{"id":1119,"date":"2018-05-06T11:35:59","date_gmt":"2018-05-06T08:35:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=1119"},"modified":"2018-05-06T17:01:51","modified_gmt":"2018-05-06T14:01:51","slug":"kahdenlaista-totuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kahdenlaista-totuutta\/","title":{"rendered":"Kahdenlaista totuutta"},"content":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4 on Putin, julisti maan parlamentin alahuoneen duuman puheenjohtaja Vjatseslav Volodin joku vuosi sitten. Toukokuisena lauantaina tuhannet ihmiset eri puolilla Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ilmaisivat mielenosoituksissa, ett\u00e4 “h\u00e4n ei ole meid\u00e4n tsaarimme”.<\/a><\/p>\n

\"\"
Ven\u00e4j\u00e4 valmistautuu presidentti Vladimir Putinin virkaanastujaisiin ja voitonp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n nykyjohdon vallank\u00e4yt\u00f6n arvostelu n\u00e4kyy, mutta on pient\u00e4 siihen verrattuna, mit\u00e4 on tulossa.\u00a0 Joukkojen komennot ja lavettien kolinat ovat kuuluneet Ven\u00e4j\u00e4n kaupungeissa sotilaiden harjoitellessa voitonp\u00e4iv\u00e4n paraateja varten. Menneisyydest\u00e4 ei voi tulevaisuutta n\u00e4hd\u00e4, mutta mit\u00e4 historiasta pit\u00e4\u00e4 ajatella, ja kuinka tarinoiden pariin saadaan huokuteltua ihmisi\u00e4? Ent\u00e4 onko historialla joku sivist\u00e4v\u00e4 merkitys ja pit\u00e4\u00e4k\u00f6 propagandaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4?<\/p>\n

**<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4isen suuren kansallisen juhlan voitonp\u00e4iv\u00e4n viettoon mukaan otettuja oranssimustia Yrj\u00f6n nauhoja n\u00e4kee my\u00f6s eurooppalaisissa kaupungeissa ja Yhdysvalloissa, joissa paikalliset ven\u00e4j\u00e4nkieliset muistavat sukulaisiaan Kuolemattoman rykmentin marssilla. Yhdysvalloissa mukaan on pyydetty my\u00f6s paikallisia veteraaneja. Marssi on Ven\u00e4j\u00e4n rajat ylitt\u00e4v\u00e4 hanke.<\/p>\n

Toisen maailmasodan Euroopassa p\u00e4\u00e4ttymisen juhlinnassa on vuosi vuodelta yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kysymys veteraanien muistoista. Syk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4t tunteet ovat entist\u00e4 useammin t\u00e4ysin kuviteltujen tarinoiden varassa. Silti monen nuoremman ihmisen rinnassa pomppailee neuvostoarmeijan suuren voiton huuma. Tunnetta ei pid\u00e4 v\u00e4h\u00e4tell\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Kovia otteita Pietarissa lauantaina 5. p\u00e4iv\u00e4 toukokuuta 2018.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Kun Kuolematon rykmentti koottiin vuonna 2012 ensi kertaa Tomskin kaupungissa, ihmiset kantoivat sukulaisten kuvia muistellen n\u00e4iden kohtaloa. Sittemmin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 marssi omaksuttiin valtion viralliseen propagandaan. Nyky-Ven\u00e4j\u00e4n menneisyyden hallinnassa elet\u00e4\u00e4n monella tavalla aikaa ennen vuotta 2014 ja Krimin miehityst\u00e4 sek\u00e4 sen j\u00e4lkeist\u00e4 voiton huumaa.<\/p>\n

Kansankunnan kollektiivisen muiston kaupallistaminen ja politisointi onnistuu juonellisten historian tarinoiden vahvistamisella. Eik\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n ole mik\u00e4\u00e4n poikkeus. Historiasta kiistell\u00e4\u00e4n ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 arvioidaan monin kriteerein.<\/p>\n

\"\"
Eri puolilla Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 otettiin kiinni yli 1\u2009600 mielenosoittajaa.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n kulttuuriministeri Vladimir Medinski on tullut yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tunnetuksi historian myyteist\u00e4 kirjoittaneena tutkijana kuin oman akateemisen v\u00e4it\u00f6skirjansa teossa huijanneena valtiojohdon propagandaohjelman toteuttajana ja muun muassa elokuville annettavien tuotantotukien ylimp\u00e4n\u00e4 valvojana.<\/p>\n

\"\"
Koko maa yhdess\u00e4 kuvassa.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Tutkimuksissa on muistutettu, ett\u00e4 ven\u00e4j\u00e4n kieless\u00e4 on totuudelle kaksi ilmaisua, jotka on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4: istina, ikuinen, raamatullinen totuus, ja pravda, jonka merkitys vaihtelee kulloistenkin poliittisten tavoitteiden mukaan. Pravdaa voidaan muokata. Ven\u00e4l\u00e4isten silmiss\u00e4 pravda on ik\u00e4\u00e4n kuin lopullisesti vahvistettava totuus, joka liittyy oikeudenmukaisuuteen \u2013 keskiaikaisia lakikirjoja kutsuttiin my\u00f6s “pravdoiksi” ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen p\u00e4\u00e4-\u00e4\u00e4nenkannattajalehti oli nimelt\u00e4\u00e4n Pravda<\/em>. Pravdaa voi sarkastisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kun kyseess\u00e4 on niin sanottu vaihtoehtoinen tosiasia.<\/p>\n

\"\"
“Tsaari on pid\u00e4tetty.” @meduza<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Ilta-Sanomien<\/em> toimittaja yll\u00e4tti tammikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ulkoministerin Moskovassa kysym\u00e4ll\u00e4: kuka ampui Mainilan laukaukset vuonna 1939? Jokavuotisessa ulkomaalaisten toimittajien kyselytilaisuudessa vuoden 2018 alussa haastateltavana ollut ulkoministeri Sergei Lavrov v\u00e4isteli ja vieritti vastauksensa sujuvasti historiantutkijoille sek\u00e4 ehdotti, ett\u00e4 tarvittaessa voidaan perustaa vaikka erikseen historiakomissio selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tapahtunutta.<\/p>\n

Talvisodan aloittaja on ollut jo vuosia sodan molemmille osapuolille aivan selv\u00e4\u00e4. Neuvostoliiton itse ampumat tykinlaukaukset oikeuttivat Neuvostoliiton muodollisesti hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomeen. Neuvostoliitto ep\u00e4onnistui tavoitteessaan miehitt\u00e4\u00e4 Suomi ja kutsui toisen maailmansodan ensimm\u00e4ist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 taistelua vuosikymmeni\u00e4 rajakahakaksi.<\/p>\n

Me suomalaiset kirjoitamme joskus talvisodan isolla kirjaimella painottaaksemme lyhyen sodan puolustustaistelujen merkityst\u00e4. Sodan tapahtumat on kirjattu moneen teokseen ja tutkimukseen.<\/p>\n

Arkistot pysyiv\u00e4t Neuvostoliitossa pitk\u00e4\u00e4n kiinni. Ihan kaiken ei voida varmasti sanoa viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tulleen selvitetyksi, mutta niin suomalaiset kuin ven\u00e4l\u00e4iset tutkijat ovat olleet jo v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuodesta 1989 samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 marraskuussa vuonna 1939 ammutut niin sanotut \u201dMainilan laukaukset\u201d olivat neuvostoliittolaisten omien tykkien ampumia.<\/p>\n

Totuudeksi Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 tapahtumakuvausta Krimill\u00e4 tai Mainilan laukauksista ei kuitenkaan voi v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4, vaikka miten todisteltaisiin. Siksi nykyisess\u00e4 tilanteessa Ven\u00e4j\u00e4 on ottanut aluekaappauksiensa selitt\u00e4misen tueksi koko viitekehyksen uudelleen kirjoittamisen.<\/p>\n

https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=9VNPjtoJ8xs<\/p>\n

Talvisodan alku on meille selv\u00e4\u00e4 kuin pl\u00e4kki, mutta sit\u00e4 se ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes kokeneelle ja paljon n\u00e4hneelle diplomaatille. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ajatellaan yleisesti, ett\u00e4 sota Suomea vastaan alkoi vasta Saksan hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 Neuvostoliittoon vuonna 1941. Siit\u00e4 tuli Suuri is\u00e4nmaallinen sota erotuksena aiemmalle Is\u00e4nmaalliselle sodalle, jonka Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4vi Napoleonin armeijaa vastaan vuonna 1812.<\/p>\n

Lavroville kysymyksen esitt\u00e4neen toimittaja Arja Paanasen mielest\u00e4 ulkoministerin vastauksella on merkityst\u00e4, koska se osoittaa, miten Ven\u00e4j\u00e4n johto suhtautuu historian tosiasioihin aikana, jolloin Ven\u00e4j\u00e4 on hyv\u00e4ksynyt vaihtoehtoisia \u201dtotuuksia\u201d. Vaihtoehtoisena tulkintana voidaan pit\u00e4\u00e4 tarvetta kielt\u00e4\u00e4 sotilaiden osallistuminen taisteluihin It\u00e4-Ukrainassa ja Krimin miehitykseen.<\/p>\n

Talvisodasta tehd\u00e4\u00e4n osa isompaa maailmanlaajuista sotatointa Neuvostoliittoa vastaan.<\/a> Hieman samaan tapaan Ven\u00e4j\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Krimin olevan osa ikiaikaista Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, jossa Ven\u00e4j\u00e4n henkinen perustaja ruhtinas Vladimir otti kasteen jo vuonna 988. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 puhutaan niemimaan paluusta historiallisen Ven\u00e4j\u00e4n yhteyteen.<\/p>\n

Mainilan laukaukset \u2013 aikansa vaihtoehtoinen totuus<\/strong><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 on haluton korostamaan talvisodan syntyhistorian yhteydess\u00e4 natsi-Saksan kanssa tehty\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimusta. Saksan ja Neuvostoliiton ulkoministerin mukaan nimettyyn sopimukseen liittyi salainen lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirja, jossa It\u00e4-Eurooppa jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin.<\/p>\n

Etupiirijaon mukaisesti Neuvostoliitto miehitti Baltian ja yritti kaapata my\u00f6s Suomen. Neuvostoliitossa t\u00e4t\u00e4 osaa historiasta alettiin tarkastella uudelleen maan johtajaksi vuonna 1985 nousseen Mihail Gorbat\u0161ovin aikana.<\/p>\n

Kun suomalaiset ja neuvostotutkijat tapasivat vuonna 1989 Moskovassa, oli esitelmien joukossa D\u017eangir Nad\u017eafovin teksti Neuvostoliiton sotaa edelt\u00e4neest\u00e4 ulkopolitiikasta. Nad\u017eafov toteaa kirjoituksessaan ykskantaan, ett\u00e4 maan johdon tekemill\u00e4 sopimuksilla ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut mit\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 neuvostokansan intressien kanssa. Nad\u017eafov kuvailee esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kansa sai verimerell\u00e4 maksaa johtajiensa hirvitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 virhelaskelmasta.<\/p>\n

\u201d1900-luvun historiasta on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 ehdotonta ulkopoliittisen strategian ep\u00e4onnistumista, kuin oli Neuvostoliitolle Stalinin sopimus Hitlerin kanssa 23.8.1939 eli Molotovin-Ribbentropin pakti, kuten sit\u00e4 allekirjoittajiensa mukaan kutsutaan\u201d, Neuvostoliiton yleisen historian laitoksen erikoistutkija Nad\u017eafov kirjoittaa.<\/p>\n

Mainilan osalta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sotaa edelt\u00e4neess\u00e4 Neuvostoliiton virallisessa nootissa mainitaan ammutun seitsem\u00e4n tykinlaukausta, jotka olivat surmanneet kolme sotamiest\u00e4 ja yhden aliupseerin sek\u00e4 haavoittaneet yhdeks\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4. T\u00e4h\u00e4n vedoten Neuvostoliitto vaati suomalaisia vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n 25\u00ad-30 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n rajasta.<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 arkistotutkimuksissa on 1990-luvulla selvitetty, ett\u00e4 sellaisia joukko-osastoja, joita Neuvostoliitto v\u00e4itti ammutun Mainilan kohdalla ei itse asiassa ollut niiss\u00e4 paikoissa eik\u00e4 niin paljon kuin neuvostotutkimuksessa on v\u00e4itetty. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 osaltaan sit\u00e4, ettei tykkitulessa kuolleiksi ilmoitettujen sotilaiden ruumiita ole pystytty tunnistamaan. T\u00e4llainen vie pohjan v\u00e4itteilt\u00e4, joiden mukaan koko laukauksia ei koskaan ollutkaan vaan, ett\u00e4 ne ovat suomalaisten propagandaa.<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4iset tutkijat kiinnittiv\u00e4t vuonna 1990 huomiota siihen, ett\u00e4 tutkittaessa Leningradin sotilaspiirin arkistossa kiintyi huomio n\u00e4ist\u00e4 niin sanotuista Mainilan laukauksista kertovassa sanomassa siihen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli kulkenut Moskovasta Leningradiin. Presidentin arkistosta viime vuosina saaduista asiakirjoista selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 samassa arkistonipussa on s\u00e4ilytetty Moskovassa politbyroossa laadittuja sanomia ja Pravdassa 1. p\u00e4iv\u00e4 joulukuuta 1939 julkaistu ty\u00f6l\u00e4isten tyrmistynyt Suomen-vastainen purkaus.<\/p>\n

\"\"
Kansan onni – Stalin<\/figcaption><\/figure>\n

Nyky-Ven\u00e4j\u00e4 on johdonmukainen<\/strong><\/p>\n

Historia vaikuttaa ehe\u00e4lt\u00e4 kokonaisuudelta, koska j\u00e4lkeenp\u00e4in voidaan muodostaa selke\u00e4 kuva kiinnostavine tarttumakohtineen. Joskus yksityiskohdat ovat raskaita kannettaviksi ja edellisen sukupolven kokemukset saattavat olla viel\u00e4 liian l\u00e4hell\u00e4. Muistikuvat ovat voimakkaita ja ristiriitaisiakin.<\/p>\n

Ulkopolitiikkaa ei johdeta historiaa muokkaamalla. Tarkoitus on vaikuttaa ulkomailla. Toki historian tarinat ovat poliittisia.<\/p>\n

Kansakunnille rakennetaan juonellisia tarinoita kuvaamaan omaa historiaa parhain p\u00e4in. Suomalainen esimerkki ovat V\u00e4nrikki Stoolin tarinat<\/em>. Runoilija Johan Ludwig Runebergin tekstit saivat suomalaiset n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4lle vuonna 1809 h\u00e4vityn sodan aivan toisessa valossa 40 vuotta sodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Diplomaatit eiv\u00e4t ole Lavrovin mielest\u00e4 parhaita historian selitt\u00e4ji\u00e4, ja samaa mielt\u00e4 ovat olleet my\u00f6s Paanasen esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 kysymyst\u00e4 kommentoineet ammattihistorioitsijat. Tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4isen\u00e4 Paanasen kysymyst\u00e4 ei silti voi pit\u00e4\u00e4. Nykyisess\u00e4 maailmantilanteessa ei keinotekoisille ristiriidoille ja v\u00e4\u00e4ristymille pit\u00e4isi olla sijaa.<\/p>\n

Poliitikkojen sotkeutumisesta historiantulkintoihin on meill\u00e4 Suomessakin kokemusta pitk\u00e4aikaisen presidenttimme Urho Kekkosen ajalta, jolloin vakiintui muun muassa laajasti neuvoston\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 Lenin antoi Suomelle itsen\u00e4isyyden. Lahjana saatu itsen\u00e4isyys sopi niin Suomen kuin Neuvostoliiton sodan j\u00e4lkeiseen tarinaan.<\/p>\n

Me Suomessa muistelemme edelleen mieluummin talvisodan taisteluita ja uhrautumista kuin Leningradin piirityst\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle t\u00e4rke\u00e4n Suuren is\u00e4nmallisen sodan aikana. Saksalaisten ja suomalaisten piiritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaupungissa kuoli arviolta 800 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n

Tosiasioilta ei pid\u00e4 ummistaa silmi\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n

Historiankirjoituksen kannalta l\u00e4hdekritiikill\u00e4 on erityinen merkitys. Historian kirjoittajan on nojauduttava useisiin l\u00e4hteisiin. Perinteisesti tietoa on haettu kirjoitetuista aineistosta, mutta viime vuosikymmenin\u00e4 my\u00f6s suullisen historian ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 on saatu lis\u00e4\u00e4 valaistusta menneeseen.<\/p>\n

Muistelmia on kuitenkin edelleen pidett\u00e4v\u00e4 toissijaisina l\u00e4htein\u00e4. T\u00e4m\u00e4 unohtuu helposti ihmisilt\u00e4, jotka uskovat monien romaanien ja varsinkin k\u00e4sikirjoitettujen draamaelokuvien kertovan asiat niin kuin ne tapahtuivat.<\/p>\n

Tositelevisiossa, jossa jokin asia ensin esitet\u00e4\u00e4n ja sitten kerrataan viel\u00e4 osallistujien kanssa, on kertaus luonteva osa katsomiskokemusta. Pid\u00e4mme salaliitoista, jotka on koottu heppoisin perustein, tai mietimme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n olemme kokeneet henkil\u00f6kohtaisesti itse. Jopa toisteisesti.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 t\u00e4llainen televisioon sopiva ohjelmamuoto on valjastettu politiikan tekoon. Ven\u00e4j\u00e4n presidentinvaalien aikana n\u00e4htiin useita Vladimir Putinin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja h\u00e4nen viime vuosien aikana tekemiens\u00e4 poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten taustoista kertovia dokumentaarisia elokuvia.<\/p>\n

Elokuvissa maanantaina 7. p\u00e4iv\u00e4 toukokuuta virallisesti 4. kautensa aloittava presidentti kertoi muun muassa m\u00e4\u00e4r\u00e4nneens\u00e4 joukkoja Krimille, jonka Ven\u00e4j\u00e4 otti haltuunsa vuonna 2014 Ukrainalta.<\/p>\n

Suurimmalle osalle ihmisist\u00e4 kokonaisten tarinoiden k\u00e4sitt\u00e4miseen riitt\u00e4v\u00e4t yksinkertaisesti kirjat ja elokuvat. Historialliseksi luokiteltu tapahtuma toistuu tuskin koskaan samanlaisena. Silti vertailuja tehd\u00e4\u00e4n. Nykyisin pidet\u00e4\u00e4n tehokkaana vaikuttamiskeinona sit\u00e4, ett\u00e4 kerrotaan todistetuista tapahtumista – mutta vain osittain. Dramatisoituun ja juonellistettuun historiankirjoitukseen riitt\u00e4\u00e4 todellisen kertomuksen osa.<\/p>\n

Elokuussa 2008 k\u00e4ydyn Ven\u00e4j\u00e4n ja Georgian v\u00e4lisen sodan voi n\u00e4hd\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohtana, jonka j\u00e4lkeen vaihtoehtoisissa medioissa alettiin laajemmin levitt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n hallituksen n\u00e4kemyksi\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4 miehitti ensi kertaa naapurinsa alueen vedoten siihen, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n oli puolustettava georgialaisten aloittaman kansanmurhan kohteeksi joutuneita osseetteja. N\u00e4ille ven\u00e4l\u00e4iset olivat jo vuosia jakaneet auliista Ven\u00e4j\u00e4n passeja.<\/p>\n

Sotatoimien aluksi Etel\u00e4-Ossetiassa taistelleet georgialaiset esittiv\u00e4t joutuneensa huijauksen kohteeksi, kuten Suomi talvisodassa. Vertaus voi olla kaukaa haettu, mutta sopii tarinan pohjaksi. Nyt vuosia my\u00f6hemmin monet ovat halunneet esitt\u00e4\u00e4 sodan Etel\u00e4-Kaukasuksella samanlaisena tapahtumana kuin Krimin miehitt\u00e4misen.<\/p>\n

On kuitenkin liioittelua sanoa historian toistavan itse\u00e4\u00e4n. Se ei ole koskaan samanlaista uudelleen, vaikka Krimin asukkailla ei ollutkaan yht\u00e4\u00e4n sen enemp\u00e4\u00e4 mahdollisuutta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n miehitys kuin Georgiasta erotetun Etel\u00e4-Ossetian asukkaillakaan on ollut. Neuvottelut rajoista ovat kesken.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 julkisuutta taitavasti hyv\u00e4kseen ja toimii kuten jo aiemmin, jolloin Georgiaan kuuluneet Etel\u00e4-Ossetia ja Abhasia tunnustettiin itsen\u00e4isiksi alueiksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tosin ovat Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 riippuvaisia kuten my\u00f6s Krim.<\/p>\n

Elokuvan propagandamerkitys vahva<\/strong><\/p>\n

Yksi elokuvan ja muunkin historian kerronnan kannalta hyv\u00e4 esimerkki on Ven\u00e4j\u00e4n vallankumouksesta kertova ohjaaja Sergei Eisensteinin elokuva Lokakuu<\/em>, jossa Pietarin ty\u00f6l\u00e4iset hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t keisarilliseen talvipalatsiin vuonna 1917. Vuosia tapahtuman j\u00e4lkeen kuvattua elokuvaa on pidetty l\u00e4hes dokumentaarisena ty\u00f6n\u00e4, vaikka kohtaukset ovat t\u00e4ysin kuviteltuja.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 piti j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4 tehd\u00e4 vuonna 2014 tapahtuneesta Krimin miehityksest\u00e4 melodramaattisen elokuvan Krim<\/em>, jossa on aineksia tosiasiallisista tapahtumista. Viime vuonna ensi-iltansa saaneen elokuvan k\u00e4sikirjoitus on laadittu klassisen rakkaustarinan muotoon ukrainalaisen naisen ja ven\u00e4l\u00e4isen miehen suhteen mutkistumisesta Ukrainan Maidan-liikkeen ja Krimin tapahtumien vuoksi.<\/p>\n

Krimin miehityksen j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on jouduttu muuttamaan paitsi historianopetusta my\u00f6s muokkaamaan itseymm\u00e4rryst\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n roolista Euroopassa.<\/p>\n