Kyse on Kiinaa Maon Zedongin<\/strong> j\u00e4lkeen johtaneen Deng Xiaopingin<\/strong> tytt\u00e4rest\u00e4.<\/a> T\u00e4m\u00e4n is\u00e4 oli yksi Maon Pitk\u00e4n marssin veteraani ja loi \u201dsosialismin kiinalaisella erityspiirteill\u00e4\u201d.<\/p>\n Teoksen kirjoittaja, suurl\u00e4hettil\u00e4s, ulkoministeri\u00f6mme korkeimmasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4nyt Arto Mansala<\/strong> (s. 1941)<\/a> on ollut uransa aikana monessa paikassa \u2013 myrskyss\u00e4 ja tyveness\u00e4, mutta tuskinpa h\u00e4nen on pit\u00e4nyt mist\u00e4\u00e4n muusta maasta sanoa samoin kuin Pohjois-Koreasta, jossa Suomella on Pekingist\u00e4 johdettu edustusto kauppasuhteita varten.<\/p>\n Pohjois-Koreassa vietetyn viikon j\u00e4lkeen Mansala kaipasi jo pois orwellilaisesta isonveljen valvomasta \u201dmaanp\u00e4\u00e4llisest\u00e4 paratiisista\u201d.<\/p>\n \u201d\u2026minua alkoi itsepintaisesti vaivata jonkinmoinen suljetun paikan kammo. Ajatus, ett\u00e4 joutuisin j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n maahan viel\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ajaksi, alkoi ahdistaa. S\u00e4iden armoilla olevia paluulentoja kiinalaiskoneilla oli vain yksi viikossa. Kerta toisensa j\u00e4lkeen \u2013 vasta Pekingiin takaisin palattuani \u2013 tunsin p\u00e4\u00e4sseeni maanp\u00e4\u00e4lliseen paratiisiin.<\/em>\u00b4\u201d<\/p>\n Suurl\u00e4hettil\u00e4s k\u00e4vi Pjongjangissa muutaman kerran vuodessa. Pohjois-Koreaa hoidettiin Pekingist\u00e4 matkustamalla.<\/p>\n Kotikutoisen Juche-aatteensa syleilyss\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4 diktatuuria<\/a> Mansala k\u00e4sittelee tiiviisti kirjansa loppupuolella, mutta nimenomaan Pohjois-Korean osuus avaa maailmanpolitiikan suurempia linjoja: kyse on hallitsemisesta.<\/p>\n Kiina on Pohjois-Korean p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6inen tukija. Sille oli kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei hallitseva dynastia luhistu, maa ajaudu kaaokseen ja aja liikkeelle pakolaisvirtoja.<\/p>\n Koreoiden yhdistyminenk\u00e4\u00e4n ei ollut Kiinan intressiss\u00e4 \u2013 taustalla oli huoli Yhdysvaltojen vaikutusvallan kasvamisesta alueella.<\/p>\n Nykyist\u00e4 tilannetta alueella on vaikeampaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, jos ei tunne historiaa. Koreat eiv\u00e4t ole olleet valmiita muuttumaan ja tinkim\u00e4\u00e4n tiukoista n\u00e4k\u00f6kannoistaan.<\/p>\n **<\/p>\n Toisin kuin Koreasta l\u00e4ht\u00f6\u00e4\u00e4n kuvasi Mansala Kiinasta poistumista loppuraportissaan haikeaksi eroksi.<\/p>\n Haasteita j\u00e4i selvitett\u00e4v\u00e4ksi, ja on niit\u00e4 edelleenkin, vaikka Kiinan nykyist\u00e4 johtajaa Xi Jingpingi\u00e4<\/strong><\/a> kuvataan mieheksi, jolla on luontaista arvovaltaa ja omanarvontuntoa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa nykyaikaisessa nopeaan kuvan ja mielipiteen vaihtoon viritetyss\u00e4 maailmassa.<\/p>\n Teoksen kantavana juonena on avata sit\u00e4, miten diplomaatit toimivat ja raportoivat kotimaahansa omasta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Yleens\u00e4 kirjalliset p\u00e4\u00e4telm\u00e4t kiert\u00e4v\u00e4t tietyn j\u00e4rjestyksen mukaan suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4lt\u00e4 valtion johdolle ja muille virkamiehille, ja joissain tapauksissa my\u00f6s yrityksille, joita raporteissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Diplomaatit toimivat asemamaataan kunnioittaen, ja heihin suhtaudutaan niin kuin jonkun vieraan valtion johtajan erityiseksi vieraaksi l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n henkil\u00f6\u00f6n tuleekin suhtautua.<\/p>\n Vanhoissa sivistysmaissa periaatteista ei tietenk\u00e4\u00e4n ole tingitty, vaikka suhteiden vakiinnuttamisessa on aina omat hankaluutensa. Aikansa talousj\u00e4rjestelmien erilaisuus ja maailman jakautuminen vaati omanlaistaan sopimista ja sanojen asettelua.<\/p>\n Suomea on Kiinassa pidetty l\u00e4nteen kuuluvana Pohjoismaana ja kansainv\u00e4lisill\u00e4 foorumeilla kiinalaiset ovat ymm\u00e4rt\u00e4neet senkin, ett\u00e4 molemmat ovat joutuneet puhumaan \u201dyhteisest\u00e4 vaarallisesta naapurista.\u201d<\/p>\n **<\/p>\n Mansala hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kirjassa oivasti muiden kirjoittamia muistelmia ja ymm\u00e4rryst\u00e4\u00e4n poliittisten raporttien laadinnasta. H\u00e4n on viett\u00e4nyt aimo ajan ulkoministeri\u00f6n arkistoissa lukemassa diplomaattien ja ulkoministeri\u00f6n kirjeenvaihtoa.<\/p>\n Sain itsekin kuulla muutaman kerran etuk\u00e4teen entisen esimieheni arkistoista l\u00f6yt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kiinnostavasta tai huvittavasta yksityiskohdasta, joita h\u00e4n tekstiss\u00e4\u00e4n viljelee.<\/p>\n Raportteihin on kirjattu yl\u00f6s, ett\u00e4 Maolle valtakirjansa vuonna 1952 j\u00e4tt\u00e4neen suurl\u00e4hettil\u00e4s Helge von Knorringin<\/strong> ja Kiinan johtajan tapaaminen oli sujunut vilpitt\u00f6m\u00e4sti, vaikka tulkki olikin aluksi k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt Suomen olevan tunnettu tuhansien buddhien maa. Englantia taitanut p\u00e4\u00e4ministeri Zhou Enlai<\/strong> oli auttanut h\u00e4t\u00e4\u00e4nnyksiss\u00e4\u00e4n sanat sekoittanutta tulkkia.<\/p>\n Edelt\u00e4jist\u00e4\u00e4n Suomen Pekingin-suurl\u00e4hettil\u00e4in\u00e4 Mansala kertoo ennen muuta heid\u00e4n raporttiensa kautta.<\/p>\n Kiinan kulttuurivallankumouksesta Pekingist\u00e4 raportoinut Joel Toivola<\/strong> innostui vuodesta 1965 alkaen kirjoittamaan moniosaisia jatkokertomuksia, joiden laatimisessa oli Mansalan mukaan apuna sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n nuoruusvuosien radikaali vasemmistolaisuus ett\u00e4 sosialismin oppien tuntemus.<\/p>\n Suomen diplomaattinen l\u00e4sn\u00e4olo Pekingiss\u00e4 on kiinalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta tapahtunut verraten my\u00f6h\u00e4\u00e4n, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suomalaiset pyrkiv\u00e4t Kiinaan heti kun se itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen oli mahdollista.<\/p>\n Aiemmin edustusto Euroopan ulkopuolella oli vain Yhdysvalloissa, Washingtonisssa. Nuoren valtion johto piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 edustusto saadaan perustettua, jotta pysytt\u00e4isiin selvill\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n pyrkimyksist\u00e4 Aasiassa.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/03\/img_8827.jpg\")
Asemapaikkana Peking (Siltala) ilmestyminen<\/a> ajoittuu Suomen ja Kiinan diplomaattisten suhteiden merkkivuoteen: Suomi tunnusti tammikuussa 1950 yhdess\u00e4 muiden Pohjoismaiden kanssa ensimm\u00e4isten l\u00e4nsimaiden joukossa Kiinan kansantasavallan.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/03\/img_8828.jpg\")
Suljetussa Pohjois-Koreassa Suomi ja Ruotsi olivat ainoina l\u00e4ntisin\u00e4 valtioina eritystapauksia.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/03\/img_8834.jpg\")
Ministeri\u00f6ss\u00e4 oltiin kuitenkin kiinnostuneempia Euroopasta ja Yhdysvalloista eik\u00e4 Aasiaa tai Kiinaa seuraavaa ammattitaitoista henkil\u00f6kuntaa ollut juurikaan ministeri\u00f6ss\u00e4. Lopulta suurl\u00e4hettil\u00e4s ilmoitti menev\u00e4ns\u00e4 raportointilakkoon. H\u00e4n kirjoitti raportoivansa vain presidentille ja ulkoministerille.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/03\/img_8830.jpg\")
G.J. Ramstedtin<\/strong> aloittaessa Japanissa keisarillisen Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t toimivat yh\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n Tokiossa ja Pekingiss\u00e4.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/03\/img_8833.jpg\")
<\/p>\n