{"id":1171,"date":"2018-09-07T19:24:35","date_gmt":"2018-09-07T16:24:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=1171"},"modified":"2018-09-08T17:50:10","modified_gmt":"2018-09-08T14:50:10","slug":"kirja-arvio-jelena-tsizova-naisten-aika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-jelena-tsizova-naisten-aika\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Jelena T\u0161i\u017eova – Naisten aika"},"content":{"rendered":"

Iso\u00e4idin \u00e4\u00e4ni j\u00e4\u00e4 mieleen etenkin kun heit\u00e4 on kolme. Jokaisella on tarinansa. Yhdess\u00e4 he ovat kuva menneest\u00e4 ja tuulahdus entisest\u00e4; yht\u00e4 totta kuin kertojansa el\u00e4m\u00e4.\"\"<\/p>\n

Ihmisten tarinat kiehtovat aina. Hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 erottaa pahasta ja siihen pystyv\u00e4t babu\u0161kat, jotka ovat olosuhteiden pakosta yhdess\u00e4. Maailma leningradilaisen (pietarilaisen) asunnon ulkopuolella on et\u00e4\u00e4ntynyt, mutta naisten keskin\u00e4inen suhde muodostaa tiiviin yhteis\u00f6n \u2013 turvan, tyt\u00f6lle joka ei halua puhua vaan piirt\u00e4\u00e4 mieluummin.<\/p>\n

Kirjailija Jelena T\u0161i\u017eovan (s.1957) Naisten aika (Into)<\/a> on yht\u00e4 aikaa sek\u00e4 kuvaus 60-luvun alun leningradilaisesta yhteisasumisesta ett\u00e4 ihmisten sopeutuvaisuudesta ja maailmankuvan laajenemisesta kertova selvi\u00e4misen kirja.<\/p>\n

Antonina my\u00f6h\u00e4styy abortista. Onnekseen h\u00e4n saa huoneen Jevdokia, Glikeria ja Ariadna -mummojen asuttamasta huoneistosta. Periaatteessa tehdas pit\u00e4\u00e4 huolta tarvitsemistaan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 my\u00f6s sodan j\u00e4lkeen maalta kaupunkiin muuttaneista, mutta tiukan sosialistisen maailmanj\u00e4rjestyksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti. Asuminen on s\u00e4\u00e4nnelty\u00e4, televisiota jonotetaan.<\/p>\n

Yhteiskunta huolehtii siit\u00e4, ett\u00e4 se paitsi viihdytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ohjaa. Poliittisen propagandan mukaan pian koittaa aika, jolloin kaiken saa kaupasta eik\u00e4 rahaa tarvita. Vaatteitakin on monenlaisia: kenk\u00e4ns\u00e4 voi valita t\u0161ekkilaisist\u00e4 tai unkarilaisistakin.<\/p>\n

Naisten aika kertoo olennaisia asioita Neuvostoliiton historiasta. Puhumaton Suzanne, oikeasti mummojen ja jumalan kesken Sofia, avioliiton ulkopuolinen lapsi, saa kasvaa mummojen parissa h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 k\u00e4ydess\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 tehtaassa.<\/p>\n

Puhumattomuuskaan ei haittaa, kun osan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 omissa muistoissaan el\u00e4v\u00e4t naiset kasvattavat tytt\u00f6\u00e4 kuten parhaaksi taitavat. El\u00e4m\u00e4nviisautta, tapoja ja uskoa ei opita kirjoista. Sen n\u00e4m\u00e4 mummot tiet\u00e4v\u00e4t. Tytt\u00f6 saa tarvitsemansa. H\u00e4nelle luetaan, h\u00e4nt\u00e4 ulkoilutetaan. Ja opetetaanpa ranskaakin.<\/p>\n

Maan kehityst\u00e4 kummastellaan mutta tsaarinajan perint\u00f6\u00e4 kuljetetaan mukana. El\u00e4m\u00e4 soljuu ven\u00e4l\u00e4iseen arkitodellisuuteen kuuluvan kanssak\u00e4ymisen verkostoissa. Ilman yhteyksi\u00e4 vuosien varrella tavattuihin ihmisiin, sukulaisiin ja heid\u00e4n tuttaviinsa olisi el\u00e4m\u00e4 vaikeampaa. Orvoksi j\u00e4\u00e4v\u00e4 tytt\u00f6 on hyviss\u00e4 k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n Booker-palkinnon vuonna 2009 voittanut teos kannatti suomentaa. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tehnyt Kirsti Era on onnistunut suomentamaan el\u00e4v\u00e4sti ja moniulotteisesti teoksen eri kertoja\u00e4\u00e4nien osuudet. Eri ik\u00e4isten ihmisten kielen s\u00e4vyt erottuvat ja tuovat lis\u00e4n monikerroksiseen kerrontaan.<\/p>\n

Teoksesta on tehty useampikin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6sovitus. Niiden arvostelut ovat olleet hyvi\u00e4 niin Moskovassa kuin Pietarissaki<\/a>n.<\/p>\n

Suzannen \u00e4idin muutto tehtaan asuntolasta yhteisasuntoon, kommunalkaan onnistui vaikka tyt\u00f6t olivat pelotelleet. Mieless\u00e4 py\u00f6ri mitenk\u00e4 sit\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n tuntematon, maalta, lapsen kanssa. Ty\u00f6paikan Sytinin vaimon ohjeistus oli paikallaan.<\/p>\n

\u201c\u00c4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4 muoreja. P\u00e4\u00e4asia ett\u00e4 otat tiukan linjan, \u00e4lk\u00f6\u00f6t luulko ett\u00e4 voivat em\u00e4nn\u00f6id\u00e4. Otat keitti\u00f6ss\u00e4 minun paikan, sain vallattua hyv\u00e4n paikan ikkunan eest\u00e4.<\/em><\/p>\n

Ja jos jotakin tulee niin otat ja kiljaset niille, niin ne ry\u00f6mii nurkkiisa. S\u00e4\u00e4li ettei sulla oo miest\u00e4, mei\u00e4n ukkoa ne pelk\u00e4s…\u201d<\/em><\/p>\n

Muutin asuntoon. Kaikki oli ihan hyvin, muorit oli hiljaisia.<\/em><\/p>\n

Kuitenkin pelotti. <\/em><\/p>\n

Sytina on vankka muija, leveytt\u00e4 enempi kuin pituutta. Se kun karjaisee niin karstat karisee <\/em>laipiosta.\u201d<\/em><\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 kirjallisuutta arvioineet tutkijat ovat huomanneet naisten kirjoittaneen viimeisten vuosikymmenten aikana itsens\u00e4 aivan uudella tavalla ven\u00e4j\u00e4nkielisen kirjallisuuden historiaan.<\/p>\n

Tutkijat muistuttavat, ett\u00e4 Neuvostoliiton romahdettua syntynyt ideologinen tyhji\u00f6 on t\u00e4yttynyt paitsi viihteest\u00e4 my\u00f6s nationalismin ja uskonnon tarjoamista aineksista. Uskonnollisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen ja kirkon aseman vahvistuminen n\u00e4kyv\u00e4t sek\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 kirjallisuudessa. Neuvostovalta ei ole pyyhkiytynyt ihmisten mielist\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Yksi l\u00e4hihistoriasta ammentanut kirjailija on T\u0161i\u017eova, joka kertoo t\u00e4n\u00e4kin syksyn\u00e4 Suomessa useissa tilaisuuksissa ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. Nykyisin my\u00f6s kirjailijoiden sananvapausj\u00e4rjest\u00f6n Pen-klubin Pietarin osaston puheenjohtajana toimiva kirjailija aloitti kirjoittamisen 1990-luvulla tehty\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ennen t\u00f6it\u00e4 opettajana ja liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

**<\/p>\n

Lue t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4 Jelena T\u0161i\u017eova<\/strong>n julkisten haastattelujen aikataulu Suomi-Ven\u00e4j\u00e4 \u2013seuran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kirjallisuuskiertueella Suomessa.<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Iso\u00e4idin \u00e4\u00e4ni j\u00e4\u00e4 mieleen etenkin kun heit\u00e4 on kolme. Jokaisella on tarinansa.…<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[434,435,436,220,303,353,437],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"ajanviete","themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2018\/09\/naistenaikainto.jpg","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/1171"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=1171"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/1171\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1182,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/1171\/revisions\/1182"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=1171"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=1171"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=1171"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}