Sukupolvikokemukseni oli kylm\u00e4n sodan \u201dp\u00e4\u00e4ttyminen\u201d. Lainausmerkeiss\u00e4 siksi, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei p\u00e4\u00e4ty vaan muuttaa muotoaan.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/12\/nacc88yttocc88kuva-2020-12-20-kello-15-24-53.png\")
<\/p>\n
Historioitsija, kirjailija Anne Applebaum<\/strong> on ker\u00e4nnyt ajatuksensa teokseksi, jossa t\u00e4m\u00e4 suomii yst\u00e4viens\u00e4 ja muidenkin ajattelun mukautumista uuteen el\u00e4m\u00e4nvaiheeseensa.<\/p>\n En v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 Applebaum olisi meit\u00e4 parempia ihmisi\u00e4, mutta Demokratian iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4 (Siltala, 2020. 207 s. suomennos Antero Helasvuo<\/strong>)<\/a> on muistelmallinen ja koskettava analyysi ik\u00e4polveni ihmisille, joille kysymys maasta maahan muutosta ei ole kauhistus.<\/p>\n Vain osalla ihmisist\u00e4 on taito p\u00f6yristy\u00e4 oman aikansa tapahtumista hyv\u00e4st\u00e4, harkitusta syyst\u00e4, ja k\u00e4sitell\u00e4 tapahtuvaa rakentavasti, tai niin me kuvittelemme. Ainakin min\u00e4 \u2013 hieman muita parempana, kuten yrit\u00e4n itseironisesti usein osoittaa.<\/p>\n Ihmiset unohtavat ja el\u00e4v\u00e4t hetkess\u00e4<\/strong><\/p>\n Historia vaikuttaa keh\u00e4m\u00e4iselt\u00e4 ja on my\u00f6s toistuvaa, vaikka ei koskaan samasta syyst\u00e4 tai samalla tavalla.<\/p>\n Alkuh\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n Applebaum tutustui Kreikassa, jossa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 koko kaari.<\/p>\n \u201dKreikassa historia vaikuttaa keh\u00e4m\u00e4iselt\u00e4. Nyt vallitsee liberaali demokratia. Mutta seuraavaksi siell\u00e4 voisi vallita oligarkia. Sitten voisi olla liberaali demokratia j\u00e4lleen. Sitten voisi olla ulkomailta johdettua kumoustoimintaa, vallankaappausyritys, kansalaissota, diktatuuri tai ehk\u00e4 j\u00e4lleen oligarkia. Niin on oleva, koska niin on aina ollut hamasta alkuper\u00e4isest\u00e4 Ateenan tasavallasta asti.\u201d<\/em><\/p>\n Applebaum on kirjoittaja: toimittaja ja historian tuntija. H\u00e4net palkittiin Pulitzerilla Gulag -kirjastaan. (Vuonna 2018 suomeksi ilmestyneest\u00e4 Punainen n\u00e4lk\u00e4 arvio t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a> )<\/p>\n H\u00e4nen puolisonsa on puolalainen europarlamentaarikko, entinen ulkoministeri \u00a0Rados\u0142aw Sikorski<\/strong><\/a>.<\/strong><\/p>\n Applebaum on selvill\u00e4 siit\u00e4, ettei keskitie innosta – ei toimituksissa eik\u00e4 politiikassa. Populismin vallatessa alaa on k\u00e4ynyt selv\u00e4ksi kaikkien koettavan koko ajan pyrki\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n kiinni vahvoihin tunteisiin.<\/p>\n Politiikkaa tekev\u00e4t harvat, mutta suuret massat saadaan tueksi t\u00e4n\u00e4\u00e4n niin kuin on saatu ennenkin.<\/p>\n Kirjan alaotsikko: autoritaarisuuden viettelev\u00e4 kiusaus johdattelee lukijan suoraan asiaan ja p\u00e4\u00e4telm\u00e4 on sitten sen mukainen.<\/p>\n \u201dOn mahdollista, ett\u00e4 el\u00e4mme jo nyt demokratian iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4; ett\u00e4 sivilisaatiomme on parhaillaan ajautumassa tyranniaan tai anarkiaan, niin kuin antiikin filosofit ja Amerikan perustajat aikoinaan pelk\u00e4siv\u00e4t; ett\u00e4 uusi kirjurien sukupolvi, ep\u00e4liberaalien ja autoritaaristen ajatusten kannattajat nousevat valtaan 2000-luvulla kuten edellisell\u00e4 vuosisadalla; ett\u00e4 heid\u00e4n kaunasta, vihasta tai syvist\u00e4 messiaanisista unista siinnyt maailmankuvansa voisi voittaa.” <\/em><\/p>\n Viha on vahva voima <\/strong><\/p>\n \u00c4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t sidotaan tunteilla, ja ennen kuin n\u00e4m\u00e4 huomaavat mit\u00e4\u00e4n tai ehtiv\u00e4t edes ajattelemaan, he l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t eteenp\u00e4in heit\u00e4 varten kehitetty\u00e4 viesti\u00e4.<\/p>\n \u201dMit\u00e4 ristiriitaisempia viestit ovat kesken\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 vihaisemmiksi n\u00e4m\u00e4 ihmiset tulevat.<\/em>\u201d<\/p>\n Helpointa vaikuttaa olevan kadonneen kansakunnan menneen loiston myyminen aina “uusille” ihmisille.<\/p>\n \u201dModernit demokraattiset laitokset, jotka pystytettiin hyvin erilaisen informaatiotekniikan aikakaudella, suovat hyvin v\u00e4h\u00e4n lohtua niille, joita riitasoinnut suututtavat. \u00c4\u00e4nestys, kampanjointi, vaaliliittojen muodostaminen – kaikki t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa takapajuiselta maailmassa, jossa muut asiat tapahtuvat hyvin nopeasti. <\/em>\u201d<\/p>\n Yhdell\u00e4 napin painalluksella voi tilata keng\u00e4t, mutta Ruotsissa hallitusyhteisty\u00f6h\u00f6n p\u00e4\u00e4seminen voi vied\u00e4 kuukausia, pohtii Applebaum ja jatkaa, ett\u00e4 elokuvan voi imuroida suitsait katsottavakseen, mutta jonkin ongelman puiminen Kanadan parlamentissa voi kest\u00e4\u00e4 vuosia.<\/p>\n Puolalainen romaanikirjailija Olga Tokarczuk\u00a0<\/strong><\/a>ilmaisi ajatuksen puheessaan, jonka h\u00e4n piti ottaessaan vastaan vuoden 2019 Nobel-palkinnon:<\/p>\n \u201dSen sijaan ett\u00e4 olisimme kuulleet maailman harmonian, olemme kuulleet \u00e4\u00e4nten kakofoniaa, siet\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kohinaa, josta yrit\u00e4mme ep\u00e4toivoisesti erottaa jonkin hiljaisemman s\u00e4velm\u00e4n, vaikka heikoimmankin sykkeen\u201d<\/em>\u00a0<\/em><\/p>\n On kyynisten aika<\/strong><\/p>\n Lukiessani pamflettimaista Demokratian iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4n miettim\u00e4\u00e4n paitsi huomattavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kirjan \u201dtuttuja\u201d ihmisi\u00e4, my\u00f6s viisautta asioiden j\u00e4rjestykseen panemisessa. Keinot yhteiskuntien hajottamiseen ovat politiikkaa tuntevien k\u00e4siss\u00e4. Rakentaminen vaatii muutakin kuin intoa.<\/p>\n L\u00e4hihistoriaan tulee oma makunsa, kun kirjoittajalla on selke\u00e4 side aiheeseensa. Britannian nykyinen p\u00e4\u00e4ministeri Boris Johnson<\/strong> on Applebaumin entinen kollega, joka syntyi Yhdysvalloissa, kuten kirjoittaja, ja on ajatusmaailmaltaan eritt\u00e4in amerikkalainen.<\/p>\n T\u00e4llainen henkil\u00f6 kukoisti kirjoittajan mukaan jossain m\u00e4\u00e4rin uneliaassa, eksentrisess\u00e4 maailmassa, jonka minunkin sukupolveni eli 1990-luvulla.<\/p>\n Johnson oli Applebaumin mielest\u00e4 yksi niist\u00e4 toimittajista, joka kykeni keksim\u00e4\u00e4n jotakin huvittavaa tyls\u00e4st\u00e4 EU:n huippukokouksesta ja viihdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n yleis\u00f6\u00e4.<\/p>\n “Tietenkin jossain vaiheessa me kumpikin aloimme t\u00e4hyill\u00e4 muita teht\u00e4vi\u00e4. Min\u00e4 muutin takaisin Puolaan vuonna 1997 ja aloin kirjoittaa historiankirjoja; h\u00e4n pyrki parlamenttiin. My\u00f6hemmin h\u00e4nest\u00e4 tuli Lontoon pormestari, mutta h\u00e4n pitk\u00e4styi siihenkin.” <\/em><\/p>\n Vuonna 2013 Johnsson kertoi haastattelijalle, ett\u00e4 ollessaan Lontoon pormestarina, h\u00e4nen toimistonsa tuntui olevan et\u00e4\u00e4ll\u00e4 alahuoneesta, miss\u00e4 tapahtui todellisia asioita: \u201dOlen niin eristynyt, olen kuin eversti Kurtz. Olen p\u00e4\u00e4tynyt joen latvoille\u201d,<\/em> h\u00e4n sanoi ennen kuin kiireen vilkkaa vakuutti haastattelijalle, ett\u00e4 se oli ainoa yht\u00e4l\u00e4isyys h\u00e4nen ja Ilmestyskirja. Nyt. -elokuvan psykopaattisen sankarin kanssa.<\/p>\n “En usko, ett\u00e4 Boris Johnson l\u00e4hti liikkeelle tuntien olevan jonkin uuden eliitin j\u00e4sen saati vallankumouksellinen. Olihan h\u00e4n taattu vanhan eliitin j\u00e4sen. Ja mit\u00e4 h\u00e4nen avustajansa ja neuvonantajansa uskoivatkaan, h\u00e4nt\u00e4 ei alun alkaen kiinnostanut valtion heikent\u00e4minen eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Englannin tai Britannian uudelleen m\u00e4\u00e4rittely. H\u00e4n vain yritti voittaa, saada osakseen ihailua; h\u00e4n halusi edelleen kertoa hupaisia tarinoita ja saavuttaa valtaa.”<\/em><\/p>\n Applebaum muistuttaa, ett\u00e4 voittaminen vaati ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 askeleita. Englannin EU:sta erottaminen on vaatinut, ett\u00e4 maan hallitusmuotoa t\u00e4ytyi koetella rajojaan my\u00f6ten. Vallassa oleva Tory-puolue t\u00e4ytyi puhdistaa ep\u00e4ilij\u00f6ist\u00e4. Johnsonin oli muutettava s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Se ty\u00f6 alkoi syksyll\u00e4 2019.<\/p>\n Itse itse\u00e4\u00e4n varten<\/strong><\/p>\n Applebaum kertaa, ett\u00e4 kautta maailman on ollut ja on monia versioita ep\u00e4liberaaleista poliitikoista ja muista johtajista, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yht\u00e4 puoluetta valtansa p\u00f6nkitt\u00e4miseen.<\/p>\n Nykyisin heit\u00e4 ovat niin demokratian kahlinnut Vladimir Putin<\/strong> Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kuin kuolemanpartioista tunnettu Rodrigo Duterte<\/strong> Filippiineill\u00e4.<\/a><\/p>\n Euroopassa on monia vapaudenvastaista ohjelmaa hautovia puolueita. Osa on ollut mukana hallituskoalitioissa, esimerkiksi Italiassa ja It\u00e4vallassa.<\/p>\n Kirjansa tekovaiheessa Applebaum tunnisti kaksi ep\u00e4liberaalia puoluetta, jotka ovat saavuttaneet vallan monopolin: Jaros\u0142aw Kaczy\u0144skin<\/strong> Laki ja oikeudenmukaisuus Puolassa ja Viktor Orbanin<\/strong> Fidesz-puolue Unkarissa.<\/p>\n Unkari on ainoa maa Euroopassa, joka on sulkenut kokonaisen yliopiston ja asettanut Unkarin tiedeakatemian hallituksen suoraan ohjaukseen sek\u00e4 lopettanut rahoituksen yliopiston tiedekunnilta, joista hallitseva puolue ei poliittisista syist\u00e4 pid\u00e4.<\/p>\n Maan \u201dvasemmistolaista\u201d mediaa on pantu kuriin. Valtio on k\u00e4ytt\u00e4nyt painostukseen poliittisia ja rahallisia keinoja. Yksityinen ja julkinen media on kahlittu hallitsevan puolueen s\u00e4\u00e4telyn alaiseksi.<\/p>\n Molemmat puolueet johtajineen Unkarissa ja Puolassa ovat ottaneet pitki\u00e4 askelia kohti riippumattomien instituutioiden tuhoamista, ja molemmat ovat siit\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 syyt\u00e4neet etuja j\u00e4senilleen.<\/p>\n “Jakauma, joka on murskannut Puolan muistuttaa jakaumaa, joka halkaisi Weimarin Saksan. Euroopan radikaaliin oikeiston k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kieli – vaatimus \u00b4eliittien\u00b4 vastaisesta \u00b4vallankumouksesta\u00b4, haaveet puhdistavasta\u00b4 v\u00e4kivallasta ja apokalyptisesta yhteenotosta – muistuttaa aavemaisesti sit\u00e4, jota Euroopan radikaali vasemmisto kerran k\u00e4ytti.<\/em> ”<\/p>\n Viime viikkoina on seurattu Unkaria ja Puolaa tarkasti. Kyse on lompakosta ja yhteis\u00f6st\u00e4, johon kaikki eiv\u00e4t halua kuulua.<\/p>\n Dosentti Katalin Miklossy<\/strong> Helsingin yliopistosta tweettasi siit\u00e4, miten EU-sovun seurauksena valtapuolue Fidesz muutti Unkarin perustuslakia:<\/p>\n “T\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien armeija voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s omia kansalaisia vastaan (vrt. Valko-Ven\u00e4j\u00e4) ja verovarojen kanavoimisella s\u00e4\u00e4ti\u00f6ihin, julkinen raha muuttuu yksityiseksi omaisuudeksi (kun EU-rahaa on kohta hankalampi k\u00e4hvelt\u00e4\u00e4).”<\/em>\u00a0<\/em><\/p>\n Autoritaarisuuteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4ville puolueille ja poliitikoille, joilta toistaiseksi viel\u00e4 yleens\u00e4 puuttuu valta, siin\u00e4 oli kosolti ihailemista.<\/p>\n Unkari ei ole suuri maa. Mutta t\u00e4llainen s\u00e4\u00e4ntely, t\u00e4llainen vaikuttaminen on se, mit\u00e4 ne kaipaavat.\u00a0<\/strong><\/p>\n Mielivalta ja pelko ajavat mielistelij\u00f6iksi <\/strong><\/p>\n Suuri osa ihmisist\u00e4 valitsee helpomman tien. \u00c4kki\u00e4 historia vaikuttaa keh\u00e4m\u00e4iselt\u00e4 muissakin osissa Eurooppaa. Oman tarinan keksimisen sijaan on Suomessakin lainattu huolet ja uhat muualta.<\/p>\n Ajoittain poliitikkojen et\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 todellisuudesta on h\u00e4mm\u00e4stelt\u00e4v\u00e4. Yhteinen linja on kuitenkin olemassa, ja populistit l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t toisensa tilaisuuksissa, joista Applebaum kirjoittaa.<\/p>\n Uutinen tiedevastaisista (meemeiss\u00e4 kulkutautimy\u00f6nteisist\u00e4) perussuomalaisista ei oikeastaan yll\u00e4t\u00e4. Henkinen samankaltaisuus l\u00f6ytyy Keski-Euroopasta.<\/p>\n Vuonna 2020 tilanne on ollut erityinen, mutta menneisyytt\u00e4mme tuntevat tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 pandemiat ovat kautta historian johtaneet valtiollisen toimijan oikeuksien laajenemiseen.<\/p>\n Kun ihmiset pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t kuolemaa, he my\u00f6ntyv\u00e4t toimiin, joiden uskovat, aiheellisesti tai ei, pelastavan heid\u00e4t – vaikka se merkitsisi vapauden kaventumista.<\/p>\n Maaliskuussa Britanniassa, Italiassa, Saksassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja monissa muissakin paikoissa saatiin aikaan kohtuullisen kivuttomasti yksimielisyys siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisten t\u00e4ytyi pysy\u00e4 kotona mutta my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 karanteenim\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 – Suomessa poikkeuslaki, t\u00e4ytyi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Yhteiskunnat k\u00e4viv\u00e4t poikkeuksellisiin toimiin. Samaan aikaan muutamissa paikoissa taudin pelosta tuli muiden nykymaailman hermostuttavien puolien ohella innoituksen l\u00e4hde nationalistien uudelle sukupolvelle.<\/p>\n Applebaum muistuttaa, ett\u00e4 Orbanin Unkarissa ajettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00e4pi asetus, jonka avulla voidaan panna viideksi vuodeksi vankilaan journalisteja, jotka arvostelevat virallisia viruksen torjuntatoimia.<\/p>\n N\u00e4ille toimille ei ole ollut tarvetta, eiv\u00e4tk\u00e4 ne auttaneet Unkarin sairaaloita, jotka olivat Puolan tapaan ylikuormittuneita johtuen rahoituksen vajeesta ja maahanmuutosta.<\/p>\n Kovilla keinoilla haluttiin vain vaientaa v\u00e4ittely. Oppositiopoliitikkoja, jotka esittiv\u00e4t vastalauseita, haukuttiin valtion mediassa \u201dvirusta suosiviksi\u201d.\u00a0<\/strong><\/p>\n Keskikokoinen valhe peittoaa paljon<\/strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n \u201dEurooppalaisia 1900-luvun kirjailijoita Orwellista Koestleriin riivasi Suuren valheen, kommunismin ja fasismin valtavien ideologisten rakennelmien k\u00e4site.”<\/em><\/p>\n Kaikki ovat riippuvaisia, jos eiv\u00e4t Suuresta valheesta niin sitten sellaisesta, jonka nimitykseksi historioitsija Timothy Snyder<\/strong> ehdotti Applebaumille Keskikokoista valhetta.<\/p>\n \u201dToisin ilmaistuna ne kaikki kannustavat seuraajiaan omaksumaan ainakin osa-aikaisesti vaihtoehtoisen todellisuuden. Joskus tuo vaihtoehtoinen todellisuus on kehkeytynyt kuin itsest\u00e4\u00e4n; useammin se on huolellisesti muotoiltu nykyaikaisen markkinointitekniikan, v\u00e4est\u00f6n segmentoinnin ja sosiaalisessa mediassa kampanjoinnin avulla. \u201d<\/em><\/p>\n Applebaum kirjoittaa my\u00f6s Unkarin nykyaikaa m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4st\u00e4 valheesta, joka liittyy maahanmuuttajien avulla maan tuhoavaan miljard\u00f6\u00f6ri Georg Sorosiin<\/strong>.<\/p>\n Puolassa salaliittotarinaa kerrotaan lento-onnettomuudesta Smolenskin luona. Siihen kytkeytyy sujuvasti my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n ja sen edelt\u00e4j\u00e4n maassa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 j\u00e4nnite. It\u00e4isess\u00e4 Keski-Euroopassa osataan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 l\u00e4hihistoria: muuttuneen kylm\u00e4n sodan j\u00e4nnite.<\/p>\n \u201dSmolensk-salaliittoteoria palveli toistakin tarkoitusta. Se antoi nuoremmalle sukupolvelle, joka ei en\u00e4\u00e4 muistanut kommunismia, ja yhteiskunnalle, jossa entiset kommunistit olivat suureksi osaksi kadonneet politiikan piirist\u00e4, uuden syyn ep\u00e4ill\u00e4 1990-luvun kamppailuista selviytyneit\u00e4 ja maata nykyisin johtavia sek\u00e4 poliitikkoja ett\u00e4 liike- ja kulttuuriel\u00e4m\u00e4n vaikuttajia. Mik\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, se tarjosi keinon m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 uuden ja paremman eliitin.\u201d<\/em><\/p>\n Omasta puolestani olen vakuuttunut, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on jo mennyt sellaiseksi, ett\u00e4 maassa p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t ainoastaan n\u00f6yristelij\u00e4t. L\u00e4helt\u00e4 piti, ettei Yhdysvalloille k\u00e4ynyt jo vuonna 2020 samoin.\u00a0<\/em><\/p>\n H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti tukea narsistia <\/strong><\/p>\n Tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n, pettyneen \u00e4lymyst\u00f6n olemassaolo, niiden joiden mieIest\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t ole oikeudenmukaisia ja v\u00e4\u00e4rill\u00e4 ihmisill\u00e4 on vaikutusvalta, ei ole edes ominaista yksist\u00e4\u00e4n Euroopalle.<\/p>\n Aatteet ovat kauppatavaraa kuten aina. Jumala on oikeassa, kun h\u00e4nest\u00e4 puhuvat poliitikot.<\/p>\n Kirjailija ei voinut teosta tehdess\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 Yhdysvaltojen vaalien lopputulosta, mutta Trumpin hallinnon ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyydet tulevat esiin. Minusta kaikessa karmeudessaan.<\/p>\n Suosittu tv-toimittaja Laura Ingraham<\/strong><\/a>\u00a0 k\u00e4vi ammoin treffeill\u00e4 Donald J. Trumpin<\/strong> kanssa ja kertoi \u2013 kuten ikivanhassa vitsiss\u00e4 sanotaan, presidentin egon olevan niin suuri, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarvitse kaksi autoa: toisen itse\u00e4\u00e4n ja toisen tukkalaitettaan varten.<\/p>\n On vaikeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, ja sitten on vaikeampia. Ingraham on yksi niist\u00e4 Applebaumin yst\u00e4vist\u00e4, jonka ammatillisella kunnianhimolla, tuolla maailman vanhimmalla tekosyyll\u00e4, on sill\u00e4kin Applebaumin mukaan osuutensa tarinassa. Televisiota katsovan presidentin “hallitessa” tv-persoonilla on ollut erityinen merkitys.<\/p>\n Osittain Trumpin ja Trump-yhteytens\u00e4 ansiosta Ingraham vihdoin viimein sai oman televisio-ohjelmansa FOX-kanavalla parhaaseen katseluaikaan ja vastaavasti valtavan palkan.<\/p>\n \u201dTahdonvoimaa, jonka h\u00e4n on tarvinnut p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen oikeistolaisen median armottomassa maailmassa – erityisesti Fox Newsiss\u00e4, jossa naist\u00e4hdet usein painostetaan makaamaan pomojensa kanssa – ei saisi aliarvioida. T\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6kohtaisten kokemusten kertym\u00e4 lis\u00e4\u00e4 messiaanista s\u00e4rm\u00e4\u00e4 joihinkin h\u00e4nen julkisiin lausuntoihinsa. Tuossa samassa vuoden 2007 puheessaan kertoi uskonnollisesta k\u00e4\u00e4ntymyksest\u00e4\u00e4n. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 ilman uskoaan \u00b4en olisi t\u00e4\u00e4ll\u00e4… En todenn\u00e4k\u00f6isesti olisi elossa\u00b4. Siksi h\u00e4n sanoi taistelevansa pelastaakseen Amerikan jumalattomilta: \u00b4Jos kadotamme kansana uskon Jumalaan, me menet\u00e4mme maamme.\u00b4\u201d <\/em><\/p>\n Ingharam on saanut j\u00e4rjestetty\u00e4 ratkaisevina hetkin\u00e4 Trumpin haastatteluja, joissa h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 vain mairittelevia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n \u201dMuuten, onneksi olkoon kannatuslukujanne johdosta haastatellessaan presidentti\u00e4 Normandian maihinnousun vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u201d.<\/em><\/p>\n Applebaum pohtii, ett\u00e4 ehk\u00e4 uusi informaatiotekniikka jatkaa konsensuksen heikent\u00e4mist\u00e4, jakaa kansaa edelleen ja lis\u00e4\u00e4 polarisaatiota, kunnes vain v\u00e4kivalta voi ratkaista, kuka on ohjaimissa.<\/p>\n “Ehk\u00e4 sairauden pelko luo vapauden pelkoa. Tai ehk\u00e4 koronavirus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 uuden globaalin solidaarisuuden kokemuksen.\u201d<\/em><\/p>\n Ehk\u00e4.<\/p>\n **<\/em><\/p>\n “Julisteet, joissa vaadittiin kuuliaisuutta Puolueelle tai Johtajalle, muodostelmassa marssivat ruskeapaidat tai mustapaidat, soihtukulkueet, sortopoliisi – n\u00e4m\u00e4 pakolliset tuen osoitukset Suurelle valheelle olivat niin j\u00e4rjett\u00f6mi\u00e4 ja ep\u00e4inhimillisi\u00e4, ett\u00e4 niiden toimeenpano vaati pitkitetty\u00e4 v\u00e4kivaltaa ja niiden yll\u00e4pito v\u00e4kivallalla uhkaamista. Ne vaativat pakko-opetusta, kaiken kulttuurin t\u00e4ydellist\u00e4 valvontaa, journalismin, urheilun, kirjallisuuden ja taiteiden politisointia. Edellisist\u00e4 poiketen t\u00e4ysimittaista ideologiaa eiv\u00e4tk\u00e4 siksi tarvitse v\u00e4kivaltaa tai sortopoliisia.<\/em> \u201d<\/p>\n **<\/p>\n Jorma Melleri – US Vapaavuoro: Demokratian iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4 ja populistien lumo<\/strong><\/a><\/p>\n Vesa Sir\u00e9n – HS: Onko demokratian aika loppumassa? <\/strong>Pulitzer-palkitun Anne Applebaumin Twilight of Democracy kertoo, miten yst\u00e4v\u00e4t k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t vihaamaan toisiaan demokratian rapautuessa<\/a><\/p>\n The Time of Israel: Rise of European populists today echoes dark Dreyfus era, Jewish historian warns<\/strong><\/a><\/p>\n As 2020 comes to a close, I wanted to share my annual lists of favorites. I\u2019ll start by sharing my favorite books this year, deliberately omitting what I think is a pretty good book \u2013 A Promised Land \u2013 by a certain 44th president. I hope you enjoy reading these as much as I did. pic.twitter.com\/UHk4RA9dow<\/a><\/p>\n — Barack Obama (@BarackObama) December 17, 2020<\/a><\/p><\/blockquote>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/12\/nacc88yttocc88kuva-2020-12-20-kello-19-49-50.png\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/12\/nacc88yttocc88kuva-2020-12-20-kello-19-45-06.png\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/12\/nacc88yttocc88kuva-2020-12-20-kello-15-28-01.png\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/12\/nacc88yttocc88kuva-2020-12-20-kello-20-13-55.png\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/12\/nacc88yttocc88kuva-2020-12-20-kello-20-19-43.png\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/12\/nacc88yttocc88kuva-2020-12-20-kello-15-27-43.png\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/12\/nacc88yttocc88kuva-2020-12-20-kello-15-30-28.png\")
<\/p>\n\n\n