{"id":162,"date":"2015-07-26T12:26:50","date_gmt":"2015-07-26T09:26:50","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/koponen\/?p=162"},"modified":"2018-02-28T09:34:11","modified_gmt":"2018-02-28T07:34:11","slug":"alykas-energiapolitiikka-hyvinvoinnin-tae","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/alykas-energiapolitiikka-hyvinvoinnin-tae\/","title":{"rendered":"\u00c4lyk\u00e4s energiapolitiikka \u2013 hyvinvoinnin tae"},"content":{"rendered":"

Jokainen kulutusp\u00e4\u00e4t\u00f6s kuluttaa energiaa. Energian kulutuksessa ei ole kyse teknologisesta ongelmasta, vaan poliittisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. Niiss\u00e4 maissa, joissa energiasta keskustellaan \u00e4lykk\u00e4\u00e4mmin menee hyvin. Sattumaako?<\/p>\n

\"Maailman<\/a>
Maailman energiaj\u00e4rjestelm\u00e4t ovat murroksessa. Kirja kertoo, miten Suomen pit\u00e4\u00e4 toimia.
Into 24 \u20ac<\/figcaption><\/figure>\n

Maailma etenee eri suuntaan kuin Suomi.<\/p>\n

-Energiak\u00e4\u00e4nn\u00f6s olisi kuitenkin mahdollinen, kirjoittaa professori Peter Lund tuoreessa kirjassa Maamme energia (Into 2015). Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Lund on yksi teokseen kirjoittaneista kymmenest\u00e4 professorista.<\/p>\n

Tanska ja Saksa ovat Lundin mukaan mallimaita. Molemmissa maissa on p\u00e4\u00e4tetty siirty\u00e4 uusiutuviin energianl\u00e4hteisiin: Tanskassa kaikki energia ja Saksassa 80 prosenttia s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 pit\u00e4isi olla uusiutuvaa vuonna 2050. Valittu linja tuottaa jo nyt. Saksassa on parissakymmeness\u00e4 vuodessa syntynyt 400 000 uutta ty\u00f6paikkaa uusiutuviin energianl\u00e4hteisiin, enemm\u00e4n kuin Suomessa on ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

Energiavallankumous on k\u00e4ynniss\u00e4 <\/strong><\/p>\n

Maailmalla suhtautuminen energian kulutukseen uudistuu vauhdilla. Pamfletissa esitell\u00e4\u00e4n uusinta tutkimusta ja ehdotetaan, ett\u00e4 Suomen itsen\u00e4isyyden juhlarahasto Sitra voisi toisen vuosisadan rahaston turvin puskea Suomen vihre\u00e4n talouden mestarimaaksi.<\/p>\n

Vihre\u00e4ss\u00e4 taloudessa yhdistyv\u00e4t biotalous ja polttoaineettomat energiamuodot resurssien perustana, cleantechin tuotedesignit ja \u2013prosessit sek\u00e4 digitalisaatio yleisteknologiana mahdollistamassa \u00e4lykkyyden ja tehokkuuden.<\/p>\n

-Periaatteelliset mahdollisuudet t\u00e4h\u00e4n ovat olemassa, kirjoittaa puolestaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ymp\u00e4rist\u00f6- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio.<\/p>\n

Suomi vihre\u00e4n talouden mestariksi<\/strong><\/p>\n

Puusta tuli vuonna 2012 uudelleen Suomen t\u00e4rkein energianl\u00e4hde \u00f6ljyn 40-vuotisen valtakauden j\u00e4lkeen. L\u00e4mp\u00f6pumput ovat yleistyneet niin, ett\u00e4 ne tuottavat uusiutuvaa energiaa jo Loviisan yhden voimala verran. Tuulivoiman osuus oli helmikuussa 2015 s\u00e4hk\u00f6nkulutuksesta kolme prosenttia ja kotimaisesta tuotannosta nelj\u00e4 prosenttia.<\/p>\n

\u00d6ljyn k\u00e4ytt\u00f6 on Suomessa v\u00e4hentynyt jo 1970-luvulta l\u00e4htien. Shell ja Esso eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole Suomessa, ja meid\u00e4n onneksemme Neste ja ST1 ovat pyrkim\u00e4ss\u00e4 pelastamaan itsens\u00e4 biopolttoaineiden, tuulivoiman ja viimeksi geotermisen energian avulla.<\/p>\n

Suomessa energiaintensiivinen teollisuus ei aja uusiutuvan energian lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, vaikka sill\u00e4 olisi selv\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n markkinahintaa laskeva vaikutus. Alan toimijoiden kanssa keskustellut Oskari Nokso-Koivisto pit\u00e4\u00e4 havaintoa hieman yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4, mutta tulkitsee hiljaisuuden peloksi joutumisesta uusiutuvan energian tukien maksumiehiksi.<\/p>\n

\u2013Toinen syy voi l\u00f6yty\u00e4 poliittisesti vaikeista ydinvoimaluvista, joiden l\u00e4pimenoa ei ole haluttu vaarantaa uusiutuvaa energiaa lobbaamalla, Nokso-Koivisto kirjoittaa. Nokso-Koivisto on ollut pamfletin kirjoittaneen professority\u00f6ryhm\u00e4n sihteeri.<\/p>\n

Yll\u00e4tys monelle – sy\u00f6mme \u00f6ljy\u00e4<\/strong><\/p>\n

Suomessa energia- ja ilmastopolitiikka pit\u00e4isi l\u00e4hesty\u00e4 vahvemmin ty\u00f6paikkojen ja talouskasvun kautta. Suomessa k\u00e4\u00e4nnyt\u00e4\u00e4n tuontitavara ydinvoimaan kun Saksassa luotetaan uusiutuvaan energiaan, joka on kotimaista.<\/p>\n

Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voisi olla Suomessa? Kirjassa otetaan esiin ajatuskoe, jonka kohteena on se, ett\u00e4 puolet suoras\u00e4hk\u00f6l\u00e4mmitteisist\u00e4 omakoti ja rivitaloista sek\u00e4 kaikki \u00f6ljyl\u00e4mmitteiset talot muutettaisiin maal\u00e4mm\u00f6lle. Muutos synnytt\u00e4isi 8 miljardin euron kotimaisen liiketoiminnan. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maal\u00e4mp\u00f6pumppujen asennusty\u00f6 tarjoaisi l\u00e4hes 20 000 henkil\u00f6ty\u00f6vuotta.<\/p>\n

Monille saattaa olla yll\u00e4tys, ett\u00e4 sy\u00f6mme \u00f6ljy\u00e4. Tai ainakin toisin p\u00e4in. Ilman \u00f6ljy\u00e4 emme sy\u00f6. Ruuantuotannon kasvu on saatu aikaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 fossiilisen energian panoksia lannoitteisiin, torjunta-aineisiin, keinokasteluveden pumppaamiseen, maatalouskoneiden k\u00e4ytt\u00e4miseen ja ruuan kuljettamiseen, valmistamiseen ja pakkaamiseen.<\/p>\n

-Tarvitsemme 1-3 litraa \u00f6ljy\u00e4 yht\u00e4 ruokakiloa kohden, kirjoittaa Lassi Linnanen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ymp\u00e4rist\u00f6talouden ja -johtamisen professori.<\/p>\n

Energiapolitiikkaa vanhentuneilla tiedoilla<\/strong><\/p>\n

Maailmalla resurssitehokkuusbuumi on k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4 emmek\u00e4 ole viel\u00e4 pudonneet toivottomasti kelkasta. Globaalit investoinnit puhtaaseen teknologiaan kuusinkertaistuivat vuosina 2004-2013 ja t\u00e4m\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti vasta alkua.<\/p>\n

Suomen politiikka on ollut luokattoman tempoilevaa. \u201dKun p\u00e4\u00e4lle lasketaan nyt rakentamis- tai suunnitteluvaiheessa olevat uudet ydinvoimalat, jotka ovat osoittautumassa siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kalliiksi, poliittisesti hankaliksi ja ymp\u00e4rist\u00f6llisesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n arveluttaviksi, voidaan nykyist\u00e4 energiapolitiikkaamme strategisesti pit\u00e4\u00e4 surkean ep\u00e4onnistuneena\u201d, kirjoittaa Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius.<\/p>\n

Olkiluoto3 valmistuminen suunnittelu ja rakentaminen vie kaikkiaan noin 20 vuotta. Sin\u00e4 aikana teknologian kehitys on harpannut toiseen ulottuvuuteen. Olkiluodon voimalan rakentamisen viiv\u00e4styminen on p\u00e4\u00e4syy Suomen kasvaneeseen s\u00e4hk\u00f6ntuontiin.<\/p>\n

Saksassa ja Tanskassa energia- ja ilmastopolitiikka on my\u00f6s teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa.<\/p>\n

Suomessa on syydetty vuoden 2007 j\u00e4lkeen elvytyksen kaltaisiin toimiin jopa 50 miljardia euroa. Sen sijaan ei ole puututtu todellisiin ongelmiin: liian nopeasti kohoaviin palkkoihin, tuotekehitykseen ja tuottavuuden v\u00e4h\u00e4iseen kasvuun. Kaiken t\u00e4m\u00e4n takana on vanhanaikainen teollinen ajattelu.<\/p>\n

Saksa luopui ydinvoimasta vasta perusteellisen moraalisen keskustelun j\u00e4lkeen. Filosofien ja yhteiskunnallisten osallistujien keskustelujen pohjalta tehtiin p\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota Suomessa ei voi pit\u00e4\u00e4 mahdollisena niin kauan kuin keski\u00f6ss\u00e4 on vain puhe halvasta energiasta.<\/p>\n

-Suomessa ei oikeastaan ole keskusteltu globaalista oikeudenmukaisuudesta, moraalista ja eettisyydest\u00e4 eduskunnan ydinvoimap\u00e4\u00e4t\u00f6sten tai muiden suurien energiap\u00e4\u00e4t\u00f6sten yhteydess\u00e4, Lund muistuttaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jokainen kulutusp\u00e4\u00e4t\u00f6s kuluttaa energiaa. Energian kulutuksessa ei ole kyse teknologisesta ongelmasta, vaan…<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":163,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,13],"tags":[61,67,87,235,247,251,289,306,327,363,379,384],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/07\/img_7135.jpg","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/07\/img_7135.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/162"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=162"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/162\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1017,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/162\/revisions\/1017"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/163"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=162"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=162"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=162"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}