{"id":232,"date":"2015-08-23T23:13:21","date_gmt":"2015-08-23T20:13:21","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/koponen\/?p=232"},"modified":"2018-02-28T09:34:10","modified_gmt":"2018-02-28T07:34:10","slug":"kirja-arvio-rene-nyberg-viimeinen-juna-moskovaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-rene-nyberg-viimeinen-juna-moskovaan\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Ren\u00e9 Nyberg &#8211; Viimeinen juna Moskovaan"},"content":{"rendered":"<p>Juutalaisten tarinaa on kerrottava. Suurl\u00e4hettil\u00e4s <em>Ren\u00e9 Nyberg<\/em> kirjoittaa sukunsa selvi\u00e4jist\u00e4. Nybergin ja h\u00e4nen sukunsa tarina vie meid\u00e4t matkalle historian syv\u00e4nteisiin: \u00e4idin kuolleeksi julistamisen seurauksiin, juutalaisten joukkomurhiin, suomalaisen urheiluel\u00e4m\u00e4n t\u00e4htihetkiin sek\u00e4 baltianjuutalaisen pariskunnan pakomatkalle Keski-Aasian.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/fanny_feigen.png\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-238\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/fanny_feigen.png\" alt=\"Maschan h\u00e4\u00e4kuva 1938\" width=\"281\" height=\"412\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/fanny_feigen.png 281w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/fanny_feigen-205x300.png 205w\" sizes=\"(max-width: 281px) 100vw, 281px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Maschan h\u00e4\u00e4kuva 1938<\/p>\n<p><strong>Oma perhe julisti Nybergin \u00e4idin kuolleeksi, rituaalinen kunniamurha siis<\/strong>. Yhteydest\u00e4 erottaminen eli ekskommunikaatio vaatii selityksen, vaikka itse asia ei ole tavaton vaan juutalaiseen kulttuurin kuuluva tapahtuma.<\/p>\n<p>Suomen juutalaisten historiaa ei ole kirjoitettu valmiiksi. Nyberg kertoo onnistuneensa laskemaan leikki\u00e4 taustastaan: \u201densimm\u00e4isen asteen sekarotuinen\u201d, niin kuin asia m\u00e4\u00e4riteltiin N\u00fcrnbergin vuoden 1935 rotulaeissa, kun kaksi isovanhempaa ovat juutalaisia.<\/p>\n<p>Suomen Moskovan- ja Berliinin-edustustojen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 toiminut Nyberg (s. 1946) on arvostettu diplomaatti.<\/p>\n<p><strong>Kirjassa on kosketuspintaa nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/strong> Teos on ajankohtainen sen maahanmuutosta, kotoutumisesta ja sopeutumisesta kertovan tarinan vuoksi. Ihmisten on ylitett\u00e4v\u00e4 kulttuurirajat. Rajapinnassa syntyy my\u00f6s kitkaa.<\/p>\n<p>Viel\u00e4 sotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana juutalaiset olivat Suomessa vieras elementti. It\u00e4meren \u00e4\u00e4rell\u00e4 juutalaisia oli Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Juutalaisille ei my\u00f6nnetty kansalaisuutta automaattisesti Suomeen, mutta my\u00f6s juutalaiset sotilaat saivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 asumaan paikkakunnalle, jolla he vapautuivat palveluksesta. Maahanmuuttajien pelon vuoksi tehty p\u00e4\u00e4t\u00f6s muuttui ajan my\u00f6t\u00e4 antisemitismiksi, vaikka muuttorajoitusta ei ollut sellaiseksi tarkoitettu.<\/p>\n<p>-Juutalaisten kansalaisuuden vastustaminen tuntuu hassulta. \u00c4itini syntyi Helsingiss\u00e4 vuonna 1910. H\u00e4nest\u00e4 tuli Suomen kansalainen vasta vuonna 1920, Nyberg sanoo haastattelussa joka on laajempana blogin lopussa<\/p>\n<p>Ren\u00e9 Nybergin omilta <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.anselm.fi\/\">Anselm-kotisivuilta<\/a> l\u00f6ytyv\u00e4t muun muassa videokeskustelut pianisti Olli Mustosen, koulukaveri I- C Bj\u00f6rklundin ja serkku Hillel Tokazierin kanssa.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/videoseries?list=PLMwYR-RbpM2_9pIstUFpGrUTs1oV1310I\" frameborder=\"0\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Muutamassa sukupolvessa suvun tausta voisi h\u00e4ipy\u00e4 kokonaan. Nybergin \u00e4idin <em>Fanny Feigen (o.s. Tokazier)<\/em> juutalaisuudesta ei puhuttu ulkopuolisille. \u00c4idin synnyinperhe oli katkaissut v\u00e4lit tytt\u00e4reen, koska t\u00e4m\u00e4 rakastui urheilussa veljiens\u00e4 rinnalla menestyneeseen <em>Bruno Nybergiin<\/em> ja meni t\u00e4m\u00e4n kanssa ensin salakihloihin ja vuonna 1937 naimisiin.<\/p>\n<p>Erityisesti \u00e4idin is\u00e4, syv\u00e4sti uskonnollinen ortodoksijuutalainen <em>Meier Tokazier<\/em> oli leppym\u00e4t\u00f6n aina kuolemaansa saakka. Syksyn 1937 j\u00e4lkeen tyt\u00e4rt\u00e4 ei h\u00e4nelle en\u00e4\u00e4 ollut.<\/p>\n<figure id=\"attachment_235\" aria-describedby=\"caption-attachment-235\" style=\"width: 1006px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/img_8780.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-235\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/img_8780.jpg\" alt=\"Viimeinen juna Moskovaan kirjan kuvitusta.\" width=\"1006\" height=\"720\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/img_8780.jpg 1006w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/img_8780-300x215.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/img_8780-768x550.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1006px) 100vw, 1006px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-235\" class=\"wp-caption-text\">Viimeinen juna Moskovaan kirjan kuvitusta.<\/figcaption><\/figure>\n<p><em>\u201dIs\u00e4 luki synagogassa kuolinrukouksen eli kaddishin el\u00e4v\u00e4st\u00e4 tytt\u00e4rest\u00e4\u00e4n ja perhe istui shivan. Shivan istumiseen kuuluu my\u00f6s ottaa vastaan sukulaisten ja yst\u00e4vien surunvalittelut ja lohdutuksen sanat. Kuka mahtoi k\u00e4yd\u00e4 lohduttamassa Tokazierien perhett\u00e4 el\u00e4v\u00e4n tytt\u00e4ren poismenon johdosta syksyll\u00e4 1937?\u201d<\/em><\/p>\n<p>Kirjassa kuvataan mit\u00e4 irtaantuminen omasta uskonnosta, perheest\u00e4 ja yst\u00e4v\u00e4piirist\u00e4 tarkoitti rakkausavioliiton solmineelle \u00e4idille. Nyberg piti et\u00e4isyytt\u00e4 juutalaisuuteen, eik\u00e4 \u00e4itins\u00e4 pyynn\u00f6st\u00e4 k\u00e4ynyt t\u00e4m\u00e4n elinaikana juutalaisen seurakunnan tiloissa Helsingiss\u00e4. Sukulaisten ja yst\u00e4vien puuttuminen oli asia, johon \u00e4iti muistelijan mielest\u00e4 sopeutui.<\/p>\n<p><strong>Diplomaatin urallaan Nyberg ei t\u00f6rm\u00e4nnyt tilanteisiin<\/strong>, jossa h\u00e4nen olisi pit\u00e4nyt erityisesti mietti\u00e4 juutalaista taustaansa. Yhdess\u00e4 kohtaamisessa vuonna 1976 t\u00e4h\u00e4n kuitenkin viitataan. Helsingin Saksalaisen koulun kasvatti aloitti diplomaatin uransa vuonna 1971 ja oli yhdess\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 asemapaikoistaan Leningradissa. Tuolloisesta kaupungin puoluejohtajasta povattiin jopa Neuvostoliiton p\u00e4\u00e4miest\u00e4.<\/p>\n<p><em>\u201dHein\u00e4kuun viimeisen\u00e4 sunnuntaina 1976, jolloin konsulikunta oli kutsuttu Nevalle ankkuroidun risteilij\u00e4 Kirovin kannelle juhlistaman neuvostolaivaston vuosip\u00e4iv\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4konsuli [Antti] Karppinen oli lomalla Suomessa, joten h\u00e4nen sijastaan laivaan nousi varakonsuli. Vaaleaan kes\u00e4pukuun pukeutunut pienikokoinen mutta tanakka [Grigori] Romanov tervehti konsulikuntaa ja katseli nuorta ruskeasilm\u00e4ist\u00e4 mustatukkaista ja -viiksist\u00e4 varakonsulia todeten: Ette ole suomalaisen n\u00e4k\u00f6inen. Vastasin tottuneesti: Olen suomalainen. (Ja finn).\u201d<\/em><\/p>\n<p>\u00c4idin poismeno tapahtui Nybergin ollessa Saksassa vuonna 2006. Tuolloin h\u00e4n pyysi kuolinviestin saatuaan yst\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 lukemaan kaddishin Saksassa ja serkkuaan tekem\u00e4\u00e4n saman viel\u00e4 uudestaan Helsingin synagogassa.<\/p>\n<p><em>\u201dEnsimm\u00e4inen synagoga, jonka n\u00e4in sis\u00e4lt\u00e4, oli Leningradin vaikuttava p\u00e4\u00e4synagoga kes\u00e4ll\u00e4 1971, jossa my\u00f6s ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kuulin jiddisi\u00e4 ja vastasin saksaksi. Kunnioitin \u00e4itini tahtoa enk\u00e4 k\u00e4ynyt Helsingin synagogassa ennen kuin vasta h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen.\u201d<\/em><\/p>\n<p><em>\u201dOlin kuitenkin hyviss\u00e4 ajoin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt pyyt\u00e4\u00e4 serkkuani Hillel Tokazieria lukemaan \u00e4itini kuolinrukouksen eli kaddishin, kun sen aika on tullut. En suinkaan uskonnollisista syist\u00e4, vaan koska isois\u00e4ni oli lukenut sen el\u00e4v\u00e4st\u00e4 tytt\u00e4rest\u00e4\u00e4n.\u201d <\/em><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p><strong>Oiva taustoitus tekee Nybergin kirjasta mikrohistoriallisen selke\u00e4n kertomuksen<\/strong>, jossa liikutaan sujuvasti ajassa Suomen l\u00e4hihistoriasta autonomian aikaan.<\/p>\n<p>Juutalaiset olivat Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan nopeimmin kasvava ryhm\u00e4 vailla kansallista kotia. He asuivat muita kansallisuuksia useammin kaupungeissa. Ven\u00e4j\u00e4n 1800-luvun modernisaatio vaikutti juutalaisiin syvemm\u00e4lt\u00e4 kuin muihin kansoihin, sill\u00e4 kysymys oli juutalaisten olemassaolosta.<\/p>\n<p><em>\u201dToivottomassa kurjuudessa el\u00e4vi\u00e4 juutalaisia kutsuttiin ilmaisulla Luftmensch eli ilmasta el\u00e4v\u00e4 ihminen, joka aamulla ei tied\u00e4, mit\u00e4 illalla tekee. K\u00e4sitteen kuuluisin taiteellinen ilmaisu on Marc Chagallin Vitebskin kattojen yll\u00e4 leijuva Luftmensch, seI\u00e4ss\u00e4 reppu ja k\u00e4dess\u00e4 keppi.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Maaorjuuden lakkauttamisen my\u00f6t\u00e4 juutalaiset joutuivat luopumaan maataloustuotteiden v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n roolistaan. Ven\u00e4j\u00e4n kaupunkeihin muuttaneista juutalaiset oivalsivat ensimm\u00e4isten joukossa kaikkien, ei ainoastaan eliitin, kouluttamisen merkityksen. Sotapalveluksensa j\u00e4lkeen Suomeen j\u00e4\u00e4neell\u00e4 Nybergin isois\u00e4ll\u00e4 oli Helsingiss\u00e4 menestynyt vaatetusliike.<\/p>\n<figure id=\"attachment_236\" aria-describedby=\"caption-attachment-236\" style=\"width: 1024px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/img_8784.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"wp-image-236 size-large\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/img_8784-1024x768.jpg\" alt=\"Valokuvia Viimeinen juna Moskovaan -kirjan sivulta. \" width=\"1024\" height=\"768\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/img_8784-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/img_8784-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/img_8784-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/img_8784.jpg 1440w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-236\" class=\"wp-caption-text\">Valokuvia Viimeinen juna Moskovaan -kirjan sivulta.<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Kirjalle nimen antanut tapahtumasarja sai alkunsa Riian rautatieasemalta<\/strong>, josta l\u00e4hti sunnuntaina 29.6.1941 Viimeinen juna Moskovaan. Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen Hitlerin joukot valtasivat kaupungin.<\/p>\n<p>Neuvostoviranomaiset ehtiv\u00e4t kyydit\u00e4 \u201dsaksalaiset\u201d eli Latviasta turvapaikan saaneet Saksan ja It\u00e4vallan juutalaiset. Heit\u00e4 k\u00e4siteltiin vihollisina, mik\u00e4 pelasti heid\u00e4n henkens\u00e4. Marraskuuhun 1941 menness\u00e4 Neuvostoliito evakuoi 12 miljoonaa ihmist\u00e4 maan l\u00e4nsiosista. Heid\u00e4n joukossaan oli noin miljoona vuoden 1938 rajojen sis\u00e4ll\u00e4 asunutta \u201dit\u00e4juutalaista\u201d.<\/p>\n<p>Viimeisen Latviasta l\u00e4hteneen junan matkustajien joukossa olivat Nybergin \u00e4idin serkku <em>Mascha (o.s. Tukatsier)<\/em> ja t\u00e4m\u00e4n aviomies <em>Josef Jungman<\/em>. Jungmanit p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t lopulta Kazakstaniin saakka ja selvisiv\u00e4t hengiss\u00e4. Kaikki heid\u00e4n Riikaan j\u00e4\u00e4neet sukulaisensa \u2013 muun muassa Maschan vanhemmat ja kolme pikkusisarta \u2013 murhattiin. Vain noin 200\u00a0 000 eli 10-12 prosenttia kaikista \u201dl\u00e4nsijuutalaisista\u201d p\u00e4\u00e4si pakenemaan miehitetyst\u00e4 Puolasta ja Baltian maista. Heid\u00e4n matkansa vei syv\u00e4lle selustaan, Uralin taakse Siperiaan sek\u00e4 Kazakstaniin ja Keski-Aasiaan.<\/p>\n<p><em>\u201dBaltian juutalaisia auttoi heid\u00e4n ven\u00e4j\u00e4n kielen taitonsa, joka oli parempi kuin esimerkiksi Puolasta siirrettyjen. Sen enemp\u00e4\u00e4 Puolasta kuin Baltiasta tulleet pakolaiset eiv\u00e4t voineet tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kolmasosa Kazakstanin asukkaista oli vain kymmenen vuotta aiemmin kuollut n\u00e4lk\u00e4\u00e4n pakkokollektivisoinnin seurauksena.\u201d <\/em><\/p>\n<p><strong>Neuvostoliiton v\u00e4est\u00f6siirrot ja miljoonien ihmisten tappaminen<\/strong> ovat viel\u00e4 monien kirjojen aiheena. Historioitsija <em>Timothy Snyder<\/em> kirjoittaa kirjassaan The Bloodlands (Tappotanner, Siltala), ett\u00e4 Hitler oli antisemitistinen poliitikko maassa, jossa oli vain pieni juutalaisv\u00e4hemmist\u00f6 \u2013 prosentti v\u00e4est\u00f6st\u00e4 vuonna 1933. Meid\u00e4n tuntemamme joukkomurhat tapahtuivat Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Neuvostoliitossa. My\u00f6s volgansaksalaiset karkotettiin Kazakstaniin. Stalinin yli 400\u00a0 000 volgansaksalaisen kyydityst\u00e4 on pidetty ylivertaisena suorituksena saksalaisten sekaviin v\u00e4est\u00f6siirtoihin verrattuna.<\/p>\n<p><strong>Baltiassa tapahtuneet kyyditykset ovat viime vuosina<\/strong> olleet esill\u00e4 kirjailija <em>Sofi Oksasen<\/em> teoksissa. My\u00f6s Nyberg muistuttaa siit\u00e4, kuinka uudelleen itsen\u00e4istyneen Viron ensimm\u00e4inen presidentti, kirjailija <em>Lennart Meri<\/em> p\u00e4\u00e4tteli, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 oli dekapitaatio eli yritys tuhota eliitti.<\/p>\n<p><em>\u201dIronisesti h\u00e4n kuitenkin toteaa, ett\u00e4 neuvostologiikan mukaan se tapahtui pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaikki, joiden nimet l\u00f6ytyiv\u00e4t puhelinluettelosta. Neuvostoliitossa puhelin oli harvoilla, joten kotipuhelinten omistajien t\u00e4ytyi edustaa eliitti\u00e4. Se miksi joku karkotettiin, mutta toista ei, oli sattuman varassa.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Jungmanit kiersiv\u00e4t sodan j\u00e4lkeen Israelin kautta Saksaan, jossa Josef Jungman oli 1920-luvulla saanut muusikon koulutuksen. Saksa takasi kovia kokeneille ik\u00e4ihmisille el\u00e4kkeen.<\/p>\n<p>**<\/p>\n<p><strong>Nybergin teos on ylitsepursuavan antelias<\/strong> ja samalla sen t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 typerrytt\u00e4v\u00e4n mehukas yksityiskohtien kirjo. Kuvaavaa on se, ett\u00e4 kirjan Viimeinen juna Moskovaan ovat heti tuoreeltaan arvostelleet sek\u00e4 entinen p\u00e4\u00e4ministerimme <em>Paavo Lipponen<\/em> ett\u00e4 kulttuuriel\u00e4m\u00e4n el\u00e4v\u00e4 legenda <em>J\u00f6rn Donner<\/em>. Puhuimme Nybergin kanssa yleisesti kirjan minussa her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 asioista: maahanmuutosta, Israelin ja Saksan suhteesta sek\u00e4 pari sanaa nyky-Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja Saksasta.<\/p>\n<p>Kirjaansa varten suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n taustaselvityst\u00e4 tehnyt Nyberg sanoo, ett\u00e4 maahanmuuttajien on autettava itse\u00e4ns\u00e4. Maahanmuuttajina juutalaiset ovat ty\u00f6llist\u00e4neet itsens\u00e4 ja toisensa niin Suomessa kuin New Yorkissa. He ovat aina tehneet kovasti t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>-En halunnut paisuttaa kirjassa Ven\u00e4j\u00e4n osuutta, mutta juutalaisten parissa syntyvyys oli korkeampi ja lapsikuolleisuus oli juutalaisten keskuudessa muuta v\u00e4est\u00f6\u00e4 pienempi. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n olivat rituaaliset puhtausm\u00e4\u00e4r\u00e4ykset. Heid\u00e4n hygieniansa taso oli korkeampi. Juutalaisilla oli vahvuuksia, jotka t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 skandinaavisessa yhteiskunnassa tuntuvat itsest\u00e4\u00e4n selvilt\u00e4. Primitiivisess\u00e4 yhteiskunnassa se ei ollut itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, Nyberg selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Nyberg kehuu historioitsija Timothy Snyderin Tappotanner \u2013kirjassa tekem\u00e4\u00e4 synteesi\u00e4 j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4ksi. Merkitt\u00e4v\u00e4 l\u00e4hdeteos on ollut my\u00f6s tuhatsivuinen <em>Aleksandr Solt\u017eenitsynin<\/em> Kaksisataa vuotta yhdess\u00e4 (1795-1995), Dvesti let vmeste -kirja.<\/p>\n<p>-Solt\u017esenitsynia ei kiinnosta juutalaisten kohtalo vaan talonpoikien tuhoaminen. Ven\u00e4j\u00e4ksi lukemani kirja on tiedollinen aarreaitta. Kirjailija pohtii sit\u00e4, oliko anti-bol\u0161evikkien joukossa juutalaisia. Siis kaikkea sellaista, joka ei tunnu kauhean relevantilta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 juutalaisille j\u00e4i Solt\u017esenitsyn mukaan ainoaksi vaihtoehdoksi tulla bol\u0161evikeiksi. Se antoi oikeudet osallistua uuden yhteiskunnan rakentamiseen vihatun tsaarivallan tilalle.<\/p>\n<p><strong>Nybergin suhde Israeliin ei ole v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n <\/strong><\/p>\n<p>Kirjassaan Nyberg toteaa diplomaattisesti, ett\u00e4 <em>\u201dSuhtautumiseni L\u00e4hi-id\u00e4n ainoaan avoimeen demokraattiseen yhteiskuntaan Israeliin ei ole v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Liittokansleri Angela Merkelin toteamus vuonna 2012, ett\u00e4 Israelin turvallisuus on osa Saksan valtioetua, Staatsr\u00e4sonia, teki my\u00f6s minuun vaikutuksen.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Nybergin mukaan kyse on turvallisuustakuusta. Saksan vahva sitoutuminen Israeliin on pitk\u00e4n kaaren yksi p\u00e4\u00e4ty. Israel-raportointi on Saksassa yksityiskohtaista, syv\u00e4llist\u00e4. My\u00f6s Palestiinaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n hyvin objektiivisesti, mutta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tarkkaan mietityll\u00e4 tavalla. Menem\u00e4tt\u00e4 sen syvemm\u00e4lle Israelin tilanteeseen Nyberg toteaa Merkelin lausunnosta, ettei kukaan liittokansleri ole koskaan sanonut mit\u00e4\u00e4n vastaavaa. Nyberg luonnehtii Israelia napakasti nelj\u00e4ll\u00e4 sanalla: vaikuttava, nuorekas ja dynaaminen sek\u00e4 neuroottinen.<\/p>\n<p>East Office of Finnish Industries toimitusjohtajan teht\u00e4v\u00e4sti el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4nyt Nyberg tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Saksa on Suomen<strong> s<\/strong>uurin kauppakumppani ja ett\u00e4 maalla on taloudellinen ja poliittinen johto Euroopassa my\u00f6s meid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Valitettavasti kielitaidon yksipuolistuminen on v\u00e4hent\u00e4nyt kontakteja Saksaan. Nyberg sanoo panevansa toivon nuoriin: he haluavat Berliiniin.<\/p>\n<p><strong>Tilanne on Merkelille vaihtoehdoton<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>-Niin kauan kuin Putin jatkaa, Merkelinkin on jatkettava, sanoo Nyberg. H\u00e4n muistuttaa historian paradoksaalisuudesta: liittokansleri <em>Konrad Adenauer<\/em> olisi (vuonna 1963) halunnut Paasikiven ik\u00e4isen\u00e4 jatkaa. <em>Helmuth Kohl<\/em> yritti (vuonna 1998), mutta <em>Gerhard Schr\u00f6der<\/em> voitti vaalit. Merkelille ei ole vaihtoehtoa.<\/p>\n<p>-Sis\u00e4poliittisesti se ei n\u00e4y, mutta asiallisesti se on n\u00e4in. Tilanne ei ole sama kuin Kekkosella. Kyse ei ole korvaamattomana pit\u00e4misest\u00e4. Siit\u00e4 ei ole kysymys. Saksassa tilanne on todellinen, Nyberg t\u00e4sment\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Nybergin kirja Viimeinen juna Moskovaan on hieno teos. Kunnianosoitus kulttuurille, joka s\u00e4ilyy vaikka olosuhteet ymp\u00e4rill\u00e4 muuttuvat. Kirjasta on otettu jo toinen painos.<\/p>\n<p><em>Ren\u00e9 Nyberg: Viimeinen juna Moskovaan. 221 s. Siltala.<\/em><\/p>\n<p><em><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.anselm.fi\/viimeinen-juna-moskovaan\/\">Ren\u00e9 Nybergin kotisivut &#8211; \u00a0<\/a><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.anselm.fi\" target=\"_blank\">www.anselm.fi\u00a0<\/a> <\/em><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/hbl.fi\/kultur\/recension\/2015-08-17\/766728\/rene-nyberg-viimeinen-juna-moskovaan\">J\u00f6rn Donner: Viimeinen juna Moskovaan, HBL <\/a><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/suomenkuvalehti.fi\/jutut\/kulttuuri\/kirjat\/paavo-lipponen-arvioi-juutalaissuvun-historia-jarisyttaa-lukijaa\/\">Paavo Lipponen: Juutalaissuvun historia j\u00e4risytt\u00e4\u00e4 lukijaa, Suomen Kuvalehti<\/a><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.iltasanomat.fi\/kotimaa\/art-1439773833390.html\">Arja Paananen: Ex-suurl\u00e4hettil\u00e4s: \u00c4itini julistettiin kuolleeksi, Ilta-Sanomat<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Juutalaisten tarinaa on kerrottava. Suurl\u00e4hettil\u00e4s Ren\u00e9 Nyberg kirjoittaa sukunsa selvi\u00e4jist\u00e4. Nybergin ja&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,15,1],"tags":[37,149,175,220,286,310,322,333,344],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/08\/fanny_feigen.png","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/232"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=232"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/232\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1012,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/232\/revisions\/1012"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=232"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=232"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=232"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}