{"id":136,"date":"2015-07-20T17:05:04","date_gmt":"2015-07-20T14:05:04","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/koponen\/?p=136"},"modified":"2018-02-28T09:34:11","modified_gmt":"2018-02-28T07:34:11","slug":"kirja-arvio-kiviset-unet-akram-ailisli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-kiviset-unet-akram-ailisli\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Akram Ailisli – Kiviset unet"},"content":{"rendered":"

\u201dArmenialaiset ovat aina sovussa Jumalansa kanssa\u201d, kirjoittaa azerikirjailija ja saa siit\u00e4 kuulla enemm\u00e4n kuin ehk\u00e4 odotti. Maaliskuussa 2014 kirjailija Akram Ailislia esitettiin Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.<\/p>\n

\"Suomentaja:<\/a>
Suomentaja: Liisa \u00adViitanen Alkuper\u00e4isteoksen nimi: \u041a\u0430\u043c\u0435\u043d\u043d\u044b\u0435 \u0441\u043d\u044b ovh: 26.00 \u20ac<\/figcaption><\/figure>\n

Kivisiss\u00e4 unissa sekoittuvat kolmen vuosikymmenen takaiset azerien ja armenialaisten v\u00e4kivaltaiset riidat viime vuosisadan alun tapahtumiin, jolloin Turkki surmasi satoja tuhansia armenialaisia. Kiviset unet julkaistiin suomeksi armenialaisten kansanmurhan 100-vuotisp\u00e4iv\u00e4ksi. Teoksessa tunnettu n\u00e4yttelij\u00e4 Sadai Sadygly pohtii kotikyl\u00e4\u00e4ns\u00e4 Ailisia Nahit\u0161evanissa tultuaan hakatuksi henkihieveriin Azerbaid\u017eanin p\u00e4\u00e4kaupungissa Bakussa.<\/p>\n

Sovussa el\u00e4minen ottaa koville, kun ep\u00e4tietoisuus ja uskomukset saavat vallan. Poliittisesti joku koettaa hy\u00f6ty\u00e4, aina. Kansalliset haavat ovat syvi\u00e4 ja tekev\u00e4t kipe\u00e4\u00e4. Ailisin armenialaistenkin joukkomurhasta kertoo jokainen omalla tavallaan sen mukaan, mit\u00e4 ihminen ja inhimillisyys heille merkitsev\u00e4t.<\/p>\n

\"Akram<\/a>
Akram Ailisli Kuva: RFE\/RL<\/figcaption><\/figure>\n

Akram Ailislin kirja Kiviset unet aloittaa Koponen-blogin kirja-arviot. Aina kun se on mahdollista kysyn kirjailijalta tai teoksen k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4lt\u00e4 h\u00e4nen suhteestaan kirjaan, aiheeseen ja jotain henkil\u00f6kohtaista. Ailislin teoksen suomentajan Liisa Viitasen haastattelu on kokonaisuudessaan arvion lopussa.<\/p>\n

\"Liisa<\/a>
Liisa Viitanen ja Hat\u0161kar Geghardin luostarin edess\u00e4. Hat\u0161karit ovat t\u00e4rkeit\u00e4 armenialaisille ja eritoten historian tutkijoille. Hat\u0161kareihin kaiverretaan nimi\u00e4, vuosilukuja yms. Hat\u0161karit kertovat vanhasta armenialaisasutuksesta my\u00f6s Nahit\u0161evanin alueella. Kuva Liisa Viitasen albumista.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

\u201dArmenia on ajanut minusta itsens\u00e4 aikamoiseen loukkuun: riidoissa Georgiaa lukuun ottamatta naapureiden kanssa ja Ven\u00e4j\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alla. Olen aika pessimisti maan tulevaisuuden suhteen, tilanne ei n\u00e4yt\u00e4 kovin valoisalta. Maan hallinto ja talous kaipaisivat kipe\u00e4sti kunnon muutoksia. Minusta on tuntunut viime vuosina, ett\u00e4 Armenia on j\u00e4\u00e4nyt jotenkin jumiin kansanmurhan tunnustamiseen, ja toivon kovasti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t asiasta eteenp\u00e4in nyt, 100-vuotisp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Suhteiden normalisoiminen Turkkiin olisi iso askel ja vaikuttaisi my\u00f6s suhteisiin Azerbaid\u017eaniin. Mutta ei liene ihan t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n asia t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n.\u201d, Liisa Viitanen vastaa kysymykseen siit\u00e4, voiko syit\u00e4 ep\u00e4luuloihin mitenk\u00e4\u00e4n h\u00e4lvent\u00e4\u00e4?<\/p>\n

**<\/p>\n

Azerbaid\u017eanin teatterin ylpeys, Sadai Sadagly on hakattu pahasti. Vaikka h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n hy\u00f6rit\u00e4\u00e4n, h\u00e4n on todella kaukana \u2013 lapsuutensa kyl\u00e4ss\u00e4 Ailisissa. Sadagly pahoinpidell\u00e4\u00e4n, koska h\u00e4nt\u00e4 luullaan armenialaiseksi. Muuta syyt\u00e4 ei edes tarvita, mutta tietenk\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n ei ole niin yksinkertaista. Sairaalavieraan ja t\u00e4m\u00e4n unien kautta lukija saa my\u00f6t\u00e4el\u00e4\u00e4 pohdintoja siit\u00e4, miksi kansat k\u00e4yv\u00e4t toisiaan vastaan ja miksi armenialaisilla ei ole paikkaa Azerbaid\u017eanissa.<\/p>\n

Ailisin muisto on Sadaglyn sielun avoin haava, unien ja muistelun kohde. Kuvankaunis alue on vanha kaupunki, jossa asui alun perin armenialaisia, sittemmin my\u00f6s turkkilaisia eli azereita. Kirjailija esittelee Nahit\u0161evanissa sijaitsevan Ailisin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4, jota voi nimitt\u00e4\u00e4 osoitukseksi ihmisten uskollisuudesta totuutta kohtaan. Ailisin armenialaisista tuli k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n joukkomurhan uhreja. Sadagly ei ollut koskaan kuullut kenenk\u00e4\u00e4n muistelevan Ailisin joukkomurhaa ilman kauhua ja my\u00f6t\u00e4tuntoa.<\/p>\n

\u201dJokainen armenialainen on h\u00e4nelle nykyisin kalliimpi kuin h\u00e4n itse. Aivan kuin he kaikki olisivat taivaan enkeleit\u00e4 ja me vain heid\u00e4n vertaan janoavia py\u00f6veleit\u00e4. H\u00e4n ajatteleekin vain Ailisissa armenialaisia eik\u00e4 pysty mill\u00e4\u00e4n tajuamaan, ett\u00e4 nykyiset armenialaiset eiv\u00e4t ole juurikaan parempia kuin meid\u00e4n aivottomat huutelijamme.<\/em>\u201d<\/p>\n

**<\/p>\n

Azerbaid\u017eanilainen kirjailija Akram Najaf Oglu Naibov, joka tunnetaan paremmin nimimerkill\u00e4 Akram Ailisli (s. 1937) palaa kirjassaan aikaan, jolloin Neuvostoliitto korisi jo viimeisi\u00e4\u00e4n. Ailisli pitkitti kirjansa julkaisua vuosia, mutta onnistui silti suututtamaan ihmiset kirjan julkaisun j\u00e4lkeen vuonna 2013. Azerbaid\u017eanin autoritaarinen presidentti Ilham Alijev riisui kirjailijalta h\u00e4nen ty\u00f6st\u00e4\u00e4n saamansa kansankirjailijan arvonimen ja pid\u00e4tti armenialaisia ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 kirjailijalta el\u00e4kkeen maksun.<\/p>\n

Kirja on julkaistu ven\u00e4j\u00e4ksi. Ailisli on saanut tukea ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 kirjailijoilta ja h\u00e4nt\u00e4 on ehdotettu rauhan nobelistiksi.<\/p>\n

Kiviset unet vilisee ihmiskohtaloita, joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 hallitsee painostava perinne ja uskontojen ulkoiset merkit. Liisa Viitanen avittaa lukijaa tekstin haasteissa selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 viittauksissa tarkemmin joidenkin Ailislin valitsemien sanojen, k\u00e4sitteiden ja runojen merkityksi\u00e4.<\/p>\n

\u201dArmenialainen, hei armenialainen vuorilla viljaa jauhaa. H\u00e4nell\u00e4 on tyt\u00e4r ja poika. Pannaan h\u00e4nelle puhvelin h\u00e4nt\u00e4.<\/em>\u201d (Hyv\u00e4ntahtoinen pilkkaruno.)<\/p>\n

Unenomaisten kuvailujen rinnalla kirjailijan luomat p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t pohtivat politiikkaa, v\u00e4kijoukkojen k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4mist\u00e4. Kansojen sulatusuuni on palanut puhki. Neuvostoliitto on jo kuin valtava hullujenhuone, jossa Kreml muistutti ilman vartijoita j\u00e4tetty\u00e4 putiikkia. Pohdintoihin sekoittuu ymm\u00e4rrys v\u00e4kivallan l\u00e4sn\u00e4olosta.<\/p>\n

\u201dHer\u00e4\u00e4 jo! Ei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ole ollut en\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaa kukaan vallassa. Ja jos joitakin on, juuri he kylv\u00e4v\u00e4t vihaa kaikkialle. Luuletko sin\u00e4, ett\u00e4 kansa itse keksi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Sumgaitissa tuon kauhea painajaisen? Ei, hyv\u00e4 mies, ei! Sen j\u00e4rjesti joko KGB tai ehk\u00e4 ne entiset vallanpit\u00e4j\u00e4t jotka ovat nyt hajonneet eri mafiaryhmittymiin. En suostu uskomaan, Sadai, ett\u00e4 azerbaid\u017eanilaiset olisivat voineet aloittaa tuon mielett\u00f6myyden ilman kiihotusta.<\/em>\u201d<\/p>\n

Neuvosto-Azerbaid\u017eanin rannikkoalueella Sumgaitissa kuoli vuonna 1988 levottomuuksissa virallisesti kymmeni\u00e4 ja ep\u00e4virallisesti satoja ihmisi\u00e4. Neuvostoliiton kannalta kysymys oli vakavasta yhteenotosta, armenialaiset vertasivat tapahtumia v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana Turkin toteuttamiin joukkosurmiin.<\/p>\n

Kansallisuuksien v\u00e4liset kiistat olivat entisess\u00e4 Neuvostoliitossa harvoin julkisuudessa. Joskus uutisissa r\u00e4v\u00e4hti.<\/p>\n

\"L\u00e4hde:<\/a>
L\u00e4hde: Wikipedia<\/figcaption><\/figure>\n

Nahit\u0161evan oli ensimm\u00e4inen alue, joka julistautui itsen\u00e4iseksi Neuvostoliitosta muutama viikko ennen Liettuaa vuonna 1990. Nykyisin Azerbaid\u017eaniin kuuluva autonominen Nahit\u0161evanin alue liitettiin Azerbaid\u017eaniin vasta neuvostoaikana. Nahit\u0161evan sijaitsee Armenian ja Iranin v\u00e4liss\u00e4. Toinen kiistelty alue on puolestaan Azerbaid\u017eanin ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 Vuoristo-Karabah. Vuoristo-Karabahin kiistassa azerit saivat vastaansa armenialaiset separatistit.<\/p>\n

Huomattavaa on se, ett\u00e4 nykyisen Armenian johtajista monet ovat kotoisin Vuoristo-Karabahista. Kuuma sota Azerbaid\u017eanissa sijaitsevassa Vuoristo-Karabahissa jatkui vuosia ja lopulta se juuttui niin sanotuksi j\u00e4\u00e4tyneeksi konfliktiksi.<\/p>\n

Viime kes\u00e4n\u00e4 alueella liikuteltiin j\u00e4lleen my\u00f6s j\u00e4re\u00e4\u00e4 aseistusta. Vuoristo-Karabahin asemaa ei ole aseilla ratkaistu eiv\u00e4tk\u00e4 diplomaattien neuvotteluyrityksetk\u00e4\u00e4n ole tuottaneet tulosta. Jos k\u00e4yt ilman asianmukaista lupaa azerien omanaan pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alueella, voit varautua siihen, ett\u00e4 olet Azerbaid\u017eanissa ei toivottu henkil\u00f6.<\/p>\n

Into-kustantamon julkaisema teos on kaikille niille, jotka haluavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 edes hieman kansallisen itsetunnon s\u00e4ilymisest\u00e4 ja vihan siirtymisest\u00e4 sukupolvelta toiselle.<\/a><\/p>\n

**<\/p>\n

Suomessa sinun vaelluskohteesi on melko tuntematon. Miten sait ensi kosketuksen alueeseen Armeniaan ja Azerbaid\u017eaniin?<\/strong><\/p>\n

Ensinn\u00e4kin: en vaella vaan patikoin. Eli k\u00e4vell\u00e4 tallustellaan ev\u00e4iden ja p\u00e4iv\u00e4repun kanssa eripituisia matkoja mutta tullaan y\u00f6ksi l\u00e4mpim\u00e4n suihkun ja pehme\u00e4n vuoteen luo hotelliin. Mutta t\u00e4m\u00e4 v\u00e4h\u00e4n asian vierest\u00e4.<\/p>\n

\"Liisa<\/a>
Liisa Viitanen kipuamassa Gndevankin luostarilta m\u00e4ke\u00e4 yl\u00f6s patikkamatkalaisten kanssa.<\/figcaption><\/figure>\n

En pysty sanomaan tarkasti, mist\u00e4 kiinnostukseni Armeniaan alun perin syntyi, mutta ajatus on el\u00e4nyt jo opiskeluajoilta (opiskelin vuosina 1975-81 Kiovan yliopistossa ven\u00e4j\u00e4n kielt\u00e4 ja kirjallisuutta). Azerbaid\u017ean maana minua ei niink\u00e4\u00e4n kiinnostanut, mutta Armeniasta sain jostain sellaisen mielikuvan, ett\u00e4 siell\u00e4 on mielenkiintoista kulttuuria, taidetta, luovuutta ja historiaa, mik\u00e4 sittemmin osoittautui oikeaksi. Ja olihan tietenkin Radio Jerevan.<\/p>\n

Moneen vuoteen en p\u00e4\u00e4ssyt toteuttamaan haavettani matkasta Armeniaan, mutta vuonna 2011 ehdotin yst\u00e4villeni, joiden kanssa k\u00e4ymme s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti teatterissa ja teemme joskus matkoja, ett\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n Armeniaan (kun kysyiv\u00e4t kerran arvosteluoluilla, ment\u00e4isiink\u00f6 seuraavaksi Prahaan vai Budapestiin). J\u00e4rjestin heille sitten matkan parin yst\u00e4v\u00e4ni py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4n patikointimatkoihin erikoistuneen matkatoimiston kautta.<\/p>\n

Kun seuraavan syksyn\u00e4 k\u00e4vi niin, ett\u00e4 heid\u00e4n matkanjohtajansa perui viime hetkell\u00e4 l\u00e4ht\u00f6ns\u00e4 ja pyysiv\u00e4t minua apuun, niin sille tielle sitten j\u00e4in. Armenia kolahti ja kovaa. Samaisen yst\u00e4v\u00e4porukan kanssa teimme muuten toisen matkan viime kes\u00e4n\u00e4. Ja t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 teimme mieheni kanssa oman reissumme, kaksi viikkoa patikointia pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maan pohjoisosissa paikallisen oppaamme kanssa. Se oli ensimm\u00e4inen kerta ilman ryhm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Azerbaid\u017eanissa en ole muuten k\u00e4ynyt kertaakaan.<\/p>\n

Suhde naapuriin on sek\u00e4 Armeniassa ett\u00e4 Azerbaid\u017eanissa vaikea. Kiviset unet kirjassa kuvataan aikaa Neuvostoliiton ollessa hajoamassa. Kysymys on paljon enemm\u00e4st\u00e4 kuin uskonnosta. Voiko syit\u00e4 ep\u00e4luuloihin mitenk\u00e4\u00e4n h\u00e4lvent\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n

Ensinn\u00e4kin varoituksen sana: En ole mik\u00e4\u00e4n varsinainen Armenian ja Azerbaid\u017eanin asiantuntija, enk\u00e4 varsinkaan tutkija tai toimittaja. Aika pitk\u00e4lle mutu-tuntumalla menn\u00e4\u00e4n ja sen perusteella, mit\u00e4 armenialaiset tuttavat ja yst\u00e4v\u00e4t minulle kertovat.<\/p>\n

Kaukaiset historian tapahtumat ja varsinkin neuvostoaika, ennen kaikkea Stalinin aikaiset rajojen siirrot ja kokonaisten kansojen pakkosiirrot paikasta toiseen tuntuvat vaikuttavan viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin monissa paikoissa. Kartalta katsoen Nahit\u0161evan on jokseenkin kummallinen osa Azerbaid\u017eania, ja Karabah oli k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni p\u00e4\u00e4asiassa armenialaisten asuttama, kun se liitettiin Azerbaid\u017eaniin.<\/p>\n

Minusta tuntuu, ett\u00e4 tilanne alueella ei muutu ennen kuin Karabahin konfliktiin saadaan ratkaisu. Se hiert\u00e4\u00e4 v\u00e4lej\u00e4 ja sen varjolla lietsotaan vihaa ja ep\u00e4luuloa. Kumpikaan maa ei ole mik\u00e4\u00e4n demokratian riemuvoitto, mutta vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 varsinkin Azerbaid\u017eanissa tarvitaan ulkopoliittista uhoa sis\u00e4isten ongelmien peittelemiseksi. Eik\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n viimeaikainen toiminta (aseiden myynti azereille) tee tilannetta helpommaksi.<\/p>\n

Armenia on ajanut minusta itsens\u00e4 aikamoiseen loukkuun: riidoissa Georgiaa lukuun ottamatta naapureiden kanssa ja Ven\u00e4j\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alla. Olen aika pessimisti maan tulevaisuuden suhteen, tilanne ei n\u00e4yt\u00e4 kovin valoisalta. Maan hallinto ja talous kaipaisivat kipe\u00e4sti kunnon muutoksia.<\/p>\n

Minusta on tuntunut viime vuosina, ett\u00e4 Armenia on j\u00e4\u00e4nyt jotenkin jumiin kansanmurhan tunnustamiseen, ja toivon kovasti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t asiasta eteenp\u00e4in nyt, 100-vuotisp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Suhteiden normalisoiminen Turkkiin olisi iso askel ja vaikuttaisi my\u00f6s suhteisiin Azerbaid\u017eaniin. Mutta ei liene ihan t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n asia t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nykykirjailijan lienee mahdotonta jatkaa yht\u00e4 vaikeasta teemasta kummassakaan maassa. Kenen kirjan haluaisit seuraavaksi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n

K\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni sananvapaustilanne on Armeniassa\u00a0 parempi kuin Azerbaid\u017eanissa, jonka tilanteesta minusta kertoo paljon suorastaan raivokas reaktio Kivisiin uniin<\/em>. Mutta kummankin maan suhteen minulla on sama ongelma: en osaa kielt\u00e4. Ja olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 suoraan alkukielest\u00e4. Ailislin k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen tuntui minusta perustellulta juuri siksi, ett\u00e4 Kiviset unet<\/em> on h\u00e4nen oma k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksens\u00e4 ven\u00e4j\u00e4ksi.<\/p>\n

Niinp\u00e4 pystyn seuraamaan armenialastakin kirjallisuutta vain silt\u00e4 osin, kuin sit\u00e4 k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n (ven\u00e4j\u00e4nkielinen Literaturnaja Armenia -lehti ilmestyy nelj\u00e4 kertaa vuodessa ja sit\u00e4 seuraan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti). Azerbaid\u017eanilaista kirjallisuutta tunnen viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Mutta toki ajatuksissa on ollut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jokin mielenkiintoinen ven\u00e4j\u00e4ksi aivan hiljattain ilmestynyt teos, joka kuvaisi armenialaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tuntoja t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Viel\u00e4 sellaista ei ole osunut n\u00e4k\u00f6piiriin.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dArmenialaiset ovat aina sovussa Jumalansa kanssa\u201d, kirjoittaa azerikirjailija ja saa siit\u00e4 kuulla…<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":135,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,13],"tags":[21,43,49,133,155,186,220,225,353],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/07\/akram_ailisli_kiviset_unet_cover.jpg","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/07\/akram_ailisli_kiviset_unet_cover.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/136"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=136"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/136\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1019,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/136\/revisions\/1019"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/135"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=136"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=136"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=136"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}