{"id":2200,"date":"2020-10-13T08:39:49","date_gmt":"2020-10-13T05:39:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=2200"},"modified":"2020-10-16T16:52:42","modified_gmt":"2020-10-16T13:52:42","slug":"kosovo-venajan-rajoilla-artsah","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kosovo-venajan-rajoilla-artsah\/","title":{"rendered":"&#8220;Kosovo&#8221; Ven\u00e4j\u00e4n rajoilla &#8211; Artsah"},"content":{"rendered":"<p>Vuoristo-Karabah on tuttu Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 seuraaville 1980-luvulta alkaen. Armenialaisten asuttama alue Azerbaid\u017eanin &#8220;keskell\u00e4&#8221; on ratkaisematon kiistan kohde ja niin sanottu &#8220;j\u00e4\u00e4tynyt konflikti&#8221; &#8211; kiistelty &#8220;raja-alue&#8221; Etel\u00e4-Kaukasuksella.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2195\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6407.jpg\" alt=\"\" width=\"823\" height=\"443\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6407.jpg 823w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6407-300x161.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6407-768x413.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 823px) 100vw, 823px\" \/><\/p>\n<p>Neuvottelut aseleposopimuksesta Moskovassa ovat hyv\u00e4 uutinen. (Kuvassa vas. Azerbaid\u017eanin ulkoministeri <strong>Jeyhun Bairamov<\/strong>, oik. Armenian <strong>Zograb Mnatsakanyan<\/strong>)<\/p>\n<p>Aselepo tosin kesti vain suurin piirtein yht\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n kuin Ven\u00e4j\u00e4n ulkoministeri <strong>Sergei Lavrovin<\/strong> (kuvassa keskell\u00e4) v\u00e4litt\u00e4m\u00e4t neuvottelut, joita k\u00e4ytiin 11 tuntia.<\/p>\n<p>Taistelut Azerbaid\u017eaniin kuuluvan, mutta Armenian hallussa olevan alueen reunamilla jatkuivat rajuina jo toista viikkoa ennen tulitaukoneuvottelujen <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11589607\">alkua eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole ottaneet laantuakseen.<\/a><\/p>\n<p>Armenian mukaan kuolleita on ainakin 400 ihmist\u00e4. Aineelliset vahingot ovat mittavia niin Vuoristo-Karabahin p\u00e4\u00e4kaupungissa Stepanakertissa kuin suuressa Azerbaid\u017eanin Ganjassa.<\/p>\n<p>Azerbaid\u017ean ei ole kertonut uhriluvuista kuten naapurinsa.<\/p>\n<p>Rauhanponnistelut ovat vaikeita ilman my\u00f6nnytyksi\u00e4. J\u00e4\u00e4tyneet konfliktit ovat seurausta eiv\u00e4tk\u00e4 koskaan vain tavoiteltava ratkaisu.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2179\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-7-kello-8-52-20.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1120\"><\/p>\n<p>[Karttakuvat Helsingin Sanomat]<\/p>\n<p>Sotilaallisiin kysymyksiin erikoistunut asiantuntija <strong>Pavel Felgenhauer<\/strong> on Do\u017ed-toimituksen haastattelussa sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 neuvotteluista ei ole edetty k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimiin.<\/p>\n<p>Diplomaatit k\u00e4yv\u00e4t keskusteluja tunnustellakseen, mutta voimatoimien lopettamista ja rajakysymyksi\u00e4 varten p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen pit\u00e4\u00e4 Felgenhauerin mukaan istuttaa sotilaita. Prosessi on monimutkainen ja pitk\u00e4. Edellisen sodan tie aselevosta rauhaan vei yli puoli vuotta.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"\u00ab\u0412 \u0442\u0430\u043a\u043e\u043c \u0444\u043e\u0440\u043c\u0430\u0442\u0435 \u043f\u0435\u0440\u0435\u043c\u0438\u0440\u0438\u044f \u0431\u044b\u0442\u044c \u043d\u0435 \u043c\u043e\u0436\u0435\u0442\u00bb. \u041f\u043e\u0447\u0435\u043c\u0443 \u0432 \u041a\u0430\u0440\u0430\u0431\u0430\u0445\u0435 \u0432\u0441\u0435 \u0435\u0449\u0435 \u043f\u0440\u043e\u0434\u043e\u043b\u0436\u0430\u044e\u0442\u0441\u044f \u0431\u043e\u0438\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/sWDdyvStLFA?start=1&#038;feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p><strong>Neuvostoliiton &#8220;hajoaminen&#8221; jatkuu <\/strong><\/p>\n<p>Etel\u00e4-Kaukasuksella kohtaavat yksinvalta ja demokratia; kansat, uskonto, kansainv\u00e4linen- ja sis\u00e4politikkaa. L\u00e4hihistoriaan kuuluu, ett\u00e4 sodan kokeneet eiv\u00e4t ole vain vanhuksia.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2180\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-6-kello-19-14-18.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1200\"><strong>Uutisjuttu vuodelta 1990. Armenialainen vuoristokyl\u00e4n asukas syytt\u00e4\u00e4 neuvostosotilasta turhasta partioinnista.<\/strong><\/p>\n<p>Tein YLEn kirjeenvaihtajana jutun virolaisten kollegoiden aineistosta Moskovassa. <a>Neuvostoliitto natisi liitoksistaan<\/a>.<\/p>\n<p><strong>Stalinin<\/strong> Azerbaid\u017eaniin liitt\u00e4m\u00e4n Vuoristo-Karabahin alueen itsen\u00e4isyyspyrkimyksist\u00e4 huolehtivat palkkasotilaat, joita neuvostojoukot eiv\u00e4t onnistuneet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kurissa.<\/p>\n<p>Viime vuosisadan loppupuolella 1980-luvulla nousi Neuvostoliitossa pintaan voimakkaana kaksi kansallisuuksien v\u00e4list\u00e4 j\u00e4nnitystilaa: Vuoristo-Karabah ja <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Krimin_tataarit\">Krimin tataarien vaatimukset saada palata Keski-Aasiasta Krimille.<\/a><\/p>\n<p>Tataarit ottivat yhteytt\u00e4 ulkoministeri <strong>Andrei Gromykoon<\/strong>, jolta saivat liev\u00e4\u00e4 my\u00f6t\u00e4mielisyytt\u00e4, mutta Karabahin kiistaan ei kunnolla yritettyk\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 rauhanomaista ratkaisua.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2182\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6316.jpg\" alt=\"\" width=\"1024\" height=\"577\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6316.jpg 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6316-300x169.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6316-768x433.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4iset uutiskuvat voisivat olla kolmenkymmenen vuoden takaa.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n ja Turkin etupiirit menev\u00e4t p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in \u2013 ja yksi monista syist\u00e4, mink\u00e4 vuoksi Ven\u00e4j\u00e4n ja Turkin v\u00e4lit ovat tulehtuneet.<\/p>\n<p>Neuvostoliiton periferia on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isten alueiden hallitsemaa, mutta kansainv\u00e4lisen politiikan isot siirrot n\u00e4kyv\u00e4t.<\/p>\n<p>Vaikka ei uskoisikaan mihink\u00e4\u00e4n sykleihin historiassa, el\u00e4mme edelleen Neuvostoliiton hajoamisprosessissa.<\/p>\n<p>Neuvostoliiton j\u00e4lkeens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4n alueen tutkijat sanovat usein, ett\u00e4 Neuvostoliiton romahdus on viel\u00e4 keskener\u00e4inen prosessi, jossa piilee monia yll\u00e4tyksi\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Sodan monet kasvot<\/strong><\/p>\n<p>Armenian ja Azerbaid\u017eanin v\u00e4lill\u00e4 l\u00e4hes kaksi viikkoa sitten tapahtunut \u00e4killinen mutta ei odottamaton laajamittaisen sodan puhkeaminen on juuri sellainen asia, josta tutkijat ovat puhuneet vuosien ajan.<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4kin kertaa jo satojen ihmisten sek\u00e4 mittavien aineellisten tuhojen vaatima sota on ihmisille ylisukupolvinen tragedia.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2188\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6305-1.jpg\" alt=\"\" width=\"1104\" height=\"609\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6305-1.jpg 1104w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6305-1-300x165.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6305-1-768x424.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6305-1-1024x565.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1104px) 100vw, 1104px\" \/><\/p>\n<p>L\u00e4hes kolmen vuosikymmenen ajan Neuvostoliitosta irtautuneet maat ovat ajautuneet yh\u00e4 kauemmas entisest\u00e4 valtakeskuksesta.<\/p>\n<p>Meist\u00e4 30 vuotta voi tuntua pitk\u00e4lt\u00e4 ajalta. Emme voi kuitenkaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 Kaukasuksen kehitykselle selv\u00e4\u00e4 keskusta, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/echo.msk.ru\/programs\/status\/2720323-echo\/\">vaikka yksinkertaistaen kytkisimme tapahtumat Neuvostoliittoon.<\/a><\/p>\n<p>1990-luvulla k\u00e4ytyjen sotien j\u00e4lkeen Vuoristo-Karabahista kotoisin olevien pakolaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on Azerbaid\u017eanissa on kasvanut noin miljoonaan henkil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.mfa.am\/en\/nagorno-karabakh-issue\/\">Edellisen t\u00e4ysimittaisen sodan aikana alueella kuoli noin 20 000 ihmist\u00e4<\/a> ja yli miljoona joutui j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotinsa.<\/p>\n<p><strong>&#8220;Taistelu viimeiseen luotiin&#8221;<\/strong><\/p>\n<p>Aggressiivisessa retoriikassa ei aselepoa ole koskaan tehty. Sill\u00e4 on yll\u00e4pidetty pelkoa rajan molemmin puolin.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2186\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-8-kello-7-27-49.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1122\"><\/p>\n<p>Eik\u00e4 vain puheissa vaan sek\u00e4 Armenia ett\u00e4 Azerbaid\u017ean ovat aseistautuneet hampaisiin asti: ostaneet raskasta tykist\u00f6\u00e4, lentokoneita, droneja ja pitk\u00e4n kantaman ohjuksia. Rajakahakoissa on kuollut ihmisi\u00e4 koko ajan.<\/p>\n<p>Tuskin miss\u00e4\u00e4n sodassa kyse on vain puolustautumisesta tai omien kansalaisten osallistumisesta taisteluihin.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n tiedustelun p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <strong>Sergei Nary\u0161kin<\/strong> esitt\u00e4\u00e4 organisaationsa (SVR eli ulkomaantiedustelupalvelu) sivuilla, ett\u00e4 <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/svr.gov.ru\/smi\/2020\/10\/o-situatsii-vokrug-nagornogo-karabakha.htm\">sotatoimiin osallistuu tuhansia radikalisoituneita miehi\u00e4<\/a>, jotka toivovat ansaitsevansa rahaa <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.reuters.com\/article\/us-armenia-azerbaijan-russia\/russia-says-islamist-fighters-in-nagorno-karabakh-conflict-pose-threat-to-moscow-idUSKBN26R1WE\">uudessa Vuoristo-Karabahin sodassa.\u00a0\u00a0<\/a><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2183\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-6-kello-20-25-38.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1200\"><em>-Sotaan\u00a0 valmistauduttiin pitk\u00e4\u00e4n<\/em>, arvioi Bakussa sotilasasiantuntija <strong>Asaf Guliev<\/strong> Etel\u00e4-Kaukasuksen asioista uutisoivan sivuston\u00a0 esitt\u00e4miin kysymyksiin:<\/p>\n<p>&#8220;<em>Azerbaid\u017ean on psykologisesti valmistautunut sotaan. Jos vihamielisyydet jatkuvat pitk\u00e4\u00e4n, se aiheuttaa tietysti [Azerbaid\u017eanin] yhteiskunnalle jonkin verran moraalista ja psykologista ep\u00e4mukavuutta. Mutta se ei ole mit\u00e4\u00e4n verrattuna siihen, mit\u00e4 Armenian yhteiskunta kokee<\/em> \u201d<\/p>\n<p>Poliittinen tarkkailija <strong>Naira Hayrumyan<\/strong> n\u00e4kee asian Vuoristo-Karabahin Stepanakertissa niin, ett\u00e4: &#8220;<em>Todenn\u00e4k\u00f6isin nykyisen sotilaallisen eskaloitumisen tulos voi olla Artsahin [Karabahin] ja Azerbaid\u017eanin v\u00e4lisen yhteyslinjan \u00b4rajaaminen\u00b4ja kansainv\u00e4listen seurantamekanismien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto.&#8221; <\/em><\/p>\n<p>Sovittelijat ehdottivat Hayrymayn mukaan yhteyslinjoja jo vuonna 2016, mutta Azerbaid\u017ean kielt\u00e4ytyi hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4 niit\u00e4 uskoen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 merkitsisi Karabahin ja Azerbaid\u017eanin nykyisten rajojen tunnustamista.<\/p>\n<p>&#8211;<em>Voi olla, ett\u00e4 nykyiset sotatoimet ovat seurausta Bakun halusta laajentaa &#8220;hallintoaan&#8221; ennen kansainv\u00e4listen mekanismien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa<\/em>, Hayryaman sanoo.<\/p>\n<p><strong>Toisille kansa, toisille alue<\/strong><\/p>\n<p>Sota otsikossa tarkoittaa minulle, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in ei voi en\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miss\u00e4 ja milloin alkoi propaganda tai kuka aloitti vihollisuudet.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2187\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6304-1.jpg\" alt=\"\" width=\"1102\" height=\"614\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6304-1.jpg 1102w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6304-1-300x167.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6304-1-768x428.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6304-1-1024x571.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1102px) 100vw, 1102px\" \/><strong>Koululuokka kellarissa. T\u00e4rkeint\u00e4 olisi huolehtia siit\u00e4, ettei siviiliuhrien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 kasva.<\/strong><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Tutkija <strong>Aleksei Mala\u0161enkon<\/strong> mielest\u00e4 Armenia ja Azerbaid\u017ean eiv\u00e4t saa kesken\u00e4\u00e4n sopimalla sotaa loppumaan. Maat ovat takalukossa.<\/p>\n<p>Armenialta loppuvat nopeasti my\u00f6s aseet ja ammukset, ja vaikka taistelutahtoa riitt\u00e4isikin, on Ven\u00e4j\u00e4 tehnyt selv\u00e4ksi, ett\u00e4 se haluaa alueelle rauhaa <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.interfax.ru\/world\/730106\">v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 paljon kuin Iran, joka kertoi viikolla omasta rauhansuunnitelmastaan<\/a>.<\/p>\n<p>Azerbaid\u017ean ei hyv\u00e4ksy osapuolten v\u00e4liselle rajalle tarkkailijoita eik\u00e4 sotatoimia ole saatu loppumaan.<\/p>\n<p>Armenialaiset ovat vakuuttuneita siit\u00e4, ett\u00e4 presidentti<strong> Ilham<\/strong> <strong>Alijev<\/strong> tarvitsee sotilaallisen voiton.<\/p>\n<p>Alijev nousi valtaan is\u00e4ns\u00e4 <strong>Heidar Alijevin<\/strong> j\u00e4lkeen syksyll\u00e4 2003. Alijevin vastustajat ovat toivoneet, ett\u00e4 azerit seuraisivat Georgian ja Ukrainan rauhallisten vallankumousten esimerkki\u00e4.<\/p>\n<p>Armeniaa voidaan syytt\u00e4\u00e4 separatismista. Azerbaid\u017eania siit\u00e4, mit\u00e4 alueella tapahtuu.<\/p>\n<p>Armenialaisasukkaiden itsen\u00e4iseksi julistama alue saa Armenian tuen, mutta ei voi odottaa, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isvetoinen alueen sotilasliittouma voisi osallistua ja aseistaa enemp\u00e4\u00e4 puolustautuvia separatisteja.<\/p>\n<p>https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=y3_xEPN7Vu0<\/p>\n<p><strong>Armenian p\u00e4\u00e4kaupungissa j\u00e4nnitet\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n<p>Sodan kiihdytty\u00e4 on my\u00f6s alettu el\u00e4tell\u00e4 entist\u00e4 vahvemmin ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 rajoista voitaisiin vihdoinkin saada sovittua ja Vuoristo-Karabahin alueen &#8211; Artsahin ( \u0410\u0440\u0446\u0430\u0445) &#8211; tasavallaksi julistautuneen valtion tunnustaminen olisi mahdollista.<\/p>\n<p>N\u00e4in voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 tunnustamattoman valtion p\u00e4\u00e4miehen <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/twitter.com\/Pres_Artsakh\"><strong>Arayik Harutyunyan<\/strong><\/a>\u00edn\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Arayik_Harutyunyan\"> ilmoituksesta, jonka mukaan<\/a> <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.mk.ru\/politics\/2020\/10\/11\/karabakh-cherez-dva-dnya-reshit-prosit-armeniyu-priznat-nezavisimost.html\">h\u00e4n aikoo l\u00e4hip\u00e4ivin\u00e4 esitell\u00e4 Armenialle ja kansainv\u00e4liselle yhteis\u00f6lle aloitteen maansa itsen\u00e4iseksi tunnustamiseksi.<\/a><\/p>\n<p>Pelkona on, ett\u00e4 itsen\u00e4isyyden tunnustaminen laajentaisi sodan koko Armeniaan. Silloin my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n asema olisi toinen. Mailla on sopimus puolustusyhteisty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Harutyunyan sanoo Azerbaid\u017eanin pyrkiv\u00e4n pommituksillaan kansanmurhaan. Stepanakertissa ei separatistisen tasavallan johtajan mielest\u00e4 ole yht\u00e4\u00e4n sotilaallista kohdetta.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"\u041f\u0440\u044f\u043c\u043e\u0435 \u0432\u043a\u043b\u044e\u0447\u0435\u043d\u0438\u0435 | \u041f\u0440\u0435\u0437\u0438\u0434\u0435\u043d\u0442 \u0420\u0435\u0441\u043f\u0443\u0431\u043b\u0438\u043a\u0438 \u0410\u0440\u0446\u0430\u0445 \u0410\u0440\u0430\u0438\u043a \u0410\u0440\u0443\u0442\u044e\u043d\u044f\u043d\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/P-2D8yYMlCY?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Vuoristo-Karabahin itsen\u00e4istymisen tunnustamisesta puhuminen nostaa esiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja ongelmat, joita syntyi 2000-luvun alussa keskell\u00e4 Eurooppaa.<\/p>\n<p>Kosovon itsen\u00e4isyyden osittainen tunnustaminen ja eroaminen Serbiasta vuonna 2008 oli yksi niist\u00e4 kansainv\u00e4lisen politiikan merkitt\u00e4vist\u00e4 tapahtumista, jotka muistetaan, kun puhutaan Ven\u00e4j\u00e4n vaikutusvallan kiihdytt\u00e4misest\u00e4 Euroopassa ja Naton laajenemisen est\u00e4miseksi k\u00e4ydyst\u00e4 sodasta Georgiassa.<\/p>\n<p><strong>Kosovo jakaa maailmaa<\/strong><\/p>\n<p>Serbia ei ole tunnustanut Kosovon itsen\u00e4isyytt\u00e4, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kosovon_kansainv%C3%A4linen_asema\">mutta maa on hyv\u00e4ksytty useisiin j\u00e4rjest\u00f6ihin<\/a>.<\/p>\n<p>Puolustusliitto Naton osallistuminen Kosovon pommittamiseen ilman YK:n valtuutusta vuonna 1999 nostetaan edelleen keskusteluihin puhuttaessa sodasta ilman oikeutusta.<\/p>\n<p>Kosovon tunnustamisen hitaus on mietitytt\u00e4nyt monia asiantuntijoita. <strong>Slobodan Milosevicin<\/strong> sotien aikana maa sai laajasti sympatiatukea l\u00e4nness\u00e4, Serbia Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4lle Azerbaid\u017ean ja Armenia ovat kuitenkin eri tavalla itsen\u00e4isi\u00e4 ja symbolisesti v\u00e4hemm\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 kuin sellaiset maat,\u00a0 joiden voi olettaa tavoittelevan j\u00e4senyytt\u00e4 Natossa.<\/p>\n<p><strong>Kytev\u00e4 sotatila<\/strong><\/p>\n<p>Kaukasuksella naapurimaiden v\u00e4linen j\u00e4nnite on s\u00e4ilynyt vuosikymmeni\u00e4. Yritys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 aluetta l\u00e4htee kartan katsomisesta ja historiasta. Muutoin tilannetta ei tajua.<\/p>\n<p>Armenia ja Azerbaid\u017ean sotivat vuosina 1988-1994 Vuoristo-Karabahin hallinnasta. Ilmisota p\u00e4\u00e4ttyi aselepoon, mutta yhteenotot alueella ovat jatkuneet. Rajalla on kahakoitu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2196\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-12-kello-19-52-44.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"874\"><\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4 nojaa identiteettins\u00e4 rakentamisessa toisessa maailmansodassa voittajana selvi\u00e4miseen, mutta my\u00f6s Neuvostoliiton selke\u00e4n\u00e4 seuraajavaltiona pit\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 avainrooliin Euraasian taloudellis-sotilaallisessa kehityksess\u00e4.<\/p>\n<p>Vastapainoina Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ovat paitsi Kiina my\u00f6s alueelliset suurvallat Turkki ja Iran, jotka ovat t\u00e4ytt\u00e4neet sen tilan, jonka Yhdysvallat on j\u00e4tt\u00e4nyt alueelle.<\/p>\n<p>Azerbaid\u017ean ei ole asettunut poikkiteloin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan, vaikka sek\u00e4\u00e4n ei pid\u00e4 naapuriaan en\u00e4\u00e4 Neuvostoliiton kaltaisena kokoavana voimana.<\/p>\n<p>Azerbaid\u017eanin on helppo pysytell\u00e4 korrekteissa v\u00e4leiss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa, koska se on \u2013 paljon enemm\u00e4n kuin Armenia \u2013 pystysuoraan johdettu valtio: yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4lt\u00e4\u00e4n jonkinlainen Neuvostoliitto 2.0.<\/p>\n<p>Eik\u00e4 \u00f6ljyll\u00e4 rikastunut Azerbaid\u017ean ole tehnyt Ven\u00e4j\u00e4n vastaisuudesta ulkopolitiikkansa kulmakive\u00e4 tai asettanut p\u00e4\u00e4tavoitteekseen Ven\u00e4j\u00e4n vaikutuksesta irtisanoutumista.<\/p>\n<p>Toisin kuin monessa muussa entisen Neuvostoliiton maassa \u2013 Georgiassa, Ukrainassa ja Moldovassa, j\u00e4\u00e4tynyt konflikti ei ole ollut Azerbaid\u017eanissa ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6n ongelma.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2197\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-11-kello-20-44-08.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1074\">Ep\u00e4varmuus ja huoli Ven\u00e4j\u00e4n vallanhimosta kasvaa vasta demokratian mukana.<\/p>\n<p>Monet ovat valmiita maksamaan uudistumisen vaatiman hinnan. Sota on kuitenkin monen asian summa eik\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n ensisijainen tavoite.<\/p>\n<p>Neuvostoliiton hajottua moni maa on ollut menneisyytens\u00e4 vanki eik\u00e4 ole vakuuttanut naapureitaan.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.csmonitor.com\/World\/Europe\/2020\/1008\/Russia-losing-its-influence-Nagorno-Karabakh-fighting-tests-limits\">L\u00e4nness\u00e4 Ukrainan ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4n kaltaiset valtiot kurottavat kohti menestyv\u00e4mpi\u00e4 eurooppalaisia naapureita<\/a>. Id\u00e4ss\u00e4 Kiina on hiljalleen laajentanut vaikutusvaltaansa entisen Neuvostoliiton Keski-Aasian valtioihin.<\/p>\n<p><strong>&#8220;Pieni voittoisa sota&#8221;<\/strong><\/p>\n<p>Puheissaan Vuoristo-Karabahiin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4 Azerbaid\u017ean katsoo korjaavansa historiallista v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4.<\/p>\n<p>N\u00e4kemys on ihan hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4, jos rajataan katse vain 2010-luvulle. Mutta jos menn\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen maailmansodan aikoihin, silloin Turkki eli azerit ovat pahantekij\u00f6it\u00e4 ja armenialaiset v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4 k\u00e4rsij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2199\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-11-kello-15-10-24.png\" alt=\"\" width=\"1192\" height=\"906\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-11-kello-15-10-24.png 1192w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-11-kello-15-10-24-300x228.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-11-kello-15-10-24-768x584.png 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-11-kello-15-10-24-1024x778.png 1024w\" sizes=\"(max-width: 1192px) 100vw, 1192px\" \/><\/p>\n<p>Hy\u00f6kk\u00e4ys Vuoristo-Karabahiin saattoi my\u00f6s tulla ajankohtaiseksi Azerbaid\u017eanin sis\u00e4politiikan vuoksi.<\/p>\n<p>Sis\u00e4politiikka on kuitenkin vain yksi elementti sotaa selvitt\u00e4viss\u00e4 arvioissa. Kansainv\u00e4linen kiinnostus on laajempaa ja moniulotteisempia kuvioita kuin vain yksitt\u00e4isten virheiden tai historiallisten erehdysten korjailua.<\/p>\n<p>Siksi aluetta tuntevat muistuttavat, ett\u00e4 yhdest\u00e4 suunnasta katsoen j\u00e4\u00e4 kokonaisuus oleellisilta osin hahmottamatta.<\/p>\n<p><em>&#8220;Turkin osallistuminen sotatoimiin, Iranin l\u00e4heisyys, Ven\u00e4j\u00e4n arvoituksellinen rooli, suurten \u00f6ljy- ja kaasuputkien l\u00e4sn\u00e4olo tekev\u00e4t t\u00e4st\u00e4 alueesta sellaisen, jossa paikallinen leimahdus voi nopeasti muuttua kansainv\u00e4liseksi p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryksi,&#8221;<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.politico.eu\/article\/us-power-vacuum-escalating-violence-armenia-azerbaijan\/?fbclid=IwAR0GMdryX37ABy3pZMVgqSCLAgUm0jGH9gqPVgO2hkUtNQL4qeIRA0T35Vk\"> arvioi <strong>Thomas de Wall<\/strong> Carnegie Europa -tukimuslaitoksen sivuilla.<\/a><\/em><\/p>\n<p>Turkkilaisten kansojen yhten\u00e4isyyden vuoksi Armenia ep\u00e4ilee, kuten Ven\u00e4j\u00e4n tiedustelukin kertoo, ett\u00e4 Turkki olisi l\u00e4hett\u00e4nyt vierastaistelijoita Azerbaid\u017eanin joukkojen avuksi.<\/p>\n<p>Sek\u00e4 Azerbaid\u017ean ett\u00e4 Turkki ovat kiist\u00e4neet Armenian syyt\u00f6kset.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2189\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6306.jpg\" alt=\"\" width=\"1125\" height=\"605\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6306.jpg 1125w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6306-300x161.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6306-768x413.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6306-1024x551.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1125px) 100vw, 1125px\" \/><\/p>\n<p>Armenia on lis\u00e4ksi arvostellut Turkkia Azerbaid\u017eanin aseistamisesta muun muassa h\u00e4vitt\u00e4jill\u00e4 ja lennokeilla. Asevoimille hankitut lennokit ja LORA-ohjukset sek\u00e4 tulenohjauskeskukset ovat israelilaisten tekemi\u00e4.<\/p>\n<p>Poliittiset tavoitteetkin ovat yhtenev\u00e4isi\u00e4: Israel pyrkii yhdess\u00e4 Turkin kanssa saamaan vy\u00f6hykkeen Iranin ymp\u00e4rille ja on siksi osallistunut Turkin ja Azerbaid\u017eanin apuna taisteluun Armeniaa vastaan.<\/p>\n<p><strong>Suurvalta Turkki<\/strong><\/p>\n<p>Ei siis ole ihme, ett\u00e4 monille maa Etel\u00e4-Kaukasuksen sotauutisten takana on Turkki.<\/p>\n<p>Turkin johtaja <strong>Recep Taip Erdogan<\/strong> aiheuttaa ainakin <strong>Vladimir Putinille<\/strong> enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4nvaivaa kuin moni on tehnyt vuosiin.<\/p>\n<p>Toistaiseksi Erdogan pyrkii siihen, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 Turkki on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, sitten l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Yhdysvaltoja. <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/edition.cnn.com\/2020\/10\/05\/europe\/russia-armenia-azerbaijan-conflict-analysis-intl\/index.html?fbclid=IwAR312uDNzRee3RsDq2F9Tu3e3TNJ5bYja7bUssqd8AkB1Kz2IINPkcxSqz8\">Tarkoitus on osoittaa Turkin tekev\u00e4n itsen\u00e4ist\u00e4 politiikkaa kuten suurvallan tulee tehd\u00e4.<\/a><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2191\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6342.jpg\" alt=\"\" width=\"1125\" height=\"621\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6342.jpg 1125w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6342-300x166.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6342-768x424.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/img_6342-1024x565.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1125px) 100vw, 1125px\" \/><strong>Turkin pyrkimyksen\u00e4 lienee osoittaa, ett\u00e4 se on enemm\u00e4n kuin alueellinen suurvalta.<\/strong><\/p>\n<p>Painolastinaan turkkilaisilla on armenialaisten kansanmurha reilu sata vuotta sitten ja kurdien julma kohtelu viimeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n<p>Turkinsukuisten azerien tukeminen vaikuttaa yht\u00e4 luontevalta kuin Ven\u00e4j\u00e4n pysyminen armenialaisten takana.<\/p>\n<p>Entisten Neuvostoliiton valtioiden joukossa Azerbaid\u017ean on aina ollut esimerkki sellaisesta maasta, joka noudattaa Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 riippumatonta ulkopolitiikkaa s\u00e4ilytt\u00e4en samalla hyv\u00e4t suhteet Moskovaan ja sen yksinvaltaiseen johtajaan<\/p>\n<p>Garnegie instituutin Moskovan toimiston julkaisujen p\u00e4\u00e4toimittaja <strong>Alexander Baunov<\/strong> <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/carnegie.ru\/commentary\/82933\">sanoo Azerbaid\u017ean osoittavan<\/a>, ettei j\u00e4tt\u00e4ytyminen Neuvostoliiton aikaisen rajojen sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuvan yhteisty\u00f6n ulkopuolelle tarvitse tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4lit olisivat poikki, ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 olisi vain l\u00e4hentyminen Ven\u00e4j\u00e4n vihollisekseen n\u00e4kevien kanssa.<\/p>\n<p><strong>Sota vai rauha? <\/strong><\/p>\n<p>Azerbaid\u017ean on Iranin naapuri ja sen p\u00e4\u00e4kaupunki Baku on Yhdysvalloille ja my\u00f6s Israelille t\u00e4rke\u00e4 paikka seurata Iranin kehityst\u00e4.<\/p>\n<p>Yhdysvallat, Ven\u00e4j\u00e4 ja Ranska ovat paitsi YK:n turvallisuusneuvoston vakituisia j\u00e4seni\u00e4 my\u00f6s Minskin ryhm\u00e4n yhteis\u00adpuheenjohtajia.<\/p>\n<p>Ryhm\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 Euroopan turvallisuus ja yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n, ETYJ:n puitteissa ratkaista Vuoristo-Karabahin asemaa. Jotkin Euroopan ulkopuolisista maista ovat j\u00e4seni\u00e4 sopimusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, koska ne olivat osa Neuvostoliittoa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2184\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-6-kello-19-50-29.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"976\"><\/p>\n<p>Mala\u0161enko arvioi, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tied\u00e4, miten sen tulisi k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 suhteessaan Turkkiin. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 aiemmissa rauhan neuvotteluissa Turkkia on pidetty ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 osallistujana, joka yleens\u00e4 rikkoo nykyisen konfliktien purkamiseen luodun j\u00e4rjestelm\u00e4n.<\/p>\n<p>Mutta Minskin ryhm\u00e4\u00e4 on vaikea kuvitella ilman Turkkia.<\/p>\n<p>&#8220;<em>Yhdysvallat, Ven\u00e4j\u00e4 ja Ranska olisivat varmaan p\u00e4\u00e4sseet sopuun. Turkin osallistuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta samalla neuvotteluissa on l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s tilanne Syyriassa ja Libyassa. Eik\u00e4 sovi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ohittaa Turkin p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ostaa ilmatorjunta-aseita Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Turkki on Nato-maa.&#8221;<\/em><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2185\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-8-kello-7-29-09.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1136\"><\/p>\n<p>Turkin tuntija, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija <strong>Toni Alaranta<\/strong> <a href=\"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-toni-alaranta-turkin-historia\/\">arvioi kirjoittamassaan Turkin historian teoksessaan,<\/a> ett\u00e4 maan poliittista maailmankuvaa voi kansainv\u00e4listen suhteiden osalta luonnehtia realismiksi, jossa vahvemmat uhkaavat aina heikompia kansakuntia.<\/p>\n<p>Valtioiden sis\u00e4ll\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6jen asema voi olla huono, mutta se ei ole muiden asia.<\/p>\n<p>2010-luvulla Nato-Turkki on ollut l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s EU:n poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 hiottaessa. Ei v\u00e4hiten L\u00e4hi-Id\u00e4n ja Afganistanin pakolaisvy\u00f6ry\u00e4 selvitett\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n<p>Turkkilaiset ovat haluttomia avaamaan en\u00e4\u00e4 armenialaisten kohtaloksi koituneita tapahtumia, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.independent.co.uk\/news\/world\/middle-east\/erdogan-trump-turkey-us-armenian-genocide-native-americans-a9249101.html?utm_medium=Social&amp;utm_source=Twitter&amp;fbclid=IwAR2gtT7yRI7cryy5jMdsT4tEdynNHYlrexJSL_CiWGQ20Uhr1Kcv_2-zI1I#Echobox=1576519152\">vaan p\u00e4invastoin muistuttavat muita n\u00e4iden historiasta, kuten vaikkapa Yhdysvaltoja alkuper\u00e4isasukkaiden kohtelusta.<\/a><\/p>\n<div class=\"entry-content-asset \">\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"5xdrj5VKSI\"><p><a href=\"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-toni-alaranta-turkin-historia\/\">Kirja-arvio: Toni Alaranta &#8211; Turkin historia<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" src=\"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-toni-alaranta-turkin-historia\/embed\/#?secret=5xdrj5VKSI\" data-secret=\"5xdrj5VKSI\" width=\"500\" height=\"282\" title=\"&#8221;Kirja-arvio: Toni Alaranta &#8211; Turkin historia&#8221; &#8212; Koponen\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuoristo-Karabah on tuttu Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 seuraaville 1980-luvulta alkaen. Armenialaisten asuttama alue Azerbaid\u017eanin &#8220;keskell\u00e4&#8221;&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":2185,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[534,565,559,43,557,49,106,568,567,558,561,566,218,556,560,563,280,281,562,564,478,329,335,353,555,380],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["politiikka","historia"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-8-kello-7-29-09.png","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-8-kello-7-29-09.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/2200"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=2200"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/2200\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2215,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/2200\/revisions\/2215"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/2185"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=2200"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=2200"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=2200"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}