{"id":1238,"date":"2019-02-14T21:30:10","date_gmt":"2019-02-14T19:30:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=1238"},"modified":"2019-02-14T22:40:01","modified_gmt":"2019-02-14T20:40:01","slug":"putinismi-venajan-kohtalo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/putinismi-venajan-kohtalo\/","title":{"rendered":"Putinismi \u2013 Ven\u00e4j\u00e4n kohtalo"},"content":{"rendered":"

On linjapuheita ja on ideologisia kokonaisuuksia. Ja toinen toistaan viisaampia yrityksi\u00e4 arvioida Ven\u00e4j\u00e4n kehityst\u00e4 – putinismia. <\/span><\/span><\/p>\n

<\/a> Presidentti Vladimir Putinin valinnasta presidentiksi \u2013 j\u00e4lleen \u2013\u00a0 on tuskin kulunut vuottakaan. Silti nyt on jo aika varmistaa, ettei vallanvaihtoa tarvita vuonna 2024. T\u00e4llaisen p\u00e4\u00e4telm\u00e4n voi tehd\u00e4, jos haluaa, nyky-Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4piiril\u00e4isen, Vladislav Surkovin tuoreesta artikkelista Nezavisimaja Gazeta -lehdess\u00e4.<\/a><\/span><\/span> Putinismi on suoraan jumalasta \u2013 kansojen parhaaksi.<\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

L\u00e4nness\u00e4 valtiot valehtelevat <\/b><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

\u201dVen\u00e4l\u00e4isen valtion nykyaikainen malli perustuu luottamukselle ja s\u00e4ilyy my\u00f6s sen varassa. <\/em><\/span>Siin\u00e4 on sen voima ja samalla perimm\u00e4inen ero l\u00e4nsimaiseen valtiomalliin, joka viljelee ep\u00e4luottamusta ja kritiikki\u00e4<\/em>\u201d, kirjoittaa Surkov, jonka mielest\u00e4 presidentti toimijoineen on rakentanut koneiston, jonka varassa Ven\u00e4j\u00e4 el\u00e4\u00e4 seuraavat sata vuotta.<\/span><\/p>\n

\"\"
@Jolkin Politru<\/figcaption><\/figure>\n

Kansan sanotaan hy\u00f6tyv\u00e4n kehityksest\u00e4, mutta pysyyk\u00f6 se rauhallisena? Yhdysvallat puhuu kovenevalla \u00e4\u00e4nell\u00e4 lis\u00e4pakotteista. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kansalaiset eiv\u00e4t usko tulojensa kasvavan, koska he voivat ostaa entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n, vaikka television propagandassa toista puhutaankin. <\/span><\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 lumetodellisuudesta puhuttiin jo kauan ennen kuin valemedia-keskustelu ry\u00f6ps\u00e4hti nykylaajuuteensa. <\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Helsingin yliopiston professori Vladimir Gelman siteerasi Facebookin p\u00e4ivityksess\u00e4\u00e4n tilastoja, jotka osoittavat, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset pit\u00e4v\u00e4t maataan yh\u00e4 demokraattisempana, vaikka kaikkien mittareiden mukaan sen kehitys on ollut p\u00e4invastaista. <\/span><\/p>\n

Voidaan siis sanoa, ett\u00e4 poliittinen julkisivu on toiminut. Vaikka oppositio on kiinte\u00e4 osa Kremlin valtarakennetta, kansalaiset uskovat, kun heille kerrotaan, ett\u00e4 politiikka toimii. Oppositio on vahva, mutta sen tarkoitus ei ole kyseenalaistaa valtapuolueen Yhten\u00e4isen Ven\u00e4j\u00e4n poliittisen kurssin jatkuvuutta. Ainoastaan j\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolinen oppositio, joka ei ole edustettuna maan parlamentissa, sen alemmassa kamarissa duumassa, pyrkii hajottamaan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Tietenkin Yhdysvalloista saaduilla rahoilla, v\u00e4itet\u00e4\u00e4n. <\/span><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n poliittista historiaa tuntevat tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 juuri Surkov on ollut osaltaan luomassa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka muistuttaa ulkoisesti demokratiaa. Surkovia on kutsuttu Kremlin harmaaksi kardinaaliksi, ja julkisuudessa silloin t\u00e4ll\u00f6in viihtyv\u00e4st\u00e4 pr-miehest\u00e4 nimitys on ollut riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4. Romaanejakin kirjoittanut, syntyj\u00e4\u00e4n t\u0161et\u0161eeni, Aslanbek Dudajev osaa runollisen kielen.<\/span><\/p>\n

Nezavisimaja Gazeta -lehden artikkelissaan Surkov m\u00e4\u00e4rittelee Ven\u00e4j\u00e4n sellaiseks<\/a>i, ett\u00e4 \u201duusi valtiomme ei hajoa, vaan etenee omalla tavallaan saaden palkintosijoja geopoliittisen taistelun ylimm\u00e4ss\u00e4 liigassa ja vahvistaen niit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ennemmin tai my\u00f6hemmin my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s niiden, jotka vaativat Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 \u00b4muuttamaan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n\u00b4. Nimitt\u00e4in vain tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 olisi jonkunlainen mahdollisuus valita. Sit\u00e4paitsi t\u00e4m\u00e4 on viel\u00e4 pient\u00e4.<\/em>\u201d<\/span><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 valtasi mielet <\/b><\/span><\/p>\n

L\u00e4nsimaat syytt\u00e4v\u00e4t Surkovin mukaan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 sekaantumisesta vaaleihinsa, mutta eiv\u00e4t samaan aikaan ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 kyse on paljon vakavammasta \u2013 Ven\u00e4j\u00e4 vaikuttaa muiden ajatteluun eiv\u00e4tk\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tied\u00e4, mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4. <\/span><\/p>\n

Syv\u00e4n valtion k\u00e4site tarkoittaa Surkoville, ett\u00e4 l\u00e4nsimaissa on kaikkialle ulottuva valtiovalta, joka tappaa, manipuloi ja lahjoo, kun taas Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kaikki on n\u00e4kyviss\u00e4 \u201deik\u00e4 vetovoimaa puutu\u201d. <\/span><\/p>\n

Lis\u00e4ksi Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on kansa, jota eiv\u00e4t sosiologiset kyselyt, uhat tai agitaatio tavoita, eik\u00e4 se ole naiivia kansaa. <\/span><\/p>\n

\u201dNiinp\u00e4 meid\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4mme ei tietenk\u00e4\u00e4n vaikuta niin sirolta, mutta sit\u00e4kin rehellisemm\u00e4lt\u00e4. L\u00e4nsimaiden ihmiset katsovatkin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n p\u00e4in yh\u00e4 useammin l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen uusia esimerkkej\u00e4 ja tapoja yhteiseloon ja olemiseen<\/em>\u00b4\u201d.<\/span><\/p>\n

Surkov katsoo t\u00e4m\u00e4n johtuvan siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dnykyinen ven\u00e4l\u00e4isen valtion malli l\u00e4htee luottamuksesta ja pit\u00e4\u00e4 siit\u00e4 kiinni erotuksena l\u00e4nsimaisesta, ep\u00e4luottamusta ja kritiikki\u00e4 kylv\u00e4v\u00e4st\u00e4 mallista<\/em>\u201d. <\/span><\/p>\n

\u201dUudella valtiollamme on t\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla edess\u00e4\u00e4n pitk\u00e4 ja maineikas tie<\/em>\u201d.<\/span><\/a><\/p>\n

\"\"
Mist\u00e4 Putinin aika muistetaan? @kremlin.ru<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Itse asiassa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 luotetaan vain johtajaan <\/b><\/span><\/p>\n

Blogisti Oleg Kashin muistuttaa Kremli\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 olevan asiantuntijan sanovan, ett\u00e4 presidentinhallinnossa on suhtauduttu aina varauksella erilaisiin poliittisiin manifesteihin, koska on ajateltu, ett\u00e4 ne ovat oiva alusta kaikenlaisille blokeille ja liittoumille. <\/span><\/p>\n

-Vain yhdell\u00e4 henkil\u00f6ll\u00e4 on lupa poliittisiin lausuntoihin ja se on presidentti, asiantuntija jatkaa.<\/span><\/p>\n

Surkov on pelannut ennenkin monenkeskist\u00e4 peli\u00e4. Usein unohtuu, ett\u00e4 Putin ei ole vain yksi henkil\u00f6 vaan kyse on koneistosta, jonka merkitt\u00e4v\u00e4 johtohahmo on antanut nimens\u00e4 ajanjaksolle, jota h\u00e4nen avustajansa on jo valmis vertaamaan Pietari Suuren ja Leninin johtajuuteen. Leninist\u00e4 puhuttaessa on tietysti muistettava, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 paljon pidemp\u00e4\u00e4n hallitsi Stalin, mutta t\u00e4m\u00e4n diktatuuria muistellaan mieluiten toistaiseksi virallisesti vain sodan voiton vuoksi. <\/span><\/p>\n

\u201dPresidentin avustaja kauppaa palveluksiaan uudelle koalitiolle, jonka keskushahmo ei olekaan presidentti vaan Moskovan pormestari Sergei Sobjanin. Surkov kirjoittaa manifestirunoelmaansa voimaministeri\u00f6iden er\u00e4iden virkamiesten ja liberaalien muodostaman uuden porukan suojissa. J\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, onko tuollainen liittouma jo muodostunut vai onko se vasta viritteill\u00e4 suurten muutosten varalta.<\/em>\u201d<\/span><\/p>\n

Kysymys kuuluukin, keneen kansalaisten pit\u00e4isi nyt uskoa. <\/span><\/p>\n

Surkovin artikkeliin kriittisesti suhtautuvat, kuten Pietarin eurooppalaisen yliopiston professori<\/span> Dmitri Travin, sanovat Putinin avustajan antavan ven\u00e4l\u00e4isten ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei ole syyt\u00e4 pel\u00e4t\u00e4. On vain p\u00e4\u00e4telt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 ei <\/span>ole mahdollisuutta valita, ei ole vaihtoehtoja eik\u00e4 demokratiaa eik\u00e4 voikaan olla.<\/span><\/p>\n

Kansalainen voi panna television p\u00e4\u00e4lle ja uskoa hyv\u00e4\u00e4n hallitsijaan, kuten vuosisatojen kokemus on opettanut. H\u00e4n voi sytytt\u00e4\u00e4 valot ja huomata sielunkin kirkastuvan; avata vesihanan ja olla tyytyv\u00e4inen siit\u00e4, ett\u00e4 kraanasta saa vett\u00e4. Maailmassa on niin paljon huijaamista ja ahneutta, ett\u00e4 tilanne voisi olla paljon pahempi. <\/span><\/p>\n

\u201dJuuri tuollaisen maailmankatsomuksen tarjoaa meille Surkovin filosofia, pelon filosofia el\u00e4m\u00e4n edess\u00e4, t\u00e4ydellisen rappeutumisen filosofia. Se on h\u00e4kkiel\u00e4imen filosofia sen ollessa kiitollinen jo siit\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 edes joskus ruokitaan\u201d<\/em>, Travin kirjoittaa. <\/span><\/p>\n

Surkov nimitt\u00e4\u00e4 valinnan illuusiota t\u00e4rkeimm\u00e4ksi illuusioksi, \u201dl\u00e4nsimaisen el\u00e4m\u00e4ntavan ja <\/em><\/span>erityisesti l\u00e4nsimaisen demokratian huipputempuksi<\/em>\u201d. <\/span><\/p>\n

Presidentin avustajan mielest\u00e4 kielt\u00e4ytyminen t\u00e4st\u00e4 illuusiosta predestinaatiorealismin hyv\u00e4ksi on johdattanut ven\u00e4l\u00e4isen yhteiskunnan ajattelemaan aluksi demokraattisen kehityksen parasta mallia ja sittemmin my\u00f6s \u201dmenett\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin kiinnostuksen keskustella siit\u00e4, millainen demokratian tulisi olla ja pit\u00e4\u00e4k\u00f6 se ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n olla olemassa<\/em>\u201d.<\/span><\/p>\n

Surkovin filosofia osoittaa, ett\u00e4 loppujen lopuksi mahtavalla Putinillakaan ei ole mit\u00e4\u00e4n <\/span>ideologista vaihtoehtoa: \u201dVen\u00e4j\u00e4ll\u00e4 voi aloittaa vaikka mist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista: konservatismista, <\/em><\/span>sosialismista, liberalismista, mutta aina joutuu p\u00e4\u00e4tym\u00e4\u00e4n suunnilleen samaan eli siihen mik\u00e4 jo on.<\/em>\u201d<\/span><\/p>\n

Nezavisimaja Gazeta \u2013lehden artikkeli on Putinin hallinnon kuvaus: millainen Ven\u00e4j\u00e4 on niin kansalaisilleen kuin muulle maailmalle. Putinin valtio on l\u00e4p\u00e4issyt stressitestins\u00e4. <\/span><\/span>T\u00e4h\u00e4n logiikkaan kuuluu jatkuva alueiden haaliminen Ven\u00e4j\u00e4n kansojen yhteyteen.<\/span><\/span><\/p>\n

Surkov n\u00e4kyy kirjoituksillaan<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Siit\u00e4 voidaan keskustella, onko Surkov Ven\u00e4j\u00e4n politiikan tekij\u00e4 yht\u00e4\u00e4n sen enemp\u00e4\u00e4 kuin tarkkan\u00e4k\u00f6iset tutkijatkaan. <\/span><\/span><\/p>\n

\"\"
Hyv\u00e4 toimitus! Kirjoitin huomioita pojastamme… @Jolkin<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Suomalainenkin yleis\u00f6 voi muistaa Surkovin Na\u0161i-nuorista, jotka toivat liki 10 vuotta sitten uuden aggressiivisen poliittisen osallistumisen rinnakkaismuodon my\u00f6s Suomeen, kun laineet l\u00f6iv\u00e4t Virosta ns. pronssisoturikiistan j\u00e4lkeen aikanaan meillekin.<\/a> <\/span><\/p>\n

Vuonna 2009 Surkov oli presidentinhallinnossa jo vanha kettu. Surkoville annetut teht\u00e4v\u00e4t parlamentin ja puolueiden luotsaamisessa olivat merkkin\u00e4 h\u00e4nen asemansa vahvistumisesta Putinin toisen kauden alussa. <\/span><\/p>\n

Kun h\u00e4net oli vuonna 2004 nimitetty varakansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi, h\u00e4nen teht\u00e4viins\u00e4 kuului suhteiden hoitaminen parlamenttiin, mediaan ja ty\u00f6skentely muidenkin yhteiskunnallisten kysymysten parissa. Dosentti Arto Luukkasen Projekti Putin -kirjassa Surkovin kerrotaan olleen se henkil\u00f6, joka salaisessa puheessaan hein\u00e4kuussa 2005 varoitti Suomen ja Viron kiinnostuksen suomalaisugrilaisten kansojen kohtaloihin johtuvan halusta saada haltuunsa ko. kansojen asuttamien alueiden \u00f6ljyvarat. <\/span><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 Surkovia ei tarvitse esitell\u00e4<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Surkov yhdistet\u00e4\u00e4n maan suurvalta-asemaa p\u00f6nkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n \u201dven\u00e4l\u00e4iseen maailmaan\u201d, ja niin It\u00e4-Ukrainan Donbassissa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n veriseen sotaan kuin \u201dv\u00e4liaikaisena\u201d presidenttin\u00e4 toimineen p\u00e4\u00e4ministeri Dmitri Medvedevin (presidenttin\u00e4 2008-2012) julkikuvan ter\u00e4st\u00e4miseen. <\/span><\/span><\/p>\n

Surkovin lempilausahduksia on ollut Saksan rautakanslerin Otto von Bismarckin toteamus, ettei Saksaa yhdistet\u00e4 kuin verell\u00e4 ja raudalla. Surkovin suusta sama kuultiin ennen kuin kun Ven\u00e4j\u00e4 soti Etel\u00e4-Ossetiassa Georgian kanssa vuonna 2008. <\/span><\/span><\/p>\n

Jos Surkov ei ole sotaisen ulkopolitiikan ainut arkkitehti, on h\u00e4nell\u00e4 enemm\u00e4n tekemist\u00e4 maan sis\u00e4politiikan muokkaamisessa nykyiseksi.<\/span><\/p>\n

Kremliss\u00e4 hyv\u00e4ksyttiin Surkovin ajatus Ven\u00e4j\u00e4n omasta poliittisesta tiest\u00e4 – suvereenista demokratiasta, vaihtoehtona Ven\u00e4j\u00e4n sulautumiselle osaksi Eurooppaa. EU:n perusarvot eiv\u00e4t ole Ven\u00e4j\u00e4lle kelvanneet: demokratia, ihmisoikeudet, sananvapaus ja liberaalimarkkinatalous verhoutui Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 pseudopuolueisiin. <\/span><\/p>\n

Mihail Zygar kertoo kirjassaan Putinin sis\u00e4piiri Surkovin p\u00e4\u00e4tt\u00e4neen vuonna 2005, ett\u00e4 puolueeseen on vedett\u00e4v\u00e4 mahdollisimman paljon v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 persoonallisuuksia, ja enemm\u00e4nkin, pit\u00e4\u00e4 rohkaista puolueen sis\u00e4ist\u00e4 keskustelua. <\/span><\/p>\n

\u201dEttei poliittinen prosessi tapahtuisi taistelussa puolueiden v\u00e4lill\u00e4, vaan hallitsevan puolueen sis\u00e4ll\u00e4 \u2013 osapuilleen siten kuin poliittinen el\u00e4m\u00e4 on vuosikymmenien ajan rakentunut Japanissa, miss\u00e4 ottelut k\u00e4ytiin liberaalidemokraattisen puolueen sis\u00e4ll\u00e4<\/em>\u201d. <\/span><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa Surkov kehitti puolueen sis\u00e4lle kaksi siipe\u00e4: liberaalin ja konservatiivisen, ja suoritti my\u00f6s laajamittaisen puhdistuksen puoluejohdossa. Johtoelimist\u00e4 karkotettiin ik\u00e4\u00e4ntyneet ja tehottomat, pitk\u00e4\u00e4n Putinin tunteneet turvallisuuspalveluista tulleet henkil\u00f6t. Heid\u00e4n tilalleen avainpaikoille Surkov asetti henkil\u00f6kohtaisesti valitsemansa karrieristit. N\u00e4iden piti tehd\u00e4 puolue ohjailtavammaksi \u2013 luonnollisesti h\u00e4nelle itselleen.<\/span><\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 kestikin aikansa, kunnes nykyinen duuman puhemies Vjat\u0161eslav Volodin, <\/span>kuristi Surkovin valtaa. Volodin on s\u00e4ilytt\u00e4nyt Zygarin mukaan Surkovin teeseist\u00e4 vain yhden: ankaran taistelun vastustajia vastaan. <\/span><\/p>\n

Surkovin ideologisen perinn\u00f6n suhteen Volodin on toiminut luovasti: \u201dtaistelun ulkoista vihollista vastaan (tehokkaana ja kansan keskuudessa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen suosittuna keinona yhdist\u00e4\u00e4 voimat) h\u00e4n on kohottanut absoluutiksi, mutta puolueen sis\u00e4isen keskustelun h\u00e4n on lopettanut ainiaaksi<\/em>.\u201d <\/span><\/p>\n

Volodin jopa pihisti Surkovin ideoita: kaiken sen, mit\u00e4 Surkov testasi vain \u201dna\u0161eissa\u201d, on Volodin k\u00e4ytt\u00e4nyt kansallisessa mittakaavassa. <\/span><\/p>\n

Surkovin n\u00e4kyv\u00e4 osallistuminen nuorisoliikkeen ja teknologiapuisto Skolkovon perustamisiin on her\u00e4tt\u00e4nyt arvostelua.<\/a> Varsinkin vanhempi neuvostosukupolvi pit\u00e4\u00e4 moisia hankkeita edelleen turhana budjettivarojen tuhlailuna.<\/span><\/p>\n

Ep\u00e4luuloinen Ven\u00e4j\u00e4<\/b><\/span><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 on ohjannut toistakymment\u00e4 vuotta syvenev\u00e4 ep\u00e4luulo. Keskiaikainen Moskovan Kreml, jota kukaan ei ollut piiritt\u00e4nyt en\u00e4\u00e4 muutamaan vuosisataan, alkoi jo 2005 tuntea itsens\u00e4 piiritetyksi linnoitukseksi. Nimenomaan t\u00e4m\u00e4 paniikki sai Putinin vaatimaan Surkovilta v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 toimenpiteit\u00e4. <\/span><\/p>\n

\"\"
@AlekseiMerinov<\/figcaption><\/figure>\n

J\u00e4lkeenp\u00e4in on voitu arvioida Ven\u00e4j\u00e4n liukuneen vastarintaan ns. v\u00e4rivallankumousten ravistellessa entisen Neuvostoliiton aluetta Kirgisiassa, Georgiassa ja Uzbekistanin levottomuuksien kohdalla. Naulan arkkuun l\u00f6i tammikuussa 2005 toisessa virkaanastumispuheessaan Bush, joka ilmoitti: \u201dYhdysvaltojen politiikka on etsi\u00e4 ja tukea demokraattisten liikkeiden ja instituutioiden ituja jokaisessa maassa ja jokaisessa kulttuurissa. Ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4mme on lopettaa tyrannia kaikkialta maailmasta<\/em>.\u201d <\/span><\/p>\n

Huhtikuussa 2005 Putin esitti perinteisen puheen federaatiokokoukselle, duuman molemmille kamareille. T\u00e4m\u00e4 puhe oli Zygarin mukaan symbolinen. Sen kaikkein v\u00e4rikk\u00e4in lause, jota maailman kaikki tiedotusv\u00e4lineet siteerasivat tuolloin, ja joka nyky\u00e4\u00e4n liitet\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n ulkopolitiikkaan l\u00e4hes aina, kuultiin heti puheen alussa: \u201dNeuvostoliiton sortumisesta tuli viime vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi.<\/em>\u201d<\/span><\/p>\n

Enemp\u00e4\u00e4 revansismia ja nostalgiaa ei puheessa Zygarin mukaan muuten ollutkaan. P\u00e4invastoin, Putin (selv\u00e4stikin puheen valmistelleen Kremlin p\u00e4\u00e4ideologin Surkovin mukaan) puhui siit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on eurooppalainen maa, eurooppalaiset arvot ovat sille \u201dm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 arvokiintopiste\u201d, 300 vuoden ajan Ven\u00e4j\u00e4 \u201don kulkenut k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 Euroopan kansakuntien kanssa\u201d, my\u00f6s taistelussa \u201dihmisoikeuksien puolesta\u201d. Kaiken lis\u00e4ksi Putin kertoi alakuloisille ja ik\u00e4vystyneille virkamiehille ja kansaedustajille, ett\u00e4 \u201dmeid\u00e4n suunnitelmiimme ei kuulu maan luovuttaminen tehottoman korruptoituneen byrokratian k\u00e4siin\u201d, vaan \u201daiomme yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 vastuullista dialogia yhteiskunnan kanssa\u201d. <\/span><\/p>\n

\u201dNeuroosin lakien mukaisesti katastrofi Ukrainassa heijastui v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kaikkiin muihin paikkoihin \u2013 Ukrainan aiheesta se siirtyi sis\u00e4politiikkaan<\/em>\u201d, totesi Gleb Pavlovski, presidentin hallinnon tuolloinen neuvonantaja. \u201dAloimme ajatella vain sit\u00e4, ettemme ole valmiita v\u00e4rivallankumouksiin. Enk\u00e4 min\u00e4 ollut poikkeus, min\u00e4kin ajattelin vain sit\u00e4.<\/em>\u201d <\/span><\/p>\n

Niin Vladimir Putinin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 alkoi uusi historiallinen vaihe. Integraatio l\u00e4nnen kanssa, yst\u00e4vyys Euroopan johtajien kanssa, keskustelut eurooppalaisista arvoista \u2013 kaikki se alkoi j\u00e4\u00e4d\u00e4 taakse. Lopulta Ven\u00e4j\u00e4 katosi monista p\u00f6ydist\u00e4 ainakin toistaiseksi Krimin valtaamisen my\u00f6t\u00e4 vuonna 2014.<\/span><\/p>\n

Ukraina on tikari Ven\u00e4j\u00e4n kyljess\u00e4<\/b><\/span><\/span> <\/span><\/span><\/p>\n

K<\/span><\/span>uten tutkija Dmitri Trenin huomauttaa, Minskin sopimus [rauha] on parhaimmillaankin vain aselepo, jolla \u201dei lopeteta vastakkainasettelua vaan pikemminkin tunnustetaan se\u201d. H\u00e4nen mukaansa se osoittaa, ett\u00e4 Euroopassa vuodesta 1989 alkaen vallinnut j\u00e4rjestys, joka mahdollisti varsin toimivan yhteisty\u00f6n, hajosi helmikuussa 2014. <\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Professori Rikhard Sakwa toteaa Ukrainasta Ven\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta kirjoittamassaan teoksessa, ett\u00e4 kyse ei ole ollut paluusta kylm\u00e4\u00e4n sotaan, koska uusi tilanne oli paljon moniulotteisempi ja alttiimpi muutoksille. Mutta kuten jo Georgian kanssa sotimisen j\u00e4lkeen puhuttiin, uusi maailman \u2019ep\u00e4j\u00e4rjestys\u2019 saapui Eurooppaan.<\/span><\/span><\/p>\n

\"\"
Vladislav Surkov on ollut monessa mukana. @Itar-Tass<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Surkovin tekemisi\u00e4 Ukrainan sodan yhteydess\u00e4 on syyt\u00e4 muistella hieman tarkemmin, sill\u00e4 k<\/span><\/span>un tilanne k\u00e4rjistyi Kiovassa \u00e4\u00e4rimmilleen helmikuun alussa vuonna 2014, l\u00e4hetettiin Ven\u00e4j\u00e4n presidentinhallinnon entinen varap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja tuolloinen Putinin Kaukasuksen-neuvonantaja Surkov Krimille suorittamaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4, jota ymp\u00e4r\u00f6i salamyhk\u00e4isyys. <\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Lopputuloksena oli joka tapauksessa kansan\u00e4\u00e4nestys ja sota It\u00e4-Ukrainassa. Ensi vaiheessa Yhdysvallat ep\u00e4si viisumin ja j\u00e4\u00e4dytti yksityishenkil\u00f6lt\u00e4, muun muassa ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 Vladislav Surkovilta, Sergei Glazjevilta, Dmitri Rogozinilta ja Valentina Matvijenkolta sek\u00e4 ukrainalaisilta Sergei Aksjonovilta, Vladimir Konstantinovilta (Krimin parlamentin puhemies), Viktor Medvedt\u0161ukilta ja Viktor Janukovit\u0161ilta. My\u00f6s EU asetti pakotteita 21:t\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 vastaan ja lis\u00e4si pian luetteloon viel\u00e4 12 nime\u00e4. Yhdysvallatkin t\u00e4ydensi luetteloaan ja otti mukaan Rossija-pankin. <\/span><\/span><\/p>\n

Kremlin Ukrainan-politiikasta vastaava Surkov n\u00e4ki Sakwan mielest\u00e4 huomattavasti vaivaa pit\u00e4\u00e4kseen kapinalliset aisoissa ja konfliktin hallinnassa, mutta kuten historia osoittaa, \u201dsuojattien\u201d kuuliaisuutta on vaikea varmistaa. <\/span><\/p>\n

\u201dAmerikkalaiset pitiv\u00e4t tiukasti kiinni ryhm\u00e4kurista, jotta pakotteisiin ep\u00e4ilev\u00e4sti suhtautuvat EU-maat eiv\u00e4t lipe\u00e4isi rintamasta ja p\u00e4\u00e4st\u00e4isi suhteita Moskovaan normalisoitumaan juuri kun Yhdysvallat julisti, ettei paluuta normaaliin ollut. Pelkk\u00e4 paluu sotaa edelt\u00e4neeseen tilanteeseen ei ratkaisisi juuri mit\u00e4\u00e4n, koska se oli mahdollistanut selkkauksen \u00e4killisen ja vaarallisen k\u00e4rjistymisen<\/em>.\u201d <\/span><\/p>\n

**<\/span><\/p>\n

He\u00b4s Back @SamGreene<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/h1>\n

 <\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

On linjapuheita ja on ideologisia kokonaisuuksia. Ja toinen toistaan viisaampia yrityksi\u00e4 arvioida…<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":1237,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,9,13,1],"tags":[399,64,106,109,454,456,213,254,264,335,353,369,371,374,380,455],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["yhteiskunta","kolumnit","politiikka"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/02\/nacc88yttocc88kuva-2019-2-14-kello-8-46-38.png","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/02\/nacc88yttocc88kuva-2019-2-14-kello-8-46-38.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/1238"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=1238"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/1238\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1252,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/1238\/revisions\/1252"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/1237"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=1238"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=1238"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=1238"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}