![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/11\/9789511353812.jpg\")
<\/p>\nMaailman ep\u00e4varmuus innostaa tekem\u00e4\u00e4n yksinkertaistettuja p\u00e4\u00e4telmi\u00e4. Kysymys siit\u00e4, miten selvit\u00e4 kriisien maailmasta on aiheellinen. Aina.<\/p>\n
<\/p>\n
Vastauksia esitt\u00e4\u00e4 professori Hiski Haukkalan<\/strong><\/a> Suuren pelin paluu (Otava, 2020, 263 s.)<\/p>\n Haukkala kirjoittaa tehneens\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisen v\u00e4litilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4. Kirja tuo yhteen tutkimusta, ajattelua ja toimintaa yli kahdenkymmenen vuoden ajalta: n\u00e4kemyksi\u00e4, joita on hiottu ulkoministeri\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ydyist\u00e4 keskusteluista ja presidentin kansliassa kirjoitetuista muistioista.<\/p>\n Teoksessa esitet\u00e4\u00e4n kiitokset Suomen ulkopolitiikan kapealle k\u00e4rjelle. Ja my\u00f6s historialle, joka on meid\u00e4t t\u00e4h\u00e4n asti saattanut. Lukijalle on lohdullista tiet\u00e4\u00e4, ettei uhkakuville kannata antaa suurempaa arvoa, mutta on hyv\u00e4 tunnistaa vaaranpaikat.<\/p>\n Muutokset ovat n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4: Olemme siirtym\u00e4ss\u00e4 \u201dvallattomaan Eurooppaan\u201d, jossa j\u00e4rjestyst\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t ja siihen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n edes pyrkiv\u00e4t toimijat alkavat olla v\u00e4hiss\u00e4.<\/p>\n -Perinteisesti j\u00e4rjestys on saanut alkunsa suurvalloista, Haukkala kirjoittaa.<\/p>\n EU voi olla tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4, Kiina vahvistuu ja Yhdysvallat punnitsee itse rooliaan. Ja Ven\u00e4j\u00e4 on naapurimme. Nato-j\u00e4senyys voi pysy\u00e4 optiona.<\/p>\n \u201dJoka tapauksessa Suomella on edess\u00e4\u00e4n suhteellisen turvallisuuden aika. Kuluneen kolmen vuosikymmenen t\u00e4ydelliseen turvallisuuden tunteeseen ei ole paluuta mill\u00e4\u00e4n aakkossopan yhdistelm\u00e4ll\u00e4.\u201d <\/em><\/p>\n **<\/p>\n Koronan vuoksi Haukkala ei onnistunut jututtamaan kirjaansa varten kaikkia kaavailemiaan vanhemman polven raskaan sarjan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ammattilaisia, mutta vaikka pyrkimys j\u00e4i kesken, lista muista k\u00e4sikirjoitusta kommentoineista on joka tapauksessa vaikuttava. Lis\u00e4ksi keskustelut vuosikymmeni\u00e4 ulkopolitiikka tehneiden Jaakko Blombergin<\/strong> ja Jaakko Iloniemen<\/strong> kanssa onnistuivat. Haukkala muutti lennossa k\u00e4sikirjoituksen valmisteluaan.<\/p>\n Presidentti Donald Trumpin<\/strong> vaalitappiota<\/a> Haukkala ei ehtinyt kirjassaan k\u00e4sitell\u00e4, mutta koronaviruksen vaikutus maailmaan tulee selke\u00e4sti esiin kuten my\u00f6s se, ett\u00e4 \u00a0Yhdysvaltain uusi itsekkyys ja kutistunut rooli on tullut j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen, eik\u00e4 Trumpin poistuminen (aikanaan) vallasta tule maailman politiikan syvi\u00e4 pohjavirtauksia muuttamaan.<\/p>\n \u201dEdes eurooppalaisten suosikkiehdokkaan Joe Bidenin<\/strong> menestys<\/a> syksyll\u00e4 2020 tuskin johtaisi muuhun kuin korkeintaan v\u00e4liaikaiseen tyylin muutokseen, jolla nykytilanteessa toki voisi olla paljon merkityst\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n Kirja ei ole tutkimus, mutta on kaikkien ulkopolitiikan virtauksista kiinnostuneille suomea osaaville erinomainen lukukokemus.<\/p>\n Suuret linjat voi opetella kirjoista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6 on jotain ihan muuta. Erityisosaaminen pit\u00e4\u00e4 nippelitason asiat j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n Oma k\u00e4sitykseni kansallisen ulkopolitiikan ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 perustuu muutamien arvostamieni ulkoministeri\u00f6n virkamiesten k\u00e4dest\u00e4 pit\u00e4en antamaan oppiin. Virkamiehen\u00e4 saamani kokemus oli sellainen, josta ammensin enemm\u00e4n kuin kykenin vuosiin omaksumaan.<\/p>\n En ep\u00e4ile, etteik\u00f6 Suomen ulkopolitiikkaa ohjattaisi k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan tiedon varassa.<\/p>\n Sis\u00e4poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on erotettava kansainv\u00e4lisen politiikan isosta kuvasta – suuresta pelist\u00e4. [ Sitten kun joka ainoa on kuollut, on suuri peli p\u00e4\u00e4ttynyt, ei ennen.<\/a> ]<\/p>\n Haukkala remontoisi ulkoministeri\u00f6t\u00e4 – m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti<\/strong><\/p>\n Suomen ulkoministeri\u00f6 vaatisi Haukkalan mukaan vision ter\u00e4v\u00f6itt\u00e4mist\u00e4, jossa Suomen oman ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan kehitt\u00e4misen ja puolustamisen pit\u00e4isi saada aiempaa vahvempi rooli.<\/p>\n On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 kriiseilt\u00e4 ei voida t\u00e4ysin v\u00e4ltty\u00e4, ja ett\u00e4 joka tapauksessa ainoaksi vaihtoehdoksi j\u00e4\u00e4 varjelu ja suojautuminen.<\/p>\n Ei ole Suomen tai Euroopan etu asettautua ristille maailman syntien edest\u00e4.<\/p>\n \u201dT\u00e4ll\u00f6in vaihtoehdoksi j\u00e4\u00e4 kyyh\u00f6tt\u00e4minen luostarimme seinien sis\u00e4ll\u00e4. Se ei ole kuitenkaan helppo ratkaisu, sill\u00e4 mik\u00e4li maailmamme ongelmat eiv\u00e4t maagisesti katoa, edess\u00e4 on vaikeita ja jopa tuskallisia valintoja. Pahimmillaan t\u00e4m\u00e4 voi kuvaannollisesti tarkoittaa omaan pelastusveneeseemme pyrkivien ja sen kantokyvyn ylitt\u00e4vien ihmisten k\u00e4sien katkomista kirveill\u00e4.\u201d <\/em><\/p>\n Mielenkiintoista on se, miten Haukkala m\u00e4\u00e4rittelee ulkoministeri\u00f6n teht\u00e4v\u00e4t maailmassa, jossa vaikutusvaltaiset jakavat maailmaa omien etujensa mukaan. Pienemm\u00e4st\u00e4 suurempaan.<\/p>\n Haukkala n\u00e4kee, ett\u00e4 EU:n oma toimintakyky alkaa olla kyseenalainen.<\/p>\n Hieman k\u00e4rjist\u00e4en voi sanoa, ett\u00e4 Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan delegoinnin aika eurooppalaiselle tasolle on tullut p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.<\/p>\n Meid\u00e4n on syyt\u00e4 varautua my\u00f6s pahimpaan vaihtoehtoon: vallattomaan, taantuvaan ja pirstoutuvaan Eurooppaan, jossa Suomi joutuisi yh\u00e4 enemm\u00e4n nojaamaan omiin voimiinsa ja sopeutumaan eteen tuleviin tilanteisiin.<\/p>\n Paljon kuitenkin riippuu siit\u00e4, mink\u00e4laisen prosessin my\u00f6t\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4dytt\u00e4isiin.<\/p>\n “Jos EU romahtaa paukahtaen esimerkiksi \u00e4killisen finanssikriisin my\u00f6t\u00e4, voi j\u00e4lki olla eritt\u00e4in kaoottista ja rumaa, jopa v\u00e4kivaltaista. Mutta jos se hiipuu pois kitisten, on mahdollista, ett\u00e4 edess\u00e4 on hitaasti fragmentoituvan mutta samaan aikaan uudella tavalla alialueellisesti osittain yhdess\u00e4 pysyv\u00e4n Euroopan aika. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4tt\u00e4isi my\u00f6s Suomelle enemm\u00e4n aikaa ja tilaa sovittaa<\/em> omaa asemaansa muuttuvaan maailmaan ja tehd\u00e4 sit\u00e4 osin yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden, saman mielisten kansakuntien kanssa.” <\/em><\/p>\n Haukkala arvioi, ett\u00e4 EU-aikana Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa suuri osa sen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asialistasta ja keskeisist\u00e4 sy\u00f6tteist\u00e4 tulee EU:n kautta ja sen piirist\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on luonnollinen seuraus ulkopolitiikkamme eurooppalaistumisesta.<\/p>\n “Aiempaa Suomi-keskeisemm\u00e4n painotuksen ei tarvitse tarkoittaa lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 itsekkyytt\u00e4. Jo Snellmanin ajoista on ollut selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kansallisten pyrkimysten menestys on riippuvainen siit\u00e4, miten hyvin ne ovat sopusoinnussa ihmiskunnan yhteisten intressien kanssa.”<\/em><\/p>\n Vastakin ulkopoliittisten tavoitteiden luettelossa on ensisijalla itses\u00e4ilytys, maan fyysisen koskemattomuuden varjelu ja kansankokonaisuuden s\u00e4ilytt\u00e4minen.<\/p>\n Kysymyst\u00e4 EU:n perimm\u00e4isest\u00e4 tarkoituksesta on tuskin mahdollista ratkaista yl\u00e4tasolla, vaan se el\u00e4\u00e4 ja muuttuu tapahtumien mukana.<\/p>\n Historia kasvattaa kansaa <\/strong><\/p>\n Maailmanpolitiikan ymm\u00e4rt\u00e4misen mahdollistaa laaja lukeneisuus. Haukkalan Suomi on itsen\u00e4inen ja tunnustaa tosiasiat.<\/p>\n Suomi on luontaisesti avautumassa, ja jos maailma vain jatkaa avoinna pysymist\u00e4, on Suomen oma etu pysy\u00e4 kehityksess\u00e4 mukana.<\/p>\n \u201dOlen vakuuttunut, ett\u00e4 omilla j\u00e4rkevill\u00e4 toimillaan yhdess\u00e4 l\u00e4heisten kumppaniensa kanssa Suomi kykenee my\u00f6s jatkossa huolehtimaan turvallisuudestaan ja kansainv\u00e4lisest\u00e4 asemastaan ja jopa vahvistamaan niit\u00e4.<\/em>\u201d<\/p>\n Olemme luonnollisesti kasvaneet historiamme kanssa.<\/p>\n Haukkala katsoo, ett\u00e4 historiaa tajuamaton ihminen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 huonosti nykyhetke\u00e4\u00e4n ja edess\u00e4 olevia valintojaan, asioiden syit\u00e4 ja seurauksia.\u00a0 Sen sijaan historiaa tuntevan on mahdollista my\u00f6s v\u00e4ltty\u00e4 py\u00f6r\u00e4n keksimiselt\u00e4 uudelleen tai aiempien sukupolvien virheiden toistamiselta.<\/p>\n Samalla pit\u00e4\u00e4 Haukkalan mukaan vastustaa sit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 vet\u00e4isi meid\u00e4t takaisin vanhaan puolueettomuuden poteroon.<\/p>\n Aivan kaikkea ei ole pakko eik\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n oppia kantap\u00e4\u00e4n kautta.<\/p>\n \u201dMenneisyys ei kuitenkaan ole helposti avautuvien historiallisten oppien tai etenk\u00e4\u00e4n politiikan reseptien varasto, vaan menneisyyden oppien hahmottaminen vaatii tuekseen nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 kumpuavaa tulkintaa.\u201d<\/em><\/p>\n Suomi ensin<\/strong><\/p>\n Kirjoittaja on lukenut ja tutkinut presidentti Mauno Koiviston<\/strong> ajattelua. Haukkalaa vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 ensinn\u00e4kin ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen omien etujen puolustaminen voi olla arvokas ja jopa moraalisesti oikea toimi.<\/p>\n \u201dSallimme omien etujen puolustamisen muille – jopa Ruotsin toiminta talvisodassa on saanut meilt\u00e4 synninp\u00e4\u00e4st\u00f6n – mutta itsellemme emme tunnu samaa suovan.\u201d<\/em><\/p>\n Toiseksi Haukkala kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, ett\u00e4 pelkk\u00e4 moraalinen kanta on samalla my\u00f6s tosiasiallisesti velvoittava ja edellytt\u00e4\u00e4 tilanteen niin vaatiessa sitoutumista julkituotuun toimintalinjaan.<\/p>\n Sanatkin ovat tekoja ja usein edelt\u00e4v\u00e4t, ennakoivat ja jopa edellytt\u00e4v\u00e4t niit\u00e4.<\/p>\n Tunnen piston syd\u00e4mess\u00e4ni.<\/p>\n En voi v\u00e4ltty\u00e4 ajattelemasta, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 tilannetta kommentoidessani omiin teksteihini on varmasti livahtanut ainakin sosiaalisessa mediassa turhan kevyesti paheksuntaa ja toiveita realismin sijaan.<\/p>\n Saattaisi luulla, ett\u00e4 olisi hyvinkin yksinkertaista el\u00e4\u00e4 ja antaa toisten el\u00e4\u00e4, jokaisen tulla autuaaksi omalla tavallaan. N\u00e4in kirjoitti aikoinaan suurl\u00e4hettil\u00e4s Joel Toivola<\/strong>, pohtiessaan ulkopolitiikkaa 1960-luvulla. Toivola oli suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4 muun muassa Kiinassa.<\/a><\/p>\n Toiveiden ja todellisuuden v\u00e4liss\u00e4 on kuitenkin kansainv\u00e4linen politiikka, joka koostuu suvereenien valtioiden ulkopoliittisten tavoitteiden muodostamasta monimutkaisesta kudoksesta.<\/p>\n Suomen profiili pit\u00e4\u00e4 Haukkalan mielest\u00e4 ankkuroida ihmiskunnan yhteisiin haasteisiin ja uhkiin, mutta kokoamme ja kykyj\u00e4mme vastaavalla tavalla.<\/p>\n Suuren, maailmaa syleilev\u00e4n retoriikan sijaan tarvitaan konkreettisia tekoja ja panostuksia oikeaksi katsomiemme asioiden edist\u00e4miseksi.<\/p>\n Kylm\u00e4n sodan varjo<\/strong><\/p>\n Joitakin n\u00e4k\u00f6kulmia ulkopolitiikkaan l\u00f6ytyy jo antiikin historiasta. N\u00e4ist\u00e4 ammentaa ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola<\/strong>.<\/a><\/p>\n Omassa kirjahyllyss\u00e4ni olevista teoksista l\u00f6yd\u00e4n tarvittaessa perusasioita ulkopolitiikan hoidosta. Vanhoilla viisauksilla on yleens\u00e4 p\u00e4rj\u00e4nnyt.<\/p>\n L\u00e4himp\u00e4n\u00e4 on kuitenkin kylm\u00e4 sota, jonka kiemuroista ovat monet kertoneet kiinnostavasti.<\/p>\n Haukkala laskeskelee, ett\u00e4 Eurooppa on ollut maailmanpolitiikan keskus viimeisen viidensadan vuoden ajan. Nyt t\u00e4m\u00e4 rooli on siirtynyt Euroopasta ja Atlantilta Aasiaan ja Tyynellemerelle. Samalla historian keskeisist\u00e4 toimijoista on tullut n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, jolla muut vuorostaan toimivat. Osin kehitys on v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n “Edes 2020-luvulla valtion tai unionin vaikutusvalta ei riipu yksinomaan sen edustamista n\u00e4k\u00f6kannoista. arvoista tai periaatteista, vaan se vaatii my\u00f6s materiaalisia valtatekij\u00f6it\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ist\u00e4 toimijuutta tuekseen. Eurooppalaisten osa on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut menett\u00e4\u00e4 suhteellista painoarvoaan. Euroopan osuus maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja taloudesta jatkaa my\u00f6s tulevaisuudessa laskuaan, ja samoin k\u00e4y sen vaikutusvallalle.” <\/em><\/p>\n Maailmaa johtanutta supervaltaa, Yhdysvaltoja ei voida viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mutta paljon on jo tapahtunut.<\/p>\n Yhdysvaltain johtoasema ei ole ollut pakkovaltaa, vaikka senk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 ei tarvittaessa ole aristeltu. Yhdysvaltain johtamalle j\u00e4rjestykselle on ollut ominaista avoimuus ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisuus.<\/p>\n Yhdysvallat oli 1990- ja 2000-luvuilla voimansa tunnossa ja pyrki legitimoimaan arvonsa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 ainoaksi sopivaksi malliksi koko maailmalle: jos et ollut mukana, olit l\u00e4hestulkoon koko kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n ulkopuolella.<\/p>\n Kuvaavaa on, ett\u00e4 harvat Yhdysvaltoja avoimesti uhmanneet maat leimattiin \u201droistovaltioiksi\u201d. Suuressa osassa maailmaa Yhdysvaltain rooli oli kuitenkin tervetullut.<\/p>\n Kirjahyllyss\u00e4ni on\u00a0Keijo Korhosen<\/strong>\u00a0teos Goljatit. Siin\u00e4 kirjoittaja, Urho Kekkosen kausien lopulla ulkoministerin\u00e4 ollut\u00a0Korhonen siteerasi George F. Kennania<\/strong>, joka pohti 96 vuoden ik\u00e4\u00e4n ehditty\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kokemuksia:<\/p>\n “En tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 miksi olettaisin ett\u00e4 ‘demokratia\u00b4, sellaisena kuin se on L\u00e4nsi-Euroopassa ja USA:ssa, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tai edes oletettavasti koko ihmiskunnan v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n kohtalo.”<\/em>\u00a0<\/em><\/p>\n Kennan huomauttaa, ett\u00e4 emme ole vieraiden kulttuurij\u00e4rjestelmien valvojia, joten olisi parasta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne omaan huomaansa.<\/p>\n “Ja niin oikeilta kuin ihmisen perusoikeudet meist\u00e4 tuntuvatkin, niiden toteutumisodotuksiin pit\u00e4isi suhtautua aimo isolla realismin annoksella.” <\/em><\/p>\n Silti sanon varmuudella, ettei naapurimaamme Ven\u00e4j\u00e4n itsekkyydest\u00e4 ei ole edelleenk\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4selvyytt\u00e4.<\/p>\n Eik\u00e4 muuhun n\u00e4yt\u00e4 uskovan Haukkalakaan.<\/p>\n N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s silt\u00e4, ett\u00e4 EU on osoittautumassa hyv\u00e4n s\u00e4\u00e4n organisaatioksi, jonka menestys on ollut riippuvainen Yhdysvaltain liberaalista hegemoniasta.<\/p>\n Koronavirus avaa pakkaa<\/strong><\/p>\n Sopu Euroopan j\u00e4rjestyksen perusteista on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut kadoksissa eik\u00e4 tilannetta helpota se, ett\u00e4 j\u00e4rjestyksen perinteinen takaaja Yhdysvallat on suurelta osin jo nyt pois vastuustaan.<\/p>\n “Trumpin aikana Yhdysvalloista on tullut Eurooppaa repiv\u00e4 tekij\u00e4. Viimeist\u00e4\u00e4n koronaviruspandemia on osoittanut, ett\u00e4 ainakaan Trumpin Yhdysvallat ei ole Euroopan yhten\u00e4isyytt\u00e4 tukeva voima.<\/em>”<\/p>\n Yhdysvaltain rooli on muuttumassa, ja EU:n pit\u00e4\u00e4 joko kyet\u00e4 omaehtoisempaan etenemiseen tai taantua ja jopa sortua sit\u00e4 uhkaavien voimien puristuksessa.<\/p>\n Haukkala tylytt\u00e4\u00e4 Ranskaa, joka on presidentti Emmanuel Macronin<\/strong> aikana pyrkinyt ottamaan johtoroolia mutta on tehnyt sen k\u00f6mpel\u00f6sti ja taitamattomasti.<\/p>\n “Macron on loputtomine aloitteineen ja suurine puheineen j\u00e4\u00e4nyt ilmaan huitojaksi, johtajaksi vailla seuraajia. Paradoksaalista on, ett\u00e4 diplomatian syntysijana pidetty Ranska ei ole sitouttanut etuk\u00e4teen muita EU-kumppaneita avaustensa edist\u00e4miseen.<\/em>”<\/p>\n Usein jopa Ranskan hallitus on saanut lukea presidenttins\u00e4 aivoituksista lehtien palstoilta. Kyse on kuitenkin Ranskan eduista.<\/p>\n “Silti Macron on korvaamaton EU:n esitaistelija, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4n on Euroopan suurista johtajista l\u00e4hestulkoon ainoa, joka muistuttaa eurooppalaisia yhteisten rakenteiden korvaamattomuudesta. Jos Ranskan johtoon joskus nousee \u00e4\u00e4rikansallinen presidentti, viimeist\u00e4\u00e4n silloin Macronin arvon huomaavat kaikki.”<\/em><\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4<\/strong><\/p>\n Tunnen t\u00f6itteni vuoksi kiinnostusta 1800-luvun suuren pelin kohteena olleeseen maailmaan. Ven\u00e4j\u00e4n suhde entiseen Neuvostoliittoon sen enemp\u00e4\u00e4 kuin tsaarin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei ole yksiselitteinen.<\/p>\n Keski-Aasia lasketaan Moskovassa omaan etupiiriin, eik\u00e4 alueen yksinvaltiailla ole ollut tarvetta olla tunnustamatta historiallisia tosiseikkoja.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n suhtautuminen eurooppalaisten arvojen vakiinnuttamiseen entisen Neuvostoliiton alueella on kuitenkin selke\u00e4.<\/p>\n Haukkala muistuttaa, ett\u00e4 EU:n ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liin j\u00e4\u00e4neen naapuruston integroituminen l\u00e4ntiseen Eurooppaan alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kilpailevalta geopoliittiselta projektilta, jonka avulla EU haurastuttaa Ven\u00e4j\u00e4n perinteisi\u00e4 vaikutuskanavia ja jalan sijaa alueella.<\/p>\n Kansalaisyhteiskunnan tukeminen ei nykyisin tule kuulonkaan.<\/p>\n “Kreml on kuitenkin tulkinnut n\u00e4m\u00e4 toimet tuomittavaksi sis\u00e4isiin asioihinsa sekaantumiseksi. Ven\u00e4j\u00e4n nykyjohdon silmiss\u00e4 arvopohjainen integraatio EU:n kanssa on itse asiassa pitk\u00e4kestoinen ja laajapohjainen hybridioperaatio, joka pyrkii haastamaan Ven\u00e4j\u00e4n nykyisen yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4n. “<\/em><\/p>\n EU kehitt\u00e4nyt suuren joukon erilaisia instrumentteja, joihin on kuulunut my\u00f6s laajapohjainen toiminta Ven\u00e4j\u00e4n ja my\u00f6s it\u00e4isen Euroopan muiden maiden kansalaisyhteiskuntien avautumisen tukemiseksi.<\/p>\n “Ongelmaksi on muodostunut, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 l\u00e4ntinen, sin\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tarkoittanut toimintamalli on alkanut uhata sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n johdon ett\u00e4 sen havitteleman kansainv\u00e4lisen roolin tulevaisuutta. <\/em>L\u00e4nsi on katsonut avustavansa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 liberaalin demokratian juurruttamisessa ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa.”<\/em><\/p>\n Haukkala k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 ja arvioi, ett\u00e4 kansainv\u00e4lispoliittinen tilanne ja etenkin Yhdysvaltain ja EU:n kasvava sis\u00e4inen hajanaisuus tarjoavat Ven\u00e4j\u00e4lle mahdollisuuden.<\/p>\n Se kykenee k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4kseen ja syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n jakolinjoja informaatio-, kyber ja muiden vaikutuskanavien avulla.<\/p>\n “Olemme itse kaivaneet kuopan, jonka reunalla Ven\u00e4j\u00e4 meit\u00e4 nyt sysii. Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 ottama ty\u00f6kalupakki ei kuitenkaan ole uusi tai tavaton. \u00b4Hybridisodank\u00e4ynnin\u00b4 aikaansaama h\u00e4mmennys on osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 opit sodank\u00e4ynnist\u00e4 on s\u00e4ilytettyj\u00e4 ja palautettu kunniaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.” <\/em><\/p>\n Haukkala muistuttaa, ett\u00e4 on syyt\u00e4 mielt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n toiminnan perimm\u00e4inen opportunismi. Jo professori Osmo Jussila<\/strong> esitti, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n maine historiansa aikana alituisesti laajentumaan pyrkineen\u00e4 maana pit\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 paikkansa mutta peitt\u00e4\u00e4 samalla merkitt\u00e4v\u00e4n tekij\u00e4n: Ven\u00e4j\u00e4 ei ole juuri koskaan edennyt aggressiivisesti hy\u00f6k\u00e4ten vaan ensi sijassa heikkoja tai jopa hajoamassa olevia naapureitaan vallaten.<\/p>\n Haukkala ei pid\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n Suomelle muodostamaa vaaraa yht\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 – eksistentiaalisena. Uhka on todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s hallittavissa kohtuullisin mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisin panostuksin.<\/p>\n Suomi on suvereeni valtio ja voi tehd\u00e4 omat ratkaisunsa Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 Haukkalan mukaan toistavat my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4iset, jotka muistavat lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 he vet\u00e4isiv\u00e4t t\u00e4st\u00e4 kyll\u00e4 omat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4.<\/p>\n Nato-j\u00e4senyyden haikailijoille kirjoittaja toteaa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 vaarapotentiaali on laajan spektrin mukainen, ja olisi erhe ajatella, ett\u00e4 turvallisuusongelma hoituisi j\u00e4senyydell\u00e4 puolustusliitossa.<\/p>\n Kovat sotilaalliset turvatakuut eiv\u00e4t varjele Haukkalan mielest\u00e4 niilt\u00e4 lukuisilta keinoilta, joilla turvallisuuttamme ja etenkin turvallisuuden tunnettamme on mahdollista horjuttaa.<\/p>\n \u201dJ\u00e4rkev\u00e4 toiminta vaatii monisyist\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4-analyysia, suhteen pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista ongelmallisilta ja jopa vaarallisilta tekij\u00f6ilt\u00e4 suojautumista. N\u00e4iss\u00e4 toimissa l\u00e4hestulkoon kaikilla suomalaisilla voi olla toimijuutta. Kysymys kuuluukin, onko meill\u00e4 t\u00e4h\u00e4n valmiutta, viisautta ja osaamista ja l\u00f6ytyyk\u00f6 jatkossa my\u00f6s rajan toiselta puolelta maidemme v\u00e4list\u00e4 peruslogiikkaa ymm\u00e4rt\u00e4vi\u00e4 ja yhteisty\u00f6st\u00e4 ja siten suhteen yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4 kiinnostuneita tahoja.\u201d<\/em><\/p>\n Oire maailman moninapaistumisesta<\/strong><\/p>\n Jo 1990-luvun lopulla Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 alettiin puhua tilanteesta, jossa Yhdysvaltain ja l\u00e4nnen ylivertainen asema alkaisi tasapainottua muiden, ei-l\u00e4ntisten valtakeskusten nousun my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kehityksen tukeminen ja Ven\u00e4j\u00e4n oman paikan varmistaminen keskeisten suurvaltojen joukossa muodostuivat Moskovan ohjenuoraksi.<\/p>\n Presidentti Vladimir Putinin <\/strong>onni oli Haukkalan mukaan se, ett\u00e4 h\u00e4n saattoi pitk\u00e4\u00e4n esiinty\u00e4 miehen\u00e4, jonka johdolla ja samalla luonnollisesti ansiosta ven\u00e4l\u00e4iset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vihdoinkin nauttimaan talouskasvun hedelmist\u00e4.<\/p>\n “Saattaa olla, ett\u00e4 h\u00e4n itsekin alkoi uskoa omiin, ihmeit\u00e4 tekeviin kykyihins\u00e4<\/em>.”<\/p>\n Yhdysvaltain suurstrategian osin jopa \u00e4\u00e4neen sanotuksi tavoitteeksi tulikin est\u00e4\u00e4 sen asemaa uhkaavan vertaiskilpailijan ilmaantuminen.<\/p>\n Kiinan nousuun liittyv\u00e4 debatti Yhdysvalloissa kiertyy juuri t\u00e4m\u00e4n tavoitteen kriisiytymisen ymp\u00e4rille.<\/p>\n Viime k\u00e4dess\u00e4 kyse on Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4n vaatimuksista ottaa niiden intressit paremmin huomioon.<\/p>\n Kiina vaurastuu ja varustautuu<\/strong><\/p>\n Kiina seuraa Yhdysvaltain jalanj\u00e4ljiss\u00e4 varmistaakseen oman vaurautensa ja turvallisuutensa.<\/p>\n Haukkalan mielest\u00e4 Kiinan aggressiiviseksi koettu politiikka vaikkapa Etel\u00e4-Kiinan merell\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 ainakin osin puolustuksellisessa valossa. (Linkki kuvassa esiteltyyn Ylen juttuun<\/a>.)<\/p>\n Professori arvioi olevan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Kiina on toiminut alueella v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin taitamattomasti ja my\u00f6s kansainv\u00e4lisen oikeuden vastaisesti.<\/p>\n “Samalla sill\u00e4 voi olla puolustuksellisia syit\u00e4 aggressiiviseen toimintaansa. Jos alueen turvallisuusdynamiikkaa katsoo Beijingist\u00e4 k\u00e4sin, Kiina on It\u00e4-Aasiassa er\u00e4\u00e4nlaisessa pussinper\u00e4ss\u00e4, jonka suuaukkoja Yhdysvallat liittolaisineen hallitsee. T\u00e4m\u00e4 tekee Kiinan riippuvaiseksi Yhdysvaltain hyv\u00e4ntahtoisuudesta.”<\/em><\/p>\n Kiinasta on kuitenkin alkanut muodostua Yhdysvaltain pelk\u00e4\u00e4m\u00e4 vertaiskilpailija.<\/p>\n Se ei ole pyrkimyksiss\u00e4\u00e4n yksin, sill\u00e4 my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4 on kehitt\u00e4nyt sotilaallisia suorituskykyj\u00e4, joilla se kykenee haastamaan Yhdysvallat alueellisesti.<\/p>\n \u201dVen\u00e4j\u00e4n sotilasdoktriinissa informaation k\u00e4ytt\u00f6 aseena saa kuvasti lis\u00e4\u00e4 painoarvoa ja se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n elimellisen\u00e4 osana modernia sodank\u00e4ynti\u00e4. Informaatio n\u00e4hd\u00e4\u00e4n v\u00e4lineen\u00e4, jolla vaikutetaan vastustajan tilannekuvaan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon mutta my\u00f6s koko yhteiskuntaan. Tavoitteena on tilanne, jossa voidaan saavuttaa suuriakin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ilman merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 verenvuodatusta. Pyrkimyksen\u00e4 on luoda informaatio- ja psykologisen vaikuttamisen avulla asetelma, jossa vastustaja ei kykene vastarintaan tai tekee itse omilla erheellisill\u00e4 valinnoillaan oman puolustautumisensa tyhj\u00e4ksi.\u201d <\/em><\/p>\n Odotettavissa \u2013 uusi kylm\u00e4 sota <\/strong><\/p>\n Yhdysvaltain vuoden 2018 puolustusstrategia toteaa, kuinka sen vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4nyt kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6n sotilaallinen ylivertaisuus on p\u00e4\u00e4ttynyt. Aiemmin Yhdysvallat kykeni halutessaan toimimaan varsin vapaasti l\u00e4hes kaikkialla maailmassa.<\/p>\n Nyt menestyksen n\u00e4k\u00f6alan tarjoaa vain historiallinen analogia eli kylm\u00e4 sota. Maailmapolittiinen asetelma, jonka USA onnistui voittamaan.<\/p>\n \u201dMarx totesi aikoinaan, ett\u00e4 historia kyll\u00e4 toistuu mutta ei samalla tavalla: ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla kyseess\u00e4 on murhen\u00e4ytelm\u00e4, toisella farssi. Yhdysvallat on l\u00e4htenyt innolla vy\u00f6tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n uuteen kisaan Kiinaa vastaan mutta tekee sen tilanteessa, joka on perin juurin toisenlainen kuin aiemmin.\u201d<\/em><\/p>\n Haukkala osoittaa kirjassaan, ett\u00e4 Yhdysvallat on tullut haastetuksi kaikissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, niin maalla, merell\u00e4, ilmassa, avaruudessa kuin kyberavaruudessakin.<\/p>\n Yhdysvallat onkin alkanut panostaa sotilaallisiin kykyihins\u00e4, mutta muuttunut tilanne vaatii rahan ja uuden teknologian ohella my\u00f6s kyky\u00e4 aivan uudenlaiseen strategiseen ajatteluun.<\/p>\n Muutokset vaativat aikaa, eik\u00e4 niiden onnistumisesta ole takeita, sill\u00e4 my\u00f6s Kiina ja Ven\u00e4j\u00e4 panostavat voimakkaasti pysy\u00e4kseen Yhdysvaltain kannoilla ja jopa rient\u00e4\u00e4kseen sen edelle.<\/p>\n **<\/p>\n Ulkopoliittinen instituutti: Suuren pelin paluu -kirjan julkaisutilaisuus<\/a><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/11\/img_6949-1.jpg\")
Ulkoministeri\u00f6ss\u00e4 Haukkalan kirjaa luetaan varmasti tarkkaan<\/strong><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/11\/img_6951.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/11\/img_6948.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/11\/img_6946.jpg\")
Euroopasta on tulossa ratkaisujen sijaan osa ongelmaa<\/strong><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/11\/nacc88yttocc88kuva-2020-11-10-kello-20-06-54.png\")
<\/p>\n