{"id":1369,"date":"2019-12-29T19:45:16","date_gmt":"2019-12-29T17:45:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=1369"},"modified":"2019-12-31T22:51:12","modified_gmt":"2019-12-31T20:51:12","slug":"kirja-arvio-toni-alaranta-turkin-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-toni-alaranta-turkin-historia\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Toni Alaranta &#8211; Turkin historia"},"content":{"rendered":"<p>Tuoreissa kuvissa Washingtonista Turkin ja Yhdysvaltain presidentit k\u00e4ttelev\u00e4t valtiomiesm\u00e4isesti. <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/paakirjoitus\/art-2000006268739.html\">Miten t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in: kenet nyt on myyty?<\/a> Yhdysvaltain presidentti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viihtyv\u00e4n diktaattorien ja autoritaaristen johtajien kanssa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-1371\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/12\/edoganettrump_hs.png\" alt=\"\" width=\"609\" height=\"445\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/12\/edoganettrump_hs.png 609w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/12\/edoganettrump_hs-300x219.png 300w\" sizes=\"(max-width: 609px) 100vw, 609px\" \/><\/p>\n<p>Turkin johtaja on pysynyt vallassa jo 17 vuotta. Turkin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaisesti nykyinen presidentti <b><strong>Recep Tayyip <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.gaudeamus.fi\/turkinhistoria\/\">Erdo\u011fan<\/a>\u00a0<\/strong><\/b>voi jatkaa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n jopa vuoteen 2034 asti.<\/p>\n<p>Ulkopoliittisen instituutin vanhempi <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.fiia.fi\/henkilo\/toni-alaranta\">tutkija <strong>Toni Alaranta<\/strong> <\/a>kirjoittaa napakasti Turkin tasavallasta.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.gaudeamus.fi\/turkinhistoria\/\">Turkin historia Atat\u00fcrkista Erdo\u011faniin on ensimm\u00e4inen suomenkielinen Turkin poliittinen historia<\/a>: kirja on yksi vuoden historiateoksen palkinnosta kilpailevista teoksista \u2013 ansiosta.<\/p>\n<p>Alaranta\u00a0 esitt\u00e4\u00e4 asiat toteavasti ja kerronta on sujuvaa. Lukukokemus on miellytt\u00e4v\u00e4. Tietokirja pit\u00e4\u00e4 otteessaan. Kirja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 useita mielleyhtymi\u00e4: mihin autoritaarinen vallanpit\u00e4j\u00e4 pystyyk\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n suuren tuen ja valtuutuksen kansalta saatuaan.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1373\" aria-describedby=\"caption-attachment-1373\" style=\"width: 1200px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-1373\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/12\/img_6956-1.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1200\"><figcaption id=\"caption-attachment-1373\" class=\"wp-caption-text\">Toni Alaranta &#8211; Turkin historia. Gaudeamus 2019<\/figcaption><\/figure>\n<p>Alarannan teoksesta varmistuu, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Turkki kehittyy p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 yh\u00e4 autoritaarisemmaksi.\u00a0Maassa on toteutettu konservatiivinen, sunnalaiseen islamiin ja nationalismiin tukeutuva valtioprojekti.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.toimittajatilmanrajoja.fi\/post\/turkin-sananvapaustilanne-on-h%C3%A4lytt%C3%A4v%C3%A4\">Toimittajat ilman rajoja -j\u00e4rjest\u00f6 on kirjannut vuosia vakavia rikkomuksia mediaa vastaan; vankiloissa viruu poliittisia vankeja.\u00a0<\/a><\/p>\n<p>Tarve kattavaan yleisesitykseen on ollut ilmeinen, ja siksi kaltaiseni historian yst\u00e4v\u00e4 on tyytyv\u00e4inen siit\u00e4, ett\u00e4 jatkuvasti otsikoissa olevan maan taustoja avataan.\u00a0T\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vain historian tuntemalla.<\/p>\n<p>Turkkia on kohta 20 vuotta johtanut maltillisesti uskontotaustainen Oikeus- ja kehityspuolue AKP, jota on sanottu yhteiskunnan vastuulliseksi uudistajaksi ja EU-suhteiden rakentajaksi. <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.ts.fi\/mielipiteet\/paakirjoitukset\/223781\/Yha+Euroopan+sairas+mies\">Todellisuus on osoittautunut kyseisen luonnehdinnan irvikuvaksi<\/a>\u00a0tai ainakaan kehitys ei etene kuten vain hyvinvoinnin rauhanomaiseen edistymiseen uskovat ovat ajatelleet.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Erdogan announces plan to send troops to Libya\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/S2e6zQ97_5I?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Turkin parlamentti k\u00e4sittelee tammikuun alussa sotilaiden l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 Libyaan.<\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Miksi Turkista puhutaan j\u00e4lleen niin paljon? Turkki on monessa mieless\u00e4 kiinnostava, mutta onko se entinen maailman mahti; turkkilaisen identiteetin omaava \u201dmuslimidemokratia\u201d?<\/p>\n<p>Sata vuotta sitten osmanien valtakunnan perillist\u00e4 kutsuttiin Euroopan sairaaksi mieheksi. Erdo\u011fan kutsui Euroopan unionia samalla k\u00e4sitteell\u00e4.<\/p>\n<p>Alaranta muistuttaa, ett\u00e4 \u201d<i>varsinkin Turkin EU-j\u00e4senyysneuvottelujen k\u00e4ynnistytty\u00e4 virallisesti vuonna 2005 on Euroopassa keskusteltu paljon siit\u00e4, miss\u00e4 mantereen rajat maantieteellisesti, kulttuurisesti ja poliittisesti kulkevat ja kuuluuko Turkki siihen. Ihmisten mieliss\u00e4 kysymys jonkin tietyn valtion tai kansakunnan kuulumisesta johonkin yhteiseksi ymm\u00e4rrettyyn kokonaisuuteen perustuu menneisyytt\u00e4 koskeville arvioille. Toisin sanoen onko meill\u00e4 yhteist\u00e4 historiaa, jotta voisimme n\u00e4hd\u00e4 valtion tai kansakunnan osana \u00b4meit\u00e4\u00b4? My\u00f6s t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n turkkilaiset pohtivat suhdettaan Eurooppaan: onko Turkki osa sit\u00e4 vai onko se osa jotain toista sivilisaatiota<\/i>?\u201d<\/p>\n<p>Turkista ovat tulleet minulle usein mieleen aseelliset yhteenotot ja kurdipakolaiset. Tai siirtoty\u00f6l\u00e4iset ja Berliinin turkkilaisten asuttamat kaupunginosat.<\/p>\n<p>Kulkiessani viime vuosina turkkilaisia kieli\u00e4 puhuvien parissa Keski-Aasiassa Turkki on tuntunut alueelliselta j\u00e4ttil\u00e4iselt\u00e4 ja taloudelliselta suurvallalta.<\/p>\n<p>Turkki olikin ensimm\u00e4isten joukossa tunnustamassa Neuvostoliiton hajottua uudet valtiot ja pyrki aktiivisesti rakentamaan lujat yhteydet uusiin &#8220;turkkilaistasavaltoihin\u201d.<\/p>\n<p>Alaranta kirjoittaa, ett\u00e4 pyrkimys rakentaa yhteys nimenomaan historialliseksi ymm\u00e4rretyn yhteisen &#8220;turkkilaisen identiteetin&#8221; pohjalta tapahtui samaan aikaan, kun Turkin rooli kansainv\u00e4lisess\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 muuttui ratkaisevasti kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n kohtaan osui my\u00f6s Turkin yhteiskunnan pirstaloituminen ja uusien ryhmien nousu poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. N\u00e4m\u00e4 muuttivat maan l\u00e4nteen sitoutuneen ulkopolitiikan.<\/p>\n<p>Turkin poliittista maailmankuvaa voi kansainv\u00e4listen suhteiden osalta luonnehtia realismiksi, jossa vahvemmat uhkaavat aina heikompia kansakuntia. Valtioiden sis\u00e4ll\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6jen asema voi olla huono, mutta se ei ole muiden asia.<\/p>\n<p>\u201d<i>Turkki sitoutui ajatukseen, jonka mukaan se ei puuttuisi muiden maiden sis\u00e4isiin asioihin ja vastaavasti muilla valtioilla ei ollut mit\u00e4\u00e4n oikeutta puuttua Turkin sis\u00e4isiin asioihin. Turkin huoli omien alueidensa koskemattomuudesta on ollut t\u00e4m\u00e4n perustalta ylikorostunutta, ja esimerkiksi kurdien alueellisen autonomian haaveet on usein tulkittu ulkovaltojen kiihottamaksi separatismiksi, jolla pyrit\u00e4\u00e4n anastamaan Turkin alueita.\u201d<\/i><\/p>\n<p>Edellisen vuosikymmenen aikana Nato-Turkki on ollut l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s EU:n poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 hiottaessa.\u00a0 Ei v\u00e4hiten L\u00e4hi-Id\u00e4n ja Afganistanin pakolaisvy\u00f6ry\u00e4 selvitett\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n<p>Turkkilaiset ovat haluttomia avaamaan en\u00e4\u00e4 armenialaisten kohtaloksi koituneita tapahtumia, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.independent.co.uk\/news\/world\/middle-east\/erdogan-trump-turkey-us-armenian-genocide-native-americans-a9249101.html?utm_medium=Social&amp;utm_source=Twitter&amp;fbclid=IwAR2gtT7yRI7cryy5jMdsT4tEdynNHYlrexJSL_CiWGQ20Uhr1Kcv_2-zI1I#Echobox=1576519152\">vaan p\u00e4invastoin muistuttavat muita n\u00e4iden historiasta, kuten vaikkapa Yhdysvaltoja alkuper\u00e4isasukkaiden kohtelusta.<\/a><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Nykyaikaisessa historiantutkimuksessa korostetaan, ett\u00e4 historia ei saisi olla vain kuvauksia suurmiesten teoista. Poliittisessa historiassa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa pyrkimyst\u00e4 kuvata laajempien v\u00e4est\u00f6ryhmien toimintaa ja pyrkimyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Historia kirjoittaa kuitenkin itse\u00e4\u00e4n koko ajan. Juuri nyt ovat vahvoilta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t johtajat jatkuvasti puheenaiheena.<\/p>\n<p>Liberaali \u00e4lymyst\u00f6 vaikuttaa olevan pinteess\u00e4 kaikkialla. Valmius hyv\u00e4ksy\u00e4 likaiset temput ja muuttaa oikeuslaitos poliittisen ohjauksen ja repression v\u00e4lineeksi sopii monen autoritaarisen johtajan ty\u00f6kalupakkiin.<\/p>\n<p>Menesty\u00e4kseen on johtajien useinkin opittava, ett\u00e4 tarkoitus pyhitt\u00e4\u00e4 keinot.<\/p>\n<p>Vaaleilla voidaan nousta valtaan, mutta johdossa pysymiseksi tarvitaan poliittista ja taloudellista tukea.<\/p>\n<p>Esimerkiksi k\u00e4y vaikka Unkarin nykyjohtaja <strong>Viktor Orban<\/strong>.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 tied\u00e4mme, ett\u00e4 <em>puolirikollinen demokratia voi muuttua koko maailman silmiss\u00e4 valekunnialliseksi autoritaarisuudeksi, jota halvaannuttaa h\u00e4m\u00e4r\u00e4sokeus omien toimiensa seurauksille<\/em>, kuten kirjailija <strong>Mihail Berg<\/strong> kirjoittaa Kirje presidentille -kirjassaan (Like 2006).<\/p>\n<p>Alaranta muistuttaa, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerroissa nuori <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.gaudeamus.fi\/turkinhistoria\/\">Erdo\u011fan<\/a> kuvataan yleens\u00e4 \u201dnuhruisten kulmien\u201d tappeluita kaihtamattomana koviksena, joka tykk\u00e4si pelata jalkapalloa.\u201d<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4kin tulee enempi\u00e4 hakematta mieleen presidentti <strong>Vladimir Putin<\/strong>, jonka uskotaan jatkavan maansa johdossa niin pitk\u00e4\u00e4n kuin haluaa. H\u00e4nenkin henkil\u00f6historiassaan kuvaillaan katujen roolia kasvattajana, vaikka varsinaisesti demokratian halveksimisen h\u00e4nelle opettikin KGB. <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.gaudeamus.fi\/turkinhistoria\/\">Erdo\u011fan<\/a>\u00a0aloitti poliittisen toimintansa konservatiivisen nationalistisen j\u00e4rjest\u00f6n riveiss\u00e4.<\/p>\n<p>(Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vaalit eiv\u00e4t ole maan johtoa uhkaamassa, mutta maassa on otettu keskusteluun presidentin per\u00e4tt\u00e4iset valinnat kielt\u00e4v\u00e4n perustuslain muuttamisesta Putinille sopivaksi.)<\/p>\n<figure id=\"attachment_1379\" aria-describedby=\"caption-attachment-1379\" style=\"width: 597px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-1379\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/12\/nayttokuva-2019-12-29-kello-18-53-41.png\" alt=\"\" width=\"597\" height=\"335\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/12\/nayttokuva-2019-12-29-kello-18-53-41.png 597w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/12\/nayttokuva-2019-12-29-kello-18-53-41-300x168.png 300w\" sizes=\"(max-width: 597px) 100vw, 597px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1379\" class=\"wp-caption-text\">HS: Putin tapasi kollegansa Erdo\u011fanin Moskovassa elokuussa ilmailutilaisuudessa.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Alarannan teos on h\u00e4nen oman m\u00e4\u00e4rittelyns\u00e4 mukaan aatehistoriallinen: kirjassa on kiinnitetty keskeisten tapahtumien kuvaamisen lis\u00e4ksi erityist\u00e4 huomiota siihen, miten toimijat ovat kokeneet olosuhteensa, mitk\u00e4 ovat olleet heid\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 ja mit\u00e4 aatteita ja ajatuskokonaisuuksia he ovat omaksuneet ja pyrkineet edist\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Useimmille meist\u00e4 Turkki her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monia mielleyhtymi\u00e4 historiaan. Nykyisin tuntemamme <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Lausannen_sopimus\">Turkin rajat vahvistettiin Lausannen sopimuksella vuonna 1923.\u00a0\u00a0<\/a><\/p>\n<p>Alaranta opastaa lukijaa siit\u00e4, ett\u00e4 Osmanivaltion aluemenetyksist\u00e4 niin Balkanilla kuin L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 tehtiin nuoressa tasavallassa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pakosta hyve. Turkin tasavalta oli periaatteessa demokraattinen, mutta sit\u00e4 hallittiin diktatoriaalisesti.<\/p>\n<p>Sata vuotta sitten lausuttu\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kemalismi\"><strong>Mustafa Kemal Atat\u00fcrkin<\/strong> kuuluisa iskulause &#8220;Yurtta sulh, cihanda sulh\u201d (Maassa rauha, maailmassa rauha)<\/a> l\u00f6ytyy useimmista Atat\u00fcrk-monumenteista, ja kiteytt\u00e4\u00e4 Alarannan mukaan t\u00e4m\u00e4n strategisen kulttuurin ydinajatuksen:\u00a0 oman maansa kehitt\u00e4miseen keskittyv\u00e4 valtio ei sekaannu muiden maiden asioihin ja turvaa n\u00e4in omalta osaltaan maailmanrauhan.<\/p>\n<p>\u201d<i>T\u00e4llainen kuvaus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuitenkin tietoisesti k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 sen tosiasian, ett\u00e4 Turkin kurdiv\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 ei kyetty sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tasaveroisena tasavaltalaiseen ideologiaan sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4n kansallisen identiteetin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 Turkissa ei ole koskaan ollut rauha, joskin tulee muistaa, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kurdistanin_ty%C3%B6v%C3%A4enpuolue\">ett\u00e4 my\u00f6s kurdien separatistij\u00e4rjesto PKK on ollut omalta osaltaan vastuussa<\/a> viime vuosikymmenten v\u00e4kivallasta.\u201d<\/i><\/p>\n<p>Alaranta muistuttaa, ett\u00e4 Turkin tasavallan historiaa kuvattaessa Mustafa Kemalin rooli on ollut ylikorostunut. Er\u00e4s t\u00e4rke\u00e4 syy t\u00e4h\u00e4n on ollut niin sanottu &#8220;voittajien historiankirjoitus\u201d. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kansallisia ja valtiollisia historioita kirjoittavat ennen muuta ne, jotka ovat olleet vallassa, kun taas muiden \u00e4\u00e4net j\u00e4\u00e4v\u00e4t monesti marginaaliin.<\/p>\n<p>Vasemmistolainen kulttuuri\u00e4lymyst\u00f6 alkoi 1960-luvulla painottaa yh\u00e4 vahvemmin Atat\u00fcrkin vallankumouksen merkityst\u00e4 l\u00e4nsimaiden harjoittaman imperialismin vastaisena liikkeen\u00e4. T\u00e4h\u00e4n\u00a0 sis\u00e4ltyi ajatus, jonka mukaan kemalistinen Turkki oli kolmannen maailman johtot\u00e4hti, joka taisteli l\u00e4nsimaiden intressej\u00e4 toteuttavaa maailmanj\u00e4rjestyst\u00e4 vastaan.<\/p>\n<p>Turkin vallankumouksen ja Atat\u00fcrkin reformien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 l\u00e4nsimaalaistaminen muuttui ongelmalliseksi. Sen tilalle nousi ajatus, jonka mukaan Turkki oli modernisoitunut l\u00e4nsimaisin opein kyet\u00e4kseen vastustamaan l\u00e4nsimaiden ylivaltaa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4nkaltaiset l\u00e4nsimaiden vastaiset kemalismin tulkinnat ovat saaneet uuden ulottuvuuden Oikeus- ja kehityspuolueen (\u0410\u041a\u0420) Turkissa 2000-luvulla.<\/p>\n<p><i>\u201dKun l\u00e4nsimaat tukivat voimakkaasti AKP:n toteuttamia EU-reformeja, kemalistisen tradition piiriss\u00e4 reagoitiin ep\u00e4uskon ja h\u00e4mmennyksen tuntein: miksi l\u00e4nsimaat tukivat yksipuolisesti poliittisen islamin kasvatteja ja k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t selk\u00e4ns\u00e4 Turkin todellisille l\u00e4nsimaisuuden edustajille? Samalla kemalismin kannattajat kuitenkin k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t itse selk\u00e4ns\u00e4 suuntauksille, jotka l\u00e4nsimaissa n\u00e4htiin t\u00e4rkein\u00e4, kuten uskonnonvapaudelle, moniarvoiselle yhteiskunnalle ja v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksille. Onkin mielenkiintoista, kuinka t\u00e4m\u00e4n kehityksen alkujuuret palautuvat 1960-luvun vasemmistokemalismiin, joka muotoutui lopulta kemalismin hallitsevaksi ilmentym\u00e4ksi.\u201d<\/i><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Turkin historiassa riitt\u00e4\u00e4 esimerkkej\u00e4 niin demokratisoitumisesta ja sotilasvallankaappauksesta kuin edelleen osin h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peittoon j\u00e4\u00e4neest\u00e4 kaappausyrityksest\u00e4kin vuonna 2016.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.ulkopolitist.fi\/2016\/12\/07\/turkin-vallankaappausyritys-yllatti-suomalaisen-median-housut-kintuissa\/\">Tuoreeltaan oli vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 &#8211; ainakaan suomalaisesta mediasta, mist\u00e4 oli oikeastaan kyse.\u00a0<\/a>Turkki on niin l\u00e4hell\u00e4 ja yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kaukana.<\/p>\n<p>Lomittaiset ja limitt\u00e4iset tapahtumat leimaavat suuren maan kehityst\u00e4, jossa\u00a0konservatiivinen uusliberalismi ja poliittinen islam t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 taistelussa valtion haltuunotosta tarvittiin samaan aikaan sek\u00e4 l\u00e4nsimaiden ett\u00e4 Turkin liberaalin \u00e4lymyst\u00f6n tukea, jolloin\u00a0\u00a0Erdo\u011fania\u00a0nostaneet omaksuivat EU-reformit, joiden mukaan Turkin tuli esimerkiksi vahvistaa ilmaisunvapautta ja v\u00e4hemmist\u00f6jen asemaa sek\u00e4 kaventaa armeijan roolia politiikassa.<\/p>\n<p>N\u00e4m\u00e4 olivat kaikki tavoitteita, jotka palvelivat hyvin \u0410\u041a\u0420:n omaa pyrkimyst\u00e4 vahvistaa valtaansa ja tuoda konservatiivisen v\u00e4est\u00f6nosan intressit politiikanteon ytimeen.<\/p>\n<p>Liittolaisten etsiminen kuuluu politiikkaan. Alaranta muistuttaa, ett\u00e4 ideologian tasolla AKP ja <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Fethullah_G%C3%BClen\">Fethullah G\u00fclenin johtama (Hizmet-liike) veljeskunta<\/a> olivat olleet enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n samalla aaltopituudella.<\/p>\n<p><em>&#8220;Molemmat katsoivat, ett\u00e4 Turkin tasavaltalainen projekti oli marginalisoinut islamin ja Turkin kansan enemmist\u00f6n muodostavat konservatiiviset muslimit. Molemmat pyrkiv\u00e4t my\u00f6s islamisoimaan Turkin yhteiskunnan uudelleen sekulaarin vakiomuodon sis\u00e4ll\u00e4. AKP:ssa t\u00e4h\u00e4n pyrkimykseen suhtauduttiin kuitenkin alkuun ep\u00e4ilev\u00e4sti, sill\u00e4 puolueen katsottiin irtautuneen poliittisen islamin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4. Toisaalta my\u00f6s G\u00fclen-liikett\u00e4 pidettiin olemukseltaan ep\u00e4poliittisena, ja sen katsottiin pyrkiv\u00e4n muutokseen yksil\u00f6tasolla<\/em>.&#8221;<\/p>\n<p>AKP:n ja G\u00fclenin liitolla oli kaikki edellytykset rakentaa Turkkiin horjumaton valtablokki. Sill\u00e4 oli yhteys laajoihin kansanjoukkoihin, jotka my\u00f6s \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t sit\u00e4 vaaleissa. Sit\u00e4 kannatti nouseva, yritteli\u00e4s keskiluokka, joka tarjosi AKP:n politiikalle vahvan taloudellisen perustan.<\/p>\n<p>Mediatalot ja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t levittiv\u00e4t puolueen sanomaa tehokkaasti, mink\u00e4 lis\u00e4ksi sill\u00e4 oli ulkovaltojen vankkumaton tuki uuden \u201dmuslimidemokratian\u201d hallitseman Turkin rakentamiseksi.<\/p>\n<p>&#8220;<em>Ainoa, mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n valtablokin saattoi haastaa, oli kemalistinen armeija ja byrokratia eli AKP:n omalla sanastolla ilmaistuna \u2019Vanha Turkki\u201d. T\u00e4m\u00e4 \u2019\u2019vanha Turkki\u2019 my\u00f6s asettui poikkiteloin sen edess\u00e4 ja piti AKP:n toimintaa \u2029perverssin\u00e4, koska sen mukaan poliittisen islamin edustajat pyrkiv\u00e4t ottamaan haltuunsa tasavaltalaisen Turkin valtiolliset instituutiot.<\/em>&#8221;<\/p>\n<p>Vuosina 2002-2010 Turkissa k\u00e4ytiin sis\u00e4poliittinen kamppailu valtion hallinnasta. AKP:n johtajaksi nousseen Erdo\u011fanin vankilatuomio vuodelta 1998 esti h\u00e4nt\u00e4 toimimasta kansanedustajana ja ministerin\u00e4 puolueen vuoden 2002 vaalivoiton j\u00e4lkeen. (<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Recep_Tayyip_Erdo%C4%9Fan\">Wikipedia:\u00a0Vuonna 1998 h\u00e4net tuomittiin \u201duskonnollisen vihan lietsomisesta\u201d kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen, sill\u00e4 h\u00e4n oli lukenut julkisesti Ziya G\u00f6kalpin (1876\u22121924) sotaisan islamilaisen runon <i>Sotilaan rukous<\/i> (1913)<\/a>.)<\/p>\n<p>Joulukuussa 2002 toimeenpantu perustuslaillinen muutos kuitenkin poisti t\u00e4m\u00e4n esteen, ja toukokuussa 2003 <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.gaudeamus.fi\/turkinhistoria\/\">Erdo\u011fan<\/a> nousi AKP:n yksipuoluehallituksen p\u00e4\u00e4ministeriksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen \u0410\u041a\u0420 ja valtionhallinnon eri instituutioiden &#8211; armeijan, virkamiehist\u00f6n ja oikeuslaitoksen &#8211; sekularistiset toimijat ajautuivat taisteluun, joka n\u00e4kyi julkisuudessa ennen kaikkea el\u00e4m\u00e4ntapoihin ja symboleihin liittyv\u00e4n\u00e4 kamppailuna.<\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Saatuaan kansalta suoran mandaatin vuoden 2014 presidentinvaaleissa Erdo\u011fan katsoi, ettei h\u00e4nen tarvinnut Turkkia johtaessaan kuunnella kenenk\u00e4\u00e4n muun mielipidett\u00e4. Yhden puolueen valta alkoi yh\u00e4 enemm\u00e4n muuttua yhden miehen vallaksi.<\/p>\n<p>Erdo\u011fanin ja h\u00e4nen l\u00e4hipiirins\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00f6 perustuu yh\u00e4 enemm\u00e4n \u201d50 prosentin logiikkaan\u201d eli siihen, ett\u00e4 karkeasti ottaen puolet v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ei koe maan hallintoa oikeutettuna.<\/p>\n<p>Alaranta arvioi, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 perspektiivist\u00e4 tarkasteltuna on vaikea kuvitella, ett\u00e4 maa kykenisi Erdo\u011fanin ohjauksessa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n pitk\u00e4kestoisia ratkaisuja keskeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten kurdikysymykseen ja eri v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4liseen rajuun polarisaatioon.<\/p>\n<p><i>\u201dVaaleissa valittujen edustajien sijaan ministereiksi nostettiin turkkilaisia liikemiehi\u00e4. Kaikki ministerit olivat tietenkin Erdo\u011fanin\u00a0itsens\u00e4 valitsemia, ja n\u00e4iden oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.gaudeamus.fi\/turkinhistoria\/\">Erdo\u011fan<\/a>in <\/i><i>omien sanojen mukaan johtaa Turkkia kuin yksityist\u00e4 yrityst\u00e4.\u201d<\/i><\/p>\n<p>Turkkilainen yhteiskunta on kes\u00e4n 2016 tapahtumien j\u00e4lkeen valjastettu vainoharhaiselta tuntuvaan vihollisten etsint\u00e4\u00e4n, jossa naapureita, ty\u00f6kavereita, yst\u00e4vi\u00e4 ja sukulaisia kannustetaan tarkkailemaan toisiaan sen varalta, ovatko n\u00e4m\u00e4 G\u00fclen-liikkeen j\u00e4seni\u00e4. My\u00f6s g\u00fclenistiksi leimatun perhe ja sukulaiset ovat tulilinjalla eiv\u00e4tk\u00e4 usein pysty jatkamaan normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4 kotimaassaan.<\/p>\n<p>Alaranta selvitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Turkki-tutkija <strong>Gareth Jenkins<\/strong>\u00a0 on vakuuttavasti osoittanut, ett\u00e4 vuoden 2016 kaappausyrityksess\u00e4 oli monia ep\u00e4selvyyksi\u00e4. Turkin hallitus ei ole n\u00e4it\u00e4 ep\u00e4selvyyksi\u00e4 valaissut, vaan julisti Erdo\u011fanin entisen liittolaisen G\u00fclenin yksiselitteisesti ainoaksi syylliseksi ja k\u00e4ynnisti mittasuhteiltaan valtavan puhdistusoperaation.<\/p>\n<p>\u201d<i>Kuitenkin ainoa varsinainen todistus G\u00fclenin itsens\u00e4 osallisuudesta on yleisesikuntaupseeri <strong>Hulusi Akarin<\/strong> lausunto. Kyseinen lausunto puolestaan perustuu Akarin ja yhden kaappaushankkeeseen osallistuneen upseerin, <strong>Hakan Evrimin<\/strong>, keskusteluun, jossa Evrim v\u00e4itetysti ehdottaa Akarin ja G\u00fclenin v\u00e4list\u00e4 neuvottelua. Evrim itse on kielt\u00e4nyt ehdottaneensa mit\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista.\u201d <\/i><\/p>\n<p>Lienee syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 hein\u00e4kuusta 2016 saakka keskeytyksett\u00e4 jatkuneiden viraltapanojen, erottamisten, pid\u00e4tysten ja vangitsemisten aikana toimenpiteiden kohteiksi on joutunut ihmisi\u00e4, jotka olivat my\u00f6s osallisia vallankaappausyritykseen.<\/p>\n<p>&#8220;<em>Kes\u00e4kuuhun 2018 menness\u00e4 viraltapantuja oli kuitenkin jo yhteens\u00e4 160 000 ja vangittuja noin 70 000. Toisin sanoen kuka tahansa, jonka on voitu jollakin tavalla tulkita olleen yhteydess\u00e4 G\u00fclenin liikkeeseen, on todettu syylliseksi ilman p\u00e4tev\u00e4\u00e4 oikeudenk\u00e4ynti\u00e4. Pid\u00e4tettyj\u00e4 upseereja on my\u00f6s kidutettu ja heilt\u00e4 on j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti ev\u00e4tty mahdollisuus asianajajaan.<\/em> &#8221;<\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Nyky-Turkissa on her\u00e4nnyt joitakin odotuksia sille, ett\u00e4 Erdo\u011fanin autoritaarista johtajuutta koetellaan, vaikka oppositio onkin ahtaalla. Istanbulin pormestarin valinta antoi toivoa. Twitteriss\u00e4 tyytym\u00e4tt\u00f6myys Erdo\u011fania\u00a0vastaan tuntuu kasvavan kuluneen vuoden trendin mukaisesti.<\/p>\n<p>Yksipuolistunut viesti ja talouskriisi vie \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 pois. <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/jutut\/ulkomaat\/hyvasta-halaajasta-tuli-istanbulin-pormestari-mutta-turkin-opposition-haave-erdoganin-kaatamisesta-on-viela-kaukainen\/\">Erdo\u011fanille on pitk\u00e4st\u00e4 aikaa jokin uskottava vaihtoehto Istanbulin vastik\u00e4\u00e4n valittu pormestari<strong> Ekrem \u0130mamo\u011flu.<\/strong><\/a><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-1375\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/12\/nayttokuva-2019-12-29-kello-16-26-29-1.png\" alt=\"\" width=\"585\" height=\"450\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/12\/nayttokuva-2019-12-29-kello-16-26-29-1.png 585w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/12\/nayttokuva-2019-12-29-kello-16-26-29-1-300x231.png 300w\" sizes=\"(max-width: 585px) 100vw, 585px\" \/><\/p>\n<p>Alaranta arvioi, ett\u00e4 Turkin sis\u00e4isen valtakamppailun \u2013 joka on siis kirjaimellisesti ollut nollasummapeli\u00e4 valtion hallinnasta &#8211; voi jakaa muutamaan keskeiseen vaiheeseen AKP:n aikakaudella.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isell\u00e4 kaudella (2002-2012) \u0410\u041a\u0420 ja G\u00fclen-liike muodostivat islamilais-konservatiivisen strategisen kumppanuuden, jonka yhteinen vihollinen oli sekularismiin sitoutuneet &#8220;vanhan Turkin kannattajat eri valtionhallinnon lohkoilla. N\u00e4m\u00e4 voimat AKP pyrki korvaamaan omilla kannattajillaan ja\u2029g\u00fclenisteill\u00e4. Lis\u00e4ksi G\u00fclen-liikkeeseen kuuluneet juristit nostivat perusteettomia oikeusjuttuja sekulaareja toimijoita vastaan ja passittivat heit\u00e4 vankilaan.<\/p>\n<p>AKP:n ja G\u00fclenin sukset meniv\u00e4t kuitenkin pahasti ristiin. AKP katsoi, ett\u00e4 G\u00fclen hamusi liikkeelleen lis\u00e4\u00e4 valtaa puolueen kustannuksella vaatimalla esimerkiksi kiinti\u00f6it\u00e4 eri hallinnonaloilla.<\/p>\n<p>G\u00fclenistit vastasivat t\u00e4h\u00e4n tuomalla oikeuden arvioitavaksi laajan korruptiovyyhdin, johon monet keskeiset AKP-vaikuttajat ja koko Erdo\u011fanin\u00a0l\u00e4hipiiri olivat sekaantuneet. T\u00e4st\u00e4 alkoi valtiosta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n taistelun seuraava vaihe. T\u00e4ll\u00e4 kertaa kyse oli kahden islamilaisen ryhm\u00e4n keskin\u00e4isest\u00e4 valtataistelusta.<\/p>\n<p>&#8220;<em>Ennen valtataistelun viimeisimpien vaiheiden kuvausta on kuitenkin tarpeen arvioida viel\u00e4 muutamia muita \u0410\u041a\u0420:n valtakauden ilmi\u00f6it\u00e4 ja virtauksia.\u00a0Pyrkiess\u00e4\u00e4n varmistamaan valtansa yhdess\u00e4 G\u00fclen-liikkeen kanssa \u0410\u041a\u0420 ryhtyi puhdistamaan valtionhallintoa ep\u00e4lojaaleiksi katsomistaan toimijoista.\u00a0T\u00e4m\u00e4 kavensi AKP:n kannatusperustaa, samalla kun puolue nojasi yh\u00e4 enemm\u00e4n konservatiivisiin \u00e4\u00e4nest\u00e4jiin rakentamalla infrastruktuuria, tarjoamalla parempia palveluita ja tekem\u00e4ll\u00e4 islamilaista identiteettipolitiikkaa.<\/em>&#8221;<\/p>\n<p>J\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 on Alarannan mukaan hyv\u00e4 esimerkki se, ett\u00e4 vuoden 2011 vaalivoiton j\u00e4lkeen esiin nousivat moraalikysymykset (alkoholi, naisten pukeutuminen, sukupuolten v\u00e4linen julkinen kanssak\u00e4yminen), mink\u00e4 lis\u00e4ksi tasavallan l\u00e4nsimaalaistamiseen sitoutunutta vanhaa eliitti\u00e4 ryhdyttiin kuvaamaan kansan sortajiksi.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Toni Alaranta: Kansainvaellukset Syyrian ja Turkin tilanteen valossa.\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/byHm1Rr0IAo?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Alaranta on usein televisiossa ja radiossa asiantuntijana. ( Linkist\u00e4 radio-ohjelmaan\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/areena.yle.fi\/1-50319202?utm_medium=social&amp;utm_campaign=areena-ios-share\">Brysselin koneesssa Yle Areenassa )<\/a><\/p>\n<p>Viime kuukausina Turkki on n\u00e4in p\u00e4\u00e4ssyt osoittamaan, kuinka se alueellisena suurvaltana kykenee yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n armeijaa oman alueensa ulkopuolella Syyriassa.<\/p>\n<p>Merkitt\u00e4vin syy Syyriaan asettumisessa oli kuitenkin Rojavan PKK-liit\u00e4nn\u00e4isen kurdialueen autonomian murskaaminen. T\u00e4ll\u00e4 tavalla vuoden 2018 aikana muodostunut Turkin \u2019\u2019protektoraatti\u201d Syyriassa kantoi mukanaan Turkin ulkopolitiikan vanhoja ja uusia elementtej\u00e4.<\/p>\n<p>Vanhempaa toimintatapaa edustavat Alarannan mukaan PKK-operaatiot rajojen ulkopuolella, kun taas kotimaisen islamilais-konservatiivisen valtioprojektin levitt\u00e4minen naapurimaahan sek\u00e4 sunni-islamististen ryhmien rahoittaminen omien rajojen ulkopuolella olivat selv\u00e4sti uusia, nimenomaan \u0410\u041a\u0420:n aikakaudella syntyneit\u00e4 pyrkimyksi\u00e4.<\/p>\n<p>&#8220;<em>Syyria ei suinkaan ole ainoa L\u00e4hi-id\u00e4n maa, jonka sis\u00e4politiikkaan \u0410\u041a\u0420:n johtama Turkki on sotkeutunut, sill\u00e4 maa on tukenut niin Egyptin, Libyan kuin Tunisiankin muslimiveljeskuntapuolueita merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Turkki on sekaantunut Irakin asioihin tukemalla maan turkmeeniryhmi\u00e4 ja vastustamalla Kurdistanin itsen\u00e4isyytt\u00e4.<\/em>&#8221;<\/p>\n<p>Kirjeess\u00e4\u00e4n Putinille Berg sanoi\u00a0osuvasti autoritaarisuuden heikkouksista. Alaranta toteaa, ett\u00e4\u00a0\u00a0alkuaikoinaan yhteiskunnalliset ristiriidat ylitt\u00e4v\u00e4ksi voimaksi kuvattu AKP on muuttunut puolueeksi, joka rakentaa kannatuspohjaansa ristiriitoja korostamalla.<\/p>\n<p>Erdo\u011fania ei\u00a0saa Turkissa arvostella. Suomessa politiikassa olevan on kestett\u00e4v\u00e4 julkisuutta: &#8220;<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11054609\">K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden mukaan kirjoituksessa ei ole kannustettu v\u00e4kivaltaisuuksiin taikka uhattu ket\u00e4\u00e4n.&#8221; <\/a>Oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 kertova YLEn uutinen liittyy tapaukseen, jossa Suomessa asuva Turkin kaksoiskansalainen on asetettu Turkissa syytteeseen reilut kolme vuotta sitten julkaistusta Facebook-tilap\u00e4ivityksest\u00e4. Turkki esitti Suomelle virka-apupyynn\u00f6n miehen kuulemiseksi.<\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>YLE Ykk\u00f6saamu:\u00a0Millainen mies on\u00a0Recep Tayyip Erdo\u011fan &#8211;\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/areena.yle.fi\/1-50292804\">\u00a0UPI:n Toni Alaranta ja Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Juontajana Marjo N\u00e4kki<\/a><\/p>\n<p>YLE Politiikkaradio Turkin presidentti puhuu toistuvasti &#8220;kaksinaamaisesta l\u00e4nnest\u00e4&#8221;. Miten t\u00e4h\u00e4n pit\u00e4isi l\u00e4nness\u00e4 suhtautua?<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/areena.yle.fi\/1-50361128\">Haastateltavana kirjailija, toimittaja Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen.<\/a><\/p>\n<p>Lauri Tainion arvio <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/agricolaverkko.fi\/review\/taustaa-turkille\/\">Alarannan Turkki-kirjasta Acricola-verkoston sivuilla<\/a>.<\/p>\n<p>Annelinkirjoissa &#8211; Anneli Kajanto arvioi: <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/annelinkirjoissa.wordpress.com\/2019\/10\/15\/tom-kankkonen-erdogan-turkki-suuren-johtajan-varjossa\/\">Tom<strong> Kankkosen &#8211;<\/strong>\u00a0<em>Erdo\u011fan. Turkki suuren johtajan varjossa<\/em><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tuoreissa kuvissa Washingtonista Turkin ja Yhdysvaltain presidentit k\u00e4ttelev\u00e4t valtiomiesm\u00e4isesti. Miten t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in:&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":1373,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[475,476,477,474,479,478,329],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":"kulttuuri","themes":["turkki","yhteiskunta","kirjallisuus"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/12\/img_6956-1.jpg","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/12\/img_6956-1.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/1369"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=1369"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/1369\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1385,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/1369\/revisions\/1385"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/1373"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=1369"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=1369"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=1369"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}