![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/09\/328fdc2c5cf422415777699089d27555-722x1024.jpg\")
<\/p>\nVen\u00e4j\u00e4 on maanosa, Ven\u00e4ji\u00e4 on monta. Vuosikymmenten kurjuuden j\u00e4lkeen monille arvorakennuksille on palautettu niiden itsevaltiuden ajan loisto, ja nyt vallassa olevat johtavat valtavaa valtiota \u2013 kuka mitenkin kykenee, kirkon ja kaukana olevan \u201dtsaarin\u201d avulla ja valvonnassa. Kuva uusista palatseista hohtaa kuten Moskovan Kremlin kupolit.<\/p>\n
<\/p>\n
Toisessa kuvassa Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 maan kansalaisia uhkaillaan ja pelotellaan. Sit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu pieniss\u00e4 piireiss\u00e4, sosiaalisen median suljetuissa ryhmiss\u00e4 ja keitti\u00f6n p\u00f6ytien \u00e4\u00e4ress\u00e4, me emme tarkkaan tied\u00e4, mutta kaduille kes\u00e4ll\u00e4 vaalien ehdokasasettelun vuoksi marssineet ovat jonkinlainen kuumemittari.<\/p>\n
\u201dKremlin kannalta omaisuudella on oikeutuksensa, jos omistaja on lojaali ja maksaa osuutensa valtion projekteista. T\u00e4st\u00e4 on tullut olennainen osa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jonka oligarkit ja valtion yritysten omistajina k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t johtajat hyv\u00e4ksyv\u00e4t.\u201d <\/em><\/p>\n Hyv\u00e4 muistelmakirja antaa mahdollisuuden kurkistaa joihinkin valtiotason kulisseihin ja uuden Ven\u00e4j\u00e4n maailmaan. Matkaoppaaksi kannattaa ottaa t\u00e4m\u00e4 kirja.<\/p>\n Diplomaatin historia<\/strong><\/p>\n Suurl\u00e4hettil\u00e4s Ren\u00e9 Nybergin teos Patriarkkoja ja oligarkkeja<\/em> (Siltala 2019)<\/a> muistuttaa, ett\u00e4 Neuvostoliiton murtuminen vuonna 1991 vertautuu er\u00e4ilt\u00e4 osin vuoteen 1917. Tuolloin juutalaiset saivat kansalaisoikeudet ja nousivat n\u00e4kyviin asemiin Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Neuvostoliiton hajoaminen poisti kaikki juutalaisia koskeneet ep\u00e4viralliset rajoitukset.<\/p>\n -Valtav\u00e4est\u00f6\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin paremmin koulutetut kaupunkien juutalaiset l\u00f6ysiv\u00e4t nopeasti paikkansa my\u00f6s uuden Ven\u00e4j\u00e4n yritysmaailmassa, Nyberg kirjoittaa, eik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 ole syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4, sill\u00e4 diplomaatit ovat yleens\u00e4 hyvin perill\u00e4 asemamaansa taloudellisista realiteeteista. Onhan heid\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4nkin auttaa kaupan mahdollisuuksien luomisessa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 suhdeverkostoa.<\/p>\n Nybergin henkil\u00f6historiaan kuuluu ura diplomaattina Neuvostoliitossa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 Saksassa ja East Office of Finnish Industriesin ensimm\u00e4isen\u00e4 toimitusjohtajana. Nyberg astui ulkoasiainministeri\u00f6n palvelukseen vuonna 1971. Vuonna 2000 h\u00e4net nimitettiin suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi Moskovaan ja nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin Berliiniin. East Officessa h\u00e4n aloitti vuonna 2008 j\u00e4\u00e4den sielt\u00e4 el\u00e4kkeelle vuonna 2013.<\/p>\n Entist\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se karkuun<\/strong><\/p>\n Lokakuun suuren vallankumouksen tuhovoima oli valtava. Neuvostoliitosta Ven\u00e4j\u00e4ksi j\u00e4lleen muuttuneen maan v\u00e4livaiheesta on n\u00e4kyv\u00e4sti j\u00e4ljell\u00e4 etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 hyl\u00e4ttyj\u00e4 tehtaita. Punaliput on tungettu tuotantotilojen varastoihin. Kirkolle on palautettu omaisuutta ja luotu uutta.<\/p>\n Uusia menestyvi\u00e4 yrityksi\u00e4 johtavat usein luonnontieteit\u00e4 opiskelleet oligarkit, jotka ovat p\u00e4\u00e4osin korkeasti koulutettujen perheiden lapsia.<\/p>\n Kova kapitalismi etenee Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 maan kehityksen selitt\u00e4miseen ole oikein edellytyksi\u00e4, jos ei tunne yht\u00e4\u00e4n historiaa.<\/p>\n Aikoinaan Neuvostoliiton seuraamista kutsuttiin kremlologiaksi ihan syyst\u00e4, koska entisess\u00e4 suuriruhtinaskunnassa vaikeuskerrointa naapurin j\u00e4ttil\u00e4isen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 lis\u00e4siv\u00e4t erilaiset yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4t. Suomi ei ollut oikein it\u00e4\u00e4 eik\u00e4 l\u00e4ntt\u00e4. Oltiin vain tyytyv\u00e4isi\u00e4, ettei liittoutumisoptioista puhuttu \u00e4\u00e4neen.<\/p>\n Suomi v\u00e4litilassa <\/strong><\/p>\n Kommunistien hallitessa naapurissa nuori diplomaatti tutustutettiin Neuvostoliittoa my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4\u00e4n johtamiseen.<\/p>\n “Opettajani ja yst\u00e4v\u00e4ni Keijo Korhonen kertoi Leningradin-p\u00e4\u00e4konsulin Arvo Rytk\u00f6sen k\u00e4yneen luonaan ja purkaneen syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n. Vuosi oli todenn\u00e4k\u00f6isesti 1972 tai 1973. Rytk\u00f6nen oli luonnehtinut neuvostotodellisuutta \u00b4j\u00e4rjestelm\u00e4ksi, joka perustuu valheeseen ja v\u00e4kivaltaan\u00b4 Painoin t\u00e4m\u00e4n visusti mieleeni, sill\u00e4 n\u00e4inh\u00e4n se oli, mutta sen ajan Suomessa t\u00e4m\u00e4 havainto piti tehd\u00e4 omakohtaisesti, sill\u00e4 kuten Timo Vihavainen laittamattomasti toteaa: \u00b4Silloinhan aivojen heitt\u00e4minen narikkaan muodostui suureksi symboliseksi uskon teoksi\u00b4”.<\/em><\/p>\n Nybergin kirjansa alussa kertoma tarina on ilmestynyt aiemmin vuonna 2011 entisen esimieheni Arto Mansalan yst\u00e4v\u00e4kirjassa Suomen liikkumavara<\/em><\/a>.<\/p>\n Seuraavassa lainauksessa Keijo on ulkoministeri Keijo Korhonen<\/a> ja Pave pankinjohtaja Paavo Laitinen.\u00a0<\/a>Oli Suomen ulkopolitiikan Uusrealismin aika.<\/p>\n \u201dYmm\u00e4rsimme varsin pian, ett\u00e4 Keijo ja Pave halusivat demystifioida Kekkosen. Oli shokeeraavaa kuulla, ett\u00e4 Kekkonen \u2019pelk\u00e4\u00e4\u201d ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4. Esimerkki, joka j\u00e4i mieleen, oli tarina er\u00e4\u00e4n korkean neuvostojohtajan k\u00e4ynnist\u00e4 Tamminiemess\u00e4. Kekkonen hermoili, koska pelk\u00e4si vieraan ottavan esille jotakin, joka ei sopinut Suomelle. Mist\u00e4 oli kysymys, on jo unohtunut, mutta varsinainen tarina oli Kekkosen konsti. H\u00e4n juotti vierastaan sen verran, ettei t\u00e4m\u00e4 muistanut asiaansa. Kes\u00e4ll\u00e4 1978 toteutettu marsalkka Ustinovin saunak\u00e4sittely Kultarannassa, jossa Kekkonen v\u00e4isti neuvostomarsalkan tivaamisen yhteisist\u00e4 sotaharjoituksista, on Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden hoidon klassikko.\u201d <\/em><\/p>\n Suomettuminen j\u00e4i <\/strong><\/p>\n Nyberg on k\u00e4tellyt, katsonut, tarkkaillut ja raportoinut n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n ja kuulemastaan vuosikymmenten ajan.<\/p>\n Min\u00e4 olen aina ollut erityisen kiinnostunut siit\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 jo Neuvostoliitossa ty\u00f6skennelleet konkarit kertovat.<\/p>\n Muistelija l\u00e4hti vuonna 1973 Moskovaan virkamiesharjoittelijaksi, mutta kirjoittaa ymm\u00e4rt\u00e4neens\u00e4, mist\u00e4 ulkopolitiikassa todella oli kyse vasta muutettuaan vaimonsa kanssa Leningradiin, jossa p\u00e4\u00e4konsulina oli Antti Karppinen.<\/p>\n (Karppisen klassikoista kirjoittaa linkiss\u00e4 avautuvassa artikkelissaan apulaisprofessori Katri Pynn\u00f6niemi<\/a> )<\/p>\n \u201dSuomalaisten vieraiden tasainen virta Moskovaan ja Leningradiin kertoi suhteiden laaja-alaisuudesta. Monet vieraat nuorisopoliitikoista alkaen kokivat olevansa ulkopolitiikan asialla. Joskus n\u00e4in oli, mutta useimmiten ei, ja ajoittain touhu oli noloa. Oliko 1970-luvun Suomi muuttumassa Moskovan vasalliksi? Pikemminkin niin sanotun yst\u00e4vyyden sis\u00e4ist\u00e4minen johti 1970-luvulla itsesuomettumiseen, joka heikensi yhteiskuntaa ja vahingoitti maata. Paasikivi varoitti aikanaan kansan sielun tuhoutumisen vaarasta.”<\/em><\/p>\n 4. Luokan vapaudenristi <\/strong><\/p>\n Kirjaa lukiessa tuntuu kuin Nyberg puhuisi, kertoisi tarinaansa vieress\u00e4si. Paljon kokeneen ja nopea\u00e4lyisen diplomaatin ajatuksenjuoksu kiert\u00e4\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 sivupolkujen kautta, mutta p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on selke\u00e4sti tavoitteellinen.<\/p>\n Esimerkiksi voi ottaa katkelman luvusta, jossa kirjoittaja pohtii kunniamerkkej\u00e4, ja valottaa samalla omaa merkityst\u00e4\u00e4n kulisseissa ty\u00f6skentelyst\u00e4.<\/p>\n \u201dVapaudenristin jakaminen keskeytettiin 1960, mutta aloitettiin uudestaan vuonna 1983. Afganistanin sodassa ansioituneille rauhanturvaajille on my\u00f6nnetty vapaudenristej\u00e4 ruusukkeella, mik\u00e4 kertoo, ett\u00e4 kunniamerkki on my\u00f6nnetty urheudesta sotaoloissa. Mutta vapaudenristin my\u00f6nt\u00e4misperusteet ovat yh\u00e4 perinteiset, sill\u00e4 sotilasarvo m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kunniamerkin luokan. Sain l. Luokan vapaudenristin (VR 1) vuonna 2007, sill\u00e4 suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4 minut hierarkkisessa arvoasteikossa rinnastettiin kenraalimajuriin. Pari vuotta my\u00f6hemmin 4. Luokan vapaudenristi (VR 4) my\u00f6nnettiin er\u00e4\u00e4lle hyvin tuntemalleni suojelupoliisin etsiv\u00e4lle. H\u00e4net palkittiin poikkeuksellisista vastavakoiluansioista. Kunniamerkin luokka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi h\u00e4nenkin tapauksessaan virka-aseman, ei is\u00e4nmaalle tehtyjen todellisten palvelusten perusteella. Kiitoskirjeess\u00e4ni Vapaudenristin ritarikunnan kanslerille, amiraali Jan Klenbergille, kerroin miettineeni Operaatio Paxin j\u00e4lkeen, ett\u00e4 olisinko ansainnut VR 4:n. Se oli kunniamerkki, josta is\u00e4ni puhui, mutta jota h\u00e4n ei sodassa saanut. Presidentti Koivisto p\u00e4\u00e4tti 22. Syyskuuta 1990, ett\u00e4 Suomi irtaantuu Pariisin vuoden 1947 rauhansopimuksen sotilaallisista m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4. Operaatio Pax sai alkunsa p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 1990 laatimastani muistiosta.\u201d <\/em><\/p>\n Linkki Politiikasta-blogiin. Operaatio Pax:<\/a> \u201dT\u00e4t\u00e4 Operaatio Paxiksi ja sen sivujuoneksi kutsuttua hanketta voi pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 [Mauno] Koiviston uran ainutlaatuisimmista saavutuksista.\u201d<\/p>\n Myyttien Putin<\/strong><\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 on pit\u00e4nyt huolen siit\u00e4, tuskin kuitenkaan tarkoituksellisesti, ett\u00e4 samanlaiset asiat toistuvat p\u00e4iv\u00e4kohtaisissa uutisissa. Kun puhumme Ven\u00e4j\u00e4n oikeuslaitoksen ja kansalaisten protestoinnin vaikutuksesta mielenosoitusten seurauksiin, on hyv\u00e4 kerrata, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ei ole oikeusvaltio niin kuin me sen k\u00e4sit\u00e4mme. Autoritaarinen maa toimii tavallaan: se vihjaa, pelottelee ja uhkaa. K\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suoraa v\u00e4kivaltaa.<\/p>\n \u201dOikeusvarmuuden puuttuminen osoittaa, ettei Ven\u00e4j\u00e4 ole oikeusvaltio. Lait eiv\u00e4t sellaisenaan riit\u00e4, sill\u00e4 pyk\u00e4l\u00e4t venyv\u00e4t tarvittaessa. Valta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on yksiulotteista. Sen enemp\u00e4\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valta kuin tuomiovaltakaan eiv\u00e4t kykene rajoittamaan toimeenpanovaltaa, josta ne ovat viime k\u00e4dess\u00e4 riippuvaisia. Vallanjaon puuttuminen korostaa instituutioiden heikkoutta ja samalla luottamuksen puutetta niihin sek\u00e4 yleens\u00e4 esivaltaan. Presidentti Putin henkil\u00f6n\u00e4 ja instituutiona n\u00e4ytt\u00e4ytyy kaikkivoipana myyttisen\u00e4 vallan tiivistym\u00e4n\u00e4. Siksi seuraajan valikoituminen tulee olemaan vaikeaa. Riippuen Putinista se voi my\u00f6s veny\u00e4. Vallan vaihtuminen on luonnollista vain demokratiassa. \u201d<\/em><\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Neuvostoliitossa ty\u00f6skennelleet tapaavat usein ajatella, ett\u00e4 maahan liittyy paljon mystifiointia ja historian painolastia. On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niin diplomaatin kuin liike-el\u00e4m\u00e4n ei-julkisia asioita k\u00e4sitelleet ihmiset palaavat menneeseen vasta viiveell\u00e4. Monet Nybergin kirjassa esiin nousevat asiat ovat perustavaa laatua olevia selityksi\u00e4 nyky-Ven\u00e4j\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4miselle.<\/p>\n \u201dVen\u00e4j\u00e4n syytt\u00e4j\u00e4laitos ylpeilee sill\u00e4, ett\u00e4 oikeus p\u00e4\u00e4tyy ani harvoin vapauttavaan tuomioon. Oikeuslaitos ei ole riippumaton. Se noudattaa yh\u00e4 neuvostokaudelta tuttua \u2019\u2019puhelinoikeutta\u201d (telefonnoje pravo), jossa tuomio sanellaan tuomarille. Tavat ovat siistiytyneet, ja 1990-luvulta tunnetuksi tullut reiderstvo eli omaisuuksien kaappaaminen tapahtuu nyt tuomioistuimien avustuksella, ei asein. Ratkaisevaa on osapuolten niin sanottu administratiivinen resurssi eli poliittinen vaikutusvalta. Ep\u00e4luottamus oikeuslaitokseen on yleist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Ven\u00e4j\u00e4n yritysmaailma turvautuu yh\u00e4 useammin riitojen ratkaisuissa Tukholman ja Lontoon kauppakamarien v\u00e4litystuomioistuimiin. Tosin niiss\u00e4 tapauksissa, joissa omaisuusvarat sijaitsevat Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, tulee oikeuden tuomio panna t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n Vallan sokaisemat<\/strong><\/p>\n Nyberg k\u00e4sittelee sujuvasti nyky-Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Kirkko sopeutui ja hioutui el\u00e4m\u00e4\u00e4n kommunistien kanssa. Suomalaiset l\u00f6ysiv\u00e4t omat keskusteluyhteytens\u00e4 Neuvostoliiton sis\u00e4isen turvallisuuden vahdin, KGB:n, ohjaamien kirkkoisien kanssa.<\/p>\n Ratkaisevaa oli henkil\u00f6kohtaisten suhteiden kehittyminen my\u00f6s ekumeenisessa mieless\u00e4 ja kirkkokuntien vuoropuhelun syventymisess\u00e4.<\/p>\n Lahjakkaat yksil\u00f6t ansaitsevat erityisen huomion. Samoin on liike-el\u00e4m\u00e4n kanssa. Nyberg tuntee monet ja on osannut tutustua ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n johtaja Vladimir Putin on sinet\u00f6itynyt nykyisen asemansa l\u00e4hipiirist\u00e4\u00e4n nostamiensa miesten tukeen luottaen. Kansalliskaartin nykyinen johtaja, jo Pietarissa 1990-luvulla Putinille t\u00e4m\u00e4n henkivartijana tutuksi tullut Viktor Zolotov<\/a> n\u00e4kyy usein kuvissa johtajan tuntumassa.<\/p>\n Neuvostoliiton hajoaminen mahdollisti satumaisen rikastumisen. Nyberg muistuttaa, ett\u00e4 j\u00e4lkeenp\u00e4in on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Putin oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt leikata oligarkkien siivet. H\u00e4n oli heid\u00e4n rahavirroistaan hyvin perill\u00e4 jo ennen presidentiksi nousuaan vuonna 2000.<\/p>\n \u201dJo presidentin hallinnon varap\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen FSB:n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 Putin ker\u00e4si systemaattisesti tietoja oligarkeista. H\u00e4n nosti vanhan kollegansa Nikolai Patru\u0161evin FSB:n taloudellisen turvallisuuden p\u00e4\u00e4osaston johtoon. Heti presidenttikautensa alussa h\u00e4n perusti erillisen Ven\u00e4j\u00e4n finanssivalvontahallinnon, jonka p\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi h\u00e4n kutsui Viktor Zubkovin, luottomiehens\u00e4 Pietarin ajoilta. Patru\u0161evista tuli Putinin seuraaja FSB:n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ja my\u00f6hemmin Ven\u00e4j\u00e4n turvallisuusneuvoston sihteeri. Zubkov toimi ylimenokauden p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 2007-2008, kun Putin vaihtoi paikkoja Medvedevin kanssa. Tosin sanoen Putinin tiedot rahavirroista takasivat kyvyn valvoa oligarkkeja.\u201d<\/em><\/p>\n Oligarkki-k\u00e4site sopii Ven\u00e4j\u00e4lle, koska kyse on poliittisesta vaikutusvallasta rahan ansaitsemiseksi. Valtio-oligarkeiksi kutsutaan suurten valtionyritysten johtajia.<\/p>\n Ylellisten el\u00e4m\u00e4ntapojensa suhteen valtio-oligarkit eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeen eri tavoin itse omaisuutensa hankkineista. Nybergin sanoin ehk\u00e4 jopa p\u00e4invastoin. Palkkajohtajista merkitt\u00e4vimpi\u00e4 ovat Gazpromin johtaja Aleksei Miller<\/a>, Rosneftin p\u00e4\u00e4johtaja Igor Set\u0161in<\/a> ja asetuotantoyhti\u00f6 Rostehin johtaja Sergei T\u0161emezov<\/a>.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on oppositio<\/strong><\/p>\n Nybergin kirjassa on my\u00f6nteist\u00e4 my\u00f6s se, ettei h\u00e4n kyseenalaista yht\u00e4 parlamentin ulkopuolisen opposition johtavista hahmoista.<\/p>\n Aleksei Navalnyi tulee mainituksi ja samalla todetuksi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa tehokkaasti levitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoa maan ylimm\u00e4n johdon l\u00e4hipiirinkin sotkeutumisesta kleptokratian pauloihin.<\/p>\n Navalnyin tutkimusryhm\u00e4 on julkaissut oligarkkien omistuksista miljoonia katselijoita tavoittaneita YouTube-videoita. Yksi tunnetuimista on video p\u00e4\u00e4ministeri Dmitri Medvedevist\u00e4.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/09\/img_5117-2-1024x768.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/09\/img_5113-1024x696.jpg\")