{"id":2881,"date":"2021-03-22T21:40:45","date_gmt":"2021-03-22T19:40:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=2881"},"modified":"2021-03-23T09:44:37","modified_gmt":"2021-03-23T07:44:37","slug":"tappajia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/tappajia\/","title":{"rendered":"Tappajia"},"content":{"rendered":"<p>Yhdysvaltojen ja Ven\u00e4j\u00e4n suhteet ovat kuralla. Juuri nyt eri tasoilla; monissa kiireellisiss\u00e4kin kysymyksiss\u00e4 ja todenn\u00e4k\u00f6isesti useissa asioissa samanaikaisesti.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2896\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/03\/nacc88yttocc88kuva-2021-3-22-kello-16-59-43.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"944\"><\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4 l\u00e4hestyy Kiinaa ja Yhdysvallat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sortuvan Kiinan kanssa samaan kuin ennenkin. Kulttuurieroista saadaan n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 esityksi\u00e4 nousematta neuvottelup\u00f6yd\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Suurvaltojen johtajien julkinen nokittelu on pahimmillaan seurausta virhearvioista, joita tehd\u00e4\u00e4n yleis\u00f6n vuoksi.<\/p>\n<p>Vaara piilee siin\u00e4, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisist\u00e4 suhteista huolehtiminen muistuttaa yh\u00e4 enemm\u00e4n tietokonepeli\u00e4, jossa kukaan ei voi taata, ett\u00e4 tapahtumat pysyv\u00e4t vain pelin sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Yhdysvaltojen ja Ven\u00e4j\u00e4n osalta on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 molemmat <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/sobesednik.ru\/politika\/20210319-putin-sovershil-oshibku-polito\">presidentit sortuivat vastapuolen silmiss\u00e4 omaan n\u00e4pp\u00e4ryyteens\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>Presidentti <strong>Joe Biden<\/strong> teki ensimm\u00e4isess\u00e4 suuren amerikkalaisen tv-yhti\u00f6n haastattelussa lyhyesti ja ytimekk\u00e4\u00e4sti selv\u00e4ksi suhteensa Ven\u00e4j\u00e4n johtajaan. H\u00e4n vastasi kysymykseen, kun se h\u00e4nelle esitettiin: pid\u00e4ttek\u00f6 presidentti <strong>Vladimir Putinia<\/strong> tappajana?<\/p>\n<p><strong>Oh, I do!<\/strong><\/p>\n<p>Huokaus ja kaksi sanaa.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Putin fires back after Biden\u2019s interview with George Stephanopoulos | WNT\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/RcsTNJV0ZLs?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Presidentin haastatteluun ladataan aina paljon j\u00e4nnitteit\u00e4. Vaikka kokeneet poliitikot osaavat kiert\u00e4\u00e4 heille haastatteluissa asetetut ansat puhumalla kaikesta muusta kuin kysymyksest\u00e4, on otettava huomioon paitsi se, miss\u00e4 puhutaan my\u00f6s se, kenelle viesti halutaan osoittaa ja kuka kysyy.<\/p>\n<p>Bidenille kysymyksen esitti pitk\u00e4n linjan demokraattina tunnettu haastattelija <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/George_Stephanopoulos\"><strong>George Stephanopoulos<\/strong>,<\/a> joka toimi neuvonantajana <strong>Bill Clintonin<\/strong> hallinnossa Valkoisessa talossa.<\/p>\n<p>Sama haastattelija urkki n\u00e4kemyst\u00e4 Putinista my\u00f6s nelj\u00e4 vuotta sitten haastatellessaan <strong>Donald Trumpia<\/strong>. Tuolloin vastaukseen sis\u00e4ltyi viittaus siihen, ett\u00e4 Yhdysvallat ei ole itsek\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n pulmunen.<\/p>\n<p>Yhdysvaltojen senaatin ulkoasiainvaliokuntaa vuosia johtanut Biden vastasi tyylill\u00e4, jota voi pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s harkittuna, ja reaktioista p\u00e4\u00e4tellen jopa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kansakunnan itsetuntoon k\u00e4yneen\u00e4 n\u00e4p\u00e4ytyksen\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on luontavaa, ett\u00e4 Putin ehdottaa voivansa keskustella Bidenin kanssa vaikka julkisesti &#8211; on-line.<\/p>\n<p>Kremlin yksinvaltiaaseen kriittisesti suhtautuva ven\u00e4l\u00e4isasiantuntija <strong>Gleb Pavlovski<\/strong> pit\u00e4\u00e4 nokittelua ongelmallisena. Jos ilmenisi, ett\u00e4 haastattelija asetti ansan, on Ven\u00e4j\u00e4n johtaja keskustelua jatkaessaan vaarassa pudota samaan kuoppaan.<\/p>\n<p>Kyse ei ole yksitt\u00e4isten ihmisten asioista ja heid\u00e4n sanomisistaan. Propagandan mukaan henkil\u00f6\u00f6n meno &#8211; ad hominem &#8211; osoittaa Bidenin heikkouden.<\/p>\n<p>&#8211; <em>Yhdysvaltain presidentin henkiset kyvyt on kyseenalaistettu<\/em>, ilmoittaa <strong>Dmitri Kiseljov<\/strong> viikoittaisessa propagandassaan Ven\u00e4j\u00e4n ykk\u00f6skanavalla.<\/p>\n<p><strong>Amerikkalainen potilas<\/strong><\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n propaganda k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tilaisuutensa. Bidenin arvostelussa nostetaan esiin paitsi t\u00e4m\u00e4n ik\u00e4, esitet\u00e4\u00e4n v\u00e4itteit\u00e4 h\u00e4nen oletetun dementian etenemisest\u00e4.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota siihen, kuinka Yhdysvaltojen presidentti voidaan esitell\u00e4 seniilin\u00e4, vanhana miehen\u00e4, v\u00e4likauden johtajana kuten aikoinaan oli neuvostojohtaja <strong>Konstantin T\u0161ernenko<\/strong>.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2894\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/03\/nacc88yttocc88kuva-2021-3-21-kello-20-29-37.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1088\"><\/p>\n<p>H\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei ollut Kiseljovin mukaan yht\u00e4 helposti v\u00e4kivaltaan ja sotaan taipuvainen kuin Biden.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi kulisseissa valmistellaan jo presidentin teht\u00e4vi\u00e4 varapresidentti <strong>Kamala Harrisille<\/strong>, jos on uskominen Ven\u00e4j\u00e4n Rossija tv-kanavan lauantain ajankohtaisohjelmaa.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4 ei ole Neuvostoliitto eik\u00e4 sit\u00e4 hallitse en\u00e4\u00e4 puoluejohtaja <strong>Leonid Bre\u017enev<\/strong> mutta uutisl\u00e4hetyksi\u00e4 jo 1980-luvulla seuranneelle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 &#8220;pys\u00e4htyneisyyden aika&#8221; on Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4. Samalla my\u00f6s yll\u00e4tykset.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n suhde muihin maihin panee aina miettim\u00e4\u00e4n sen omaa tilannetta: yleens\u00e4 kuva on surullinen. Yhteiskunta on jakautunut Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja toisaalta Putinia rakastaviin kansalaisiin.<\/p>\n<p>Kylm\u00e4n sodan veteraanien nokittelu internetin yli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juuri sellaiselta kuin t\u00e4htien sota oli vuosikymmeni\u00e4 sitten.<\/p>\n<p>Putinin ehdotus suoran keskustelun j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 presidenttien v\u00e4lille vaikuttaa oudolta jo siit\u00e4 yksinkertaisesta syyst\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti kielt\u00e4ytynyt &#8220;kaksintaisteluiden&#8221; ja vaalikeskusteluiden j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Tai ehk\u00e4 kohdalle ei ole\u00a0 21 vuoden aikana sattunut ket\u00e4\u00e4n samanlaista kuin Biden?<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"\u0420\u0435\u0434\u0430\u043a\u0446\u0438\u044f. News: \u0411\u0430\u0439\u0434\u0435\u043d \u00ab\u043e\u0431\u0437\u044b\u0432\u0430\u0435\u0442\u0441\u044f\u00bb, \u041a\u0430\u0434\u044b\u0440\u043e\u0432 \u043f\u0440\u043e\u0442\u0438\u0432 \u00ab\u041d\u043e\u0432\u043e\u0439 \u0433\u0430\u0437\u0435\u0442\u044b\u00bb, 160 \u043b\u0435\u0442 \u0431\u0435\u0437 \u043a\u0440\u0435\u043f\u043e\u0441\u0442\u043d\u043e\u0433\u043e \u043f\u0440\u0430\u0432\u0430\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/ZTr8MN-H0fw?start=355&#038;feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p><strong>Ven\u00e4j\u00e4 hermostui<\/strong><\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4 ei aio hyv\u00e4ksy\u00e4 &#8220;pinnallista&#8221; diplomatiaa.<\/p>\n<p>&#8220;P\u00e4hkin\u00e4nkuoressa: Putinin kutsuminen tappajaksi on sodanjulistus, ja Moskovan on aika l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Washingtoniin selv\u00e4 viesti siit\u00e4, ett\u00e4 amerikkalaisten teoilla on seurauksensa.&#8221;<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset \">\n<blockquote class=\"twitter-tweet\" data-width=\"500\" data-dnt=\"true\">\n<p lang=\"en\" dir=\"ltr\">A surprising take from the usually clear-eyed &#8212; and always interesting &#8212; Fyodor Lukyanov on the latest twist in US-Russian relations.<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/t.co\/E67L3gVQMd\">https:\/\/t.co\/E67L3gVQMd<\/a><\/p>\n<p>&mdash; Sam Greene (@samagreene) <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/twitter.com\/samagreene\/status\/1372503591806713858?ref_src=twsrc%5Etfw\">March 18, 2021<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><script async src=\"https:\/\/platform.twitter.com\/widgets.js\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/div>\n<p>Tweettaaja on arvostamani britti, Ven\u00e4j\u00e4n-tutkija <strong>Samuel Greene<\/strong>. <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.kommersant.ru\/doc\/4731720?fbclid=IwAR1rmx-QeUzp4UtsXs5_617GqxvtycjczludiMICieN5DhAvnfa2Px6tIQQ\">H\u00e4n arvioi <strong>Fjodor Lukjanovin<\/strong> kirjoitusta <em>Kommersant<\/em>-lehdess\u00e4.<\/a> Lukjanov opastaa ja selvitt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ulkopolitiikan taustoja ja suuntaa lehdess\u00e4, jota tilataan paljon Kremliin ja Ven\u00e4j\u00e4n hallitukselle.<\/p>\n<p>Greenen tulkintaa on se, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on vain v\u00e4h\u00e4n tarjottavaa Yhdysvalloille. Ja sekin, mit\u00e4 se tarjoaa, tuskin on sellaista, jota t\u00e4m\u00e4 pystyy toimittamaan tai haluaisi oikeasti edes antaa.<\/p>\n<p>Lukjanov puolestaan arvostelee sosiaalisen median kielen ja ilmaisun muuttavan valtioiden ja niiden johtajien tapaa k\u00e4yd\u00e4 keskustelua.<\/p>\n<p>Johtajia ei yleens\u00e4 nimet\u00e4 yksitt\u00e4isten murhien tekij\u00f6iksi. Piste.<\/p>\n<p>&#8220;<em>Aikaisemman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan toisen maan johtajan, etenkin suurvallan, joka on kykenev\u00e4 monella alueella, kutsuminen tappajaksi, merkitsi samalla valmiutta suhteiden katkeamiseen ja vaarallisempiinkin seurauksiin&#8221;, <\/em>Lukjanov kirjoittaa<em>.<\/em><\/p>\n<p>Greene kummastelee sit\u00e4, miten tappamisesta ja poliittisen vastustajan murhayrityksist\u00e4 puhumista v\u00e4itet\u00e4\u00e4n sodanjulistukseksi, mutta Novit\u0161ok-hermomyrkkyiskuja Isossa Britanniassa ja Ukrainan alueiden miehitt\u00e4mist\u00e4 ei pidet\u00e4 sellaisena.<\/p>\n<p>Lukjanovin artikkeli ja h\u00e4nen esiintymisens\u00e4 televisiossa ovat harkittua vaikuttamista.<\/p>\n<p>Ulkopolitiikan asiantuntijalehden <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/eng.globalaffairs.ru\/\"><em>Russia in Global Affairsin<\/em><\/a> p\u00e4\u00e4toimittaja, Lukjanov puhuu tilanteessa, jossa Ven\u00e4j\u00e4n vastatoimia pidet\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selvyyksin\u00e4: itsevaltiasta voi sanoa murhaajaksi ja tappajaksi, mutta diplomatian ja kansainv\u00e4lisen politiikan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen mukaan kynnys k\u00e4sitteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on korkealla.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"\u041f\u0440\u043e\u0442\u0438\u0432\u043e\u0441\u0442\u043e\u044f\u043d\u0438\u0435 \u041f\u0443\u0442\u0438\u043d\u0430 \u0438 \u0411\u0430\u0439\u0434\u0435\u043d\u0430. \u00ab\u0414\u0440\u0443\u0436\u0435\u043b\u044e\u0431\u043d\u044b\u0439 \u043a\u043e\u043d\u0446\u043b\u0430\u0433\u0435\u0440\u044c\u00bb \u0434\u043b\u044f \u041d\u0430\u0432\u0430\u043b\u044c\u043d\u043e\u0433\u043e. \u041a\u0430\u0434\u044b\u0440\u043e\u0432 VS \u00ab\u041d\u043e\u0432\u0430\u044f \u0433\u0430\u0437\u0435\u0442\u0430\u00bb\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/L4DLQ9JtaSM?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p><strong>Do\u017ed-kanava: Mihail Fi\u0161manin viikkokatsaus<\/strong><\/p>\n<p>Ulkopoliittinen vaikuttaminen on sit\u00e4, ett\u00e4 omille n\u00e4kemyksille raivataan tilaa ulkomailla. Ven\u00e4j\u00e4n on panostettava omien kansalaistensa ohjaamiseen.<\/p>\n<p>T\u00e4rkeint\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan osoittaa, ettei Yhdysvaltojen voi antaa olettaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 voivat k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 mielivaltaisesti, mutta saavat samaan aikaan neuvottelujen asialistoille heille t\u00e4rkeit\u00e4 asioita.<\/p>\n<p>[Lukjanov oli vuonna 2008 yksi ensimm\u00e4isist\u00e4, jotka arvioivat Ven\u00e4j\u00e4n ja Georgian sodan ylily\u00f6ntej\u00e4 ja propagandaa, kuten presidentti <strong>Dmitri Medvedevin<\/strong> v\u00e4itett\u00e4 osseettien kansamurhasta ja Yhdysvaltojen merkityst\u00e4 v\u00e4kivaltaisuuksien k\u00e4rjistymisess\u00e4.]<\/p>\n<p>Maailmanpolitiikassa on siirrytty aikaan, jossa kaikkien pit\u00e4\u00e4 luottaa itseens\u00e4. Valtiojohtajaa voidaan kutsua tappajaksi, mutta h\u00e4nen kanssaan tullaan toimeen silloin kun niin pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4.<\/p>\n<p>Julkisuudessa muodostuva kuva on tehnyt meist\u00e4 kaikista asiantuntijoita. Kreml oli valmistautunut Yhdysvaltojen toimiin. V\u00e4lit\u00f6n reagointi &#8211; suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n kutsuminen kotiin, vastaa Lukjanovinkin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintamalliin.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/ilkkapohjalainen.fi\/uutiset\/ulkomaat\/venaja-kutsui-yhdysvaltojen-suurlahettilaansa-kotiin-bidenin-kommentit-putinista-tappajana-raivostuttivat-kremlin-1.12833994\"><em>&#8220;Edellisen kerran Ven\u00e4j\u00e4n kutsui Yhdysvaltain-suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4ns\u00e4 konsultaatioihin, kun l\u00e4nsimaat pommittivat Irakia vuonna 1998. Krimin kriisin aikana vuonna 2014 Putin sanoi, ett\u00e4 suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n kutsuminen kotiin on toimi, johon ei pit\u00e4isi ryhty\u00e4 kuin vasta aivan viime k\u00e4dess\u00e4.&#8221;<\/em><\/a><\/p>\n<p>Suurl\u00e4hettil\u00e4s <strong>Anatoli Antonovin<\/strong> l\u00e4ht\u00f6\u00e4 Washingtonista seurattiin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ajankohtaisl\u00e4hetyksiss\u00e4 ja uutisissa.<\/p>\n<p>Uutiseksi nostettiin my\u00f6s tavalliselta kansalaiselta saadut viestit. Internetin keskusteluista l\u00f6ydettiin n\u00e4kemyksi\u00e4 sille, miten ep\u00e4ilev\u00e4sti Bidenin valitsemaan kovaan linjaan suhtaudutaan.<\/p>\n<p>Valkoisen talon lehdist\u00f6sihteeri <strong>Jen Psaki<\/strong> sanoi ajankohtaisasioiden tiedotustilaisuudessa, ettei Bidenin tarvitse katua suoraa vastausta suoraan kysymykseen. Presidentti Biden ja Putin tuntevat toisensa kansainv\u00e4lisist\u00e4 yhteyksist\u00e4 jo vuosien ajalta.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"WATCH LIVE: White House press secretary Jen Psaki holds news briefing\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/9-R7xxyzfTY?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Yksinkertaistaen: Bidenin hallinto noudattaa erilaista l\u00e4hestymistapaa suhteissa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kuin entinen republikaanien presidentti Trump.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong>Putinin lehdist\u00f6sihteeri <strong>Dmitri Peskov <\/strong>ehti kutsua \u00a0Bidenin sanoja &#8220;eritt\u00e4in sopimattomiksi&#8221; ja totesi, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ei ole koskaan aiemmin tapahtunut. Historiallisesta k\u00e4\u00e4nteest\u00e4 otettiinkin paljon irti. <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/sobesednik.ru\/politika\/20210321-strana-detskih-draznilok-itogi\">Kyse oli kiistatta viikon &#8220;uutisesta&#8221;.<\/a><\/p>\n<p>&#8211; <em>Biden ei halua parantaa suhteita Moskovaan<\/em>, Peskov tiivisti.<\/p>\n<p>https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=ib41D5n56O8<\/p>\n<p><strong>Vesti &#8211; Lauantai Sergei Briljovin kanssa<\/strong><\/p>\n<p>Siit\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 Bidenin vastata niin tai n\u00e4in, voidaan kiistell\u00e4 vaikka kuinka.<\/p>\n<p>Eik\u00f6 Putinin pit\u00e4isi kertoa, ket\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 syyllisen\u00e4 poliittisten vastustajiensa kohtaamaan v\u00e4kivaltaan: norsu seisoo huoneen keskell\u00e4.<\/p>\n<p>Vastaus kysymykseen, kuka tappoi <strong>Boris Nemtsovin<\/strong> ja yritti tappaa <strong>Aleksei Navalnyin<\/strong>, on t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n<p>&#8211; <em>Vastaamalla n\u00e4ihin perusasioihin voitaisiin edet\u00e4 keskustelussa my\u00f6s suurvaltojen v\u00e4lill\u00e4,<\/em> arvioi omassa kolumnissaan tutkija <strong>Kirill Rogov<\/strong>.<\/p>\n<p>Rogov pohtii, olisiko sanotun vuoksi syyt\u00e4 aloittaa maailmansota. Miljoona pient\u00e4 lasta kuolee, koska vanhempi Biden kutsui vanhaa Putinia murhaajaksi.<\/p>\n<p>&#8220;<em>Putin esitt\u00e4\u00e4, ettei h\u00e4n ole kenellek\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n velkaa. Kyll\u00e4 h\u00e4n on<\/em>.&#8221;<\/p>\n<p>Bidenin sanomista on v\u00e4h\u00e4telty monella tavalla. Eik\u00e4 vain Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, jossa Putin toivotti Bidenille hyv\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4 ja sanoi Ven\u00e4j\u00e4n jatkavan yhteisty\u00f6t\u00e4 Yhdysvaltojen kanssa itselleen t\u00e4rkeiss\u00e4 asioissa.<\/p>\n<p>&#8211;<em>Ilman ironiaa tai vitsailua<\/em>, Putin toivotti.<\/p>\n<p><strong>Mik\u00e4 muuttuu? <\/strong><\/p>\n<p>Toimittaja <strong>Sergei Parhomenko<\/strong> ihmetteli Ven\u00e4j\u00e4n reaktiota &#8211; ehdotusta suorasta keskustelusta Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>&#8211;<em>Kyse on hysteerisest\u00e4 reaktiosta! Ei mist\u00e4\u00e4n diplomatiasta<\/em>, Parhomenko sanoo.<\/p>\n<p>Perjantaina ilmoitettiin, ett\u00e4 keskusteluja olisi jatkettava heti tai maanantaina. Yhdysvalloista vastattiin huutoon: keskustellaan kun on sen aika.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"\u0412\u043b\u0430\u0434\u0438\u043c\u0438\u0440 \u041f\u0443\u0442\u0438\u043d \u0438 \u0421\u0435\u0440\u0433\u0435\u0439 \u0428\u043e\u0439\u0433\u0443 \u043d\u0430 \u043e\u0442\u0434\u044b\u0445\u0435 \u0432 \u0442\u0430\u0435\u0436\u043d\u043e\u043c \u043b\u0435\u0441\u0443\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/N7GMBShvcrs?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Viikonloppuna Ven\u00e4j\u00e4n presidentill\u00e4 ei ole aikaa, sanottiin. H\u00e4n on taigalla, eik\u00e4 siell\u00e4 ole interneti\u00e4. Putin ulkoili seuraajaehdokkaakseen usein mainitun puolustusministeri <strong>Sergei \u0160oigun<\/strong> kanssa t\u00e4lle tutuissa maisemissa.<\/p>\n<p><strong>Ven\u00e4j\u00e4n vastaus yll\u00e4tti <\/strong><\/p>\n<p>Kulunut viikko sis\u00e4lsi nostalgista juhlintaa Krimin ymp\u00e4rill\u00e4. Putin arvioi suurimpana saavutuksenaan ja Ven\u00e4j\u00e4n historian virstanpylv\u00e4\u00e4n\u00e4 maan pit\u00e4mist\u00e4 kokonaisuutena.<\/p>\n<p>Haastattelussa ohjelmassa Moskova, Kreml, Putin sanoi: \u00a0<em>&#8220;En nyt esit\u00e4 numeroita &#8211; ne ovat ilmeisi\u00e4. Voitte verrata sit\u00e4, millaista oli 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa siihen, mit\u00e4 meill\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n. T\u00e4rkeimm\u00e4t aikaansaannokset koskevat sosiaaliturvaa, tuloja ja kansalaisten hyvinvointia&#8221;. <\/em><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2897\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/03\/nacc88yttocc88kuva-2021-3-22-kello-17-01-41.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"928\"><strong>Moskova &#8211; Kreml &#8211; Putin<\/strong><\/p>\n<p>Asiantuntijoiden julkisuudessa esitt\u00e4m\u00e4t n\u00e4kemykset ovat sellaisia, ett\u00e4 on vaikea olla varma mist\u00e4\u00e4n muusta kuin siit\u00e4, ett\u00e4 suhteet Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltojen v\u00e4lill\u00e4 ovat j\u00e4nnittyneet.<\/p>\n<p>Ulkopolitiikan tekij\u00e4t ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kyse on vuosikymmenien aikana hitaasti muuttuvasta ja hierarkkisesta monimutkaisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, jossa yleis\u00f6 on iso, mutta suuriin linjoihin vaikuttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 pieni. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 monet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notetut lait on kopioitu Yhdysvalloista.<\/p>\n<p>Yhdysvallat on edellisten 30 vuoden aikana ehtinyt saada kolhuja suhteiden hoidostaan, mutta keskeisint\u00e4 on se, miten monimutkaisen ja kalliin j\u00e4rjestelm\u00e4n yll\u00e4pito perustellaan veronmaksajille, jotka ovat jo tottuneet meemeihin ja internetin helppoon vaikuttamiseen ymp\u00e4ri maailman.<\/p>\n<p>Kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole varaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 lillim\u00e4\u00e4n poliittisesti loukkaantuneena maailmaan, jossa on suurempiakin murheita. \u00a0Juuri nyt kaikki haastaa Covid-19 tauti. Koko maailman yhdist\u00e4\u00e4 keskin\u00e4isriippuvuus talouden kehityksest\u00e4 ilmastonmuutokseen ja yh\u00e4 suurempiin luonnonmullistuksiin valmistauduttaessa.<\/p>\n<p>Ei siis ihme, ett\u00e4 molemmin puolin osoitettiin nopeasti, miten &#8220;loukkaukseen&#8221; suhtaudutaan. Tiedotusv\u00e4lineill\u00e4 on n\u00e4kyv\u00e4 rooli leirien luomisessa. Amerikkalaisten FOX-kanava n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n valtionkanavien sisaryhti\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2905\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/03\/nacc88yttocc88kuva-2021-3-22-kello-17-12-47.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1000\"><\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4 on ennen muuta raaka-aineiden viej\u00e4, joka joutuu olosuhteiden pakosta miettim\u00e4\u00e4n omaa mahdollisuuttaan vaikuttaa maailman politiikkaan.<\/p>\n<p>Bidenin kovia sanoja Putinista voidaan pit\u00e4\u00e4 viestin\u00e4 liittolaisille: presidentti ei ole peloteltavissa.<\/p>\n<p>Moskovan Carnegie instituutin julkaisujen p\u00e4\u00e4toimittaja <strong>Aleksandr Baunov<\/strong> arvioi, ett\u00e4 tarkoituksena on saada puheet vastaamaan todellisuutta.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/carnegie.ru\/commentary\/84114?utm_source=carnegieshare\">Suurvallat viestiv\u00e4t toisilleen my\u00f6s valmiudellaan sopia aseidenrajoittamista m\u00e4\u00e4rittelevill\u00e4 sopimuksillaan.<\/a><\/p>\n<p><strong>Oikea vastaus on Kiina! <\/strong><\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltojen suhteiden nykyvaiheen ironiaa on, se kuinka niin Putin kuin Medvedevkin heikensiv\u00e4t politiikallaan yhteydenpitoa l\u00e4nteen.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n valitsema l\u00e4nsivastaiseksi rakennettu politiikka on saanut muut varpailleen ja hy\u00f6dytt\u00e4nyt autokraattisia johtajia.<\/p>\n<p>Kun Yhdysvallat ja Ven\u00e4j\u00e4 kiistelev\u00e4t, voi Kiina v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, edelleen, roolin l\u00e4nnen yhteisen\u00e4 p\u00e4\u00e4vihollisena. Ven\u00e4j\u00e4 saa olla sijaisk\u00e4rsij\u00e4.<\/p>\n<p><em>&#8220;Ven\u00e4j\u00e4 on k\u00e4tev\u00e4 &#8216;turvaliivi&#8217; niin Kiinalle kuin my\u00f6s l\u00e4nnelle&#8221;<\/em>, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/echo.msk.ru\/blog\/shevtsova\/2806896-echo\/\">arvioi tutkija <strong>Lilia \u0160evtsova.<\/strong><\/a><\/p>\n<p>\u0160evtsova muistuttaa, ett\u00e4 britit puhuvat Kiinasta &#8220;taloudellisena kilpailijana&#8221; ja &#8220;j\u00e4rjestelm\u00e4n haasteena&#8221;. Ven\u00e4j\u00e4 on Britannialle &#8220;suurin uhka sen kansalliselle turvallisuudelle&#8221;.<\/p>\n<p>Amerikkalaisen tiedustelupalvelun raportissa syytet\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 toimista Yhdysvalloissa: &#8220;kansalaisten luottamuksen heikent\u00e4misest\u00e4 vaikuttamalla vaaleihin ja maan sosiaalipoliittisen jakautumisen edist\u00e4misest\u00e4.&#8221;<\/p>\n<p>Sen sijaan arviot Kiinasta ovat muuttuneet: Kiina &#8220;etsii vakautta suhteessaan Yhdysvaltoihin&#8221;.<\/p>\n<p>Putin voi tietenkin luottaa siihen, ett\u00e4 Euroopassa on paljon Ven\u00e4j\u00e4n johtajan tuntevia, ja h\u00e4nt\u00e4 melkein kaikissa olosuhteissa tukevia.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.mtvuutiset.fi\/artikkeli\/yhdysvaltain-ja-kiinan-tapaaminen-alkoi-jaatavissa-tunnelmissa-voiman-nayttaminen-pelin-henki\/8095534\">Yhdysvallat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan valmis kamppailemaan asemansa parantamisesta usealla &#8220;rintamalla&#8221;. Uutiset Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteiden kehittymisest\u00e4 muuttavat muotoaan.<\/a><\/p>\n<p>Facebookissaan \u0160evtsova kirjoitti Yhdysvaltojen, Ven\u00e4j\u00e4n ja Kiinan suhteesta: Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n vihollisena ja Kiinaa vastuullisena vastustajana.<\/p>\n<p>Yhdysvalloissa 45 prosenttia amerikkalaisista n\u00e4kee Kiinan p\u00e4\u00e4vihollisena. Vain 26 prosenttia haastatelluista uskoo, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on t\u00e4rkein vihollinen.<\/p>\n<p>&#8220;<em>Keskeisint\u00e4 on, ett\u00e4 50 prosenttia amerikkalaisista pit\u00e4\u00e4 Kiinaa maailman suurimpana taloudellisena voimana, ja vain 37 prosenttia uskoo, ett\u00e4 suurin on Yhdysvallat.&#8221;<\/em><\/p>\n<p><strong>Kiinan merkitys kasvaa <\/strong><\/p>\n<p>Yhdysvaltain ulkoministerin ja kiinalaisvaltuuskunnan tapaamisessa Alaskassa oli j\u00e4nnityst\u00e4 heti alkuunsa. Yhdysvaltojen pyrkimys on selv\u00e4sti osoittaa kilpakumppanille, ett\u00e4 Kiinan toiminta heikent\u00e4\u00e4 globaalia vakautta.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"US-China meeting breaks into tense confrontation on camera\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/nfGkJAX2WUc?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11845187\"><strong>Anthony Blinkenin<\/strong> mukaan Yhdysvallat pit\u00e4\u00e4 esill\u00e4 muun muassa Xinjiangin uiguureita, joiden kansanmurhasta maa on syytt\u00e4nyt Kiinaa.<\/a><\/p>\n<p>Ulkoministeri luetteli kiinalaisille vieraille asioita, joista on puhuttava kuten Hongkong, Taiwan, Yhdysvaltoihin kohdistetut kyberhy\u00f6kk\u00e4ykset sek\u00e4 Kiinan taloudellinen painostus Yhdysvaltain liittolaisia kohtaan.<\/p>\n<p>Kiina tuskin vain kuuntelee. Uutistoimistot arvioivat Kiinan l\u00e4hettil\u00e4iden kehottaneen Yhdysvaltoja luopumaan kylm\u00e4n sodan mentaliteetista.<\/p>\n<p>\u2013 <em>Kiina vastustaa jyrk\u00e4sti Yhdysvaltain puuttumista Kiinan sis\u00e4isiin asioihin. Meid\u00e4n on luovuttava kylm\u00e4n sodan mentaliteetista ja nollasummapelist\u00e4,<\/em> <strong>Yang Jiechi<\/strong> kommentoi Alaskassa.<\/p>\n<p>Suurvaltojen v\u00e4lit ovat historiallisen heikolla tolalla Trumpin kaudella k\u00e4ydyn kauppasodan j\u00e4ljilt\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 suhteet ole ainakaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti l\u00e4mpi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Bidenin valtakaudella.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4lle Yhdysvallat osoittaa, ettei se anna entisen suurvallan esitt\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n isompaa kuin mit\u00e4 se on. Kiinan kanssa neuvottelut ovat vakavia talouskysymyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4 on osannut pelata tilanteessa, jossa Vuonna 1991 syntyi prosesseja, jotka johtivat liberaalin demokratian kriisiin.<\/p>\n<p>Neuvostoliitto murtui ja l\u00e4nsi vahvistui, mutta samalla, ja Neuvostoliiton romahtamisen my\u00f6t\u00e4, kilpailun tarve muuttui my\u00f6s muualla.<strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Viimeinen sulkee ikkunan<\/strong><\/p>\n<p>Pietarin eurooppalaisen yliopiston tutkimusjohtaja <strong>Dmitri Travin<\/strong> muistuttaa, ett\u00e4 <strong>Stalin<\/strong> oli murhaaja, mutta samalla h\u00e4n auktoriteetti my\u00f6s l\u00e4nness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 auktoriteetti muodostui olosuhteissa, joissa l\u00e4nsimaat tarvitsivat liittoa Neuvostoliiton kanssa &#8211; sodassa.<\/p>\n<p>Mit\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista ei tapahdu nykymaailmassa.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ei tarvita sellaisen kumppanina kuin toisen maailmansodan aikaan. Siin\u00e4 mieless\u00e4 maasta ole hy\u00f6ty\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n. Ei liittolaisena, eik\u00e4 sodissa. Ei kauppakumppanina. Ainakaan suurissa kaupoissa. Ei viranomaisena. Ainakaan kulttuuriasioissa.<\/p>\n<p><em>&#8220;Jos uusi iso sota puhkeaa (ja t\u00e4m\u00e4 voi olla vain Naton ja Kiinan v\u00e4linen sota), Ven\u00e4j\u00e4n on sen nykyisen aseman perusteella Pekingin nuorempi kumppani.&#8221;<\/em><\/p>\n<p><span class=\"tojvnm2t a6sixzi8 abs2jz4q a8s20v7p t1p8iaqh k5wvi7nf q3lfd5jv pk4s997a bipmatt0 cebpdrjk qowsmv63 owwhemhu dp1hu0rb dhp61c6y iyyx5f41\">On siis vaikea arvioida, edist\u00e4\u00e4k\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4n nykyinen asema auktoriteetin kasvua.<\/span><\/p>\n<p>Travin pohtii sit\u00e4, kuinka Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 erilaisten nykyhallintoa tukevien ja sit\u00e4 vastustavien on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 toisensa.<\/p>\n<p>Yhteiskunnan yksi osa rakastaa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, ja toinen Putinia. Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 rakastavien riveiss\u00e4 on kansallismielisi\u00e4, sosialisteja ja liberaaleja. Mutta kaikkia yhdist\u00e4\u00e4 suurvallan kaipuu.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2901\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/03\/nacc88yttocc88kuva-2021-3-22-kello-17-18-44.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"876\"><\/p>\n<p>Tietenkin maa on suuri; Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on ydinaseita, mutta se on ennen muuta raaka-aineiden viej\u00e4, joka joutuu olosuhteiden pakosta miettim\u00e4\u00e4n omaa mahdollisuuttaan vaikuttaa maailman politiikkaan.<\/p>\n<p>Tutkija n\u00e4kee, ett\u00e4 Neuvostoliitto pakotti l\u00e4nnen vahvistamaan paitsi sotilaallista potentiaaliaan my\u00f6s periaatteitaan ja yhten\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Vihollisen katoamien johti siihen, ett\u00e4 Euroopassa Yhdysvaltojen transatlanttisen ykseyden ja hegemonian vahvistaminen ei ole en\u00e4\u00e4 ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n<p>Lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kelkassa pysyttely voi vahvistaa maita, jotka luottavat Putiniin, mutta isommat liikkeet ovat jo n\u00e4kyviss\u00e4. Ydinaseet eiv\u00e4t suojanneet Neuvostoliittoa.<\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Linkkej\u00e4:<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/art-2000007871053.html\">HS: Eurooppa on Ven\u00e4j\u00e4n-politiikkansa k\u00e4\u00e4nnekohdassa samaan aikaan kun Saksa siirtyy Angela Merkelin j\u00e4lkeiseen aikaan. EU:n yhteisen linjan olisi l\u00f6ydytt\u00e4v\u00e4 ja kestett\u00e4v\u00e4. Jos se huojuu, Ven\u00e4j\u00e4n kunnioituksen rippeetkin katoavat.<\/a><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/abcnews.go.com\/theview\/video\/political-activist-concerned-putin-foe-navalnys-safety-75861317\">ABC: Political activist concerned for Putin foe Navalny&#8217;s safety<\/a><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Aamulehti: <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.aamulehti.fi\/ulkomaat\/art-2000007868536.html\">Putin vastasi Bidenin tappaja-kommenttiinja vinoili h\u00e4nen terveydest\u00e4\u00e4n \u2013 N\u00e4in presidenttien v\u00e4list\u00e4 naljailua on kommentoitu<\/a><\/p>\n<p>&#8220;Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja Dmitri Trenin kutsui pikaviestipalvelu Twitteriss\u00e4 Putinin vastausta \u201dtrollaamiseksi\u201d. H\u00e4n arveli, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 saattaa alkaa varautua kovempiin yhteenottoihin Yhdysvaltain kanssa, lis\u00e4t\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 Kiinan kanssa ja voimistavansa kotimaassa painetta Yhdysvaltain \u201dagentteina\u201d pit\u00e4mi\u00e4\u00e4n vastaan. H\u00e4n my\u00f6s ennusti Putinin pysyv\u00e4n entist\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin presidenttin\u00e4 vuoden 2024 j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>\u2013 Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltain v\u00e4lien huononemisesta tuskin kannattaa huolehtia, eiv\u00e4t ne en\u00e4\u00e4 voi huonontua. Mutta Ven\u00e4j\u00e4n kansalaisyhteiskunnan on syyt\u00e4 valmistautua, sill\u00e4 jo nyt raivokkaasti taistelusta l\u00e4ntist\u00e4 vaikutusta vastaan tulee vallanpit\u00e4jien t\u00e4rkein ase, Carnegie-keskuksen tutkija Andrei Kolesnikov puolestaa totesi talouslehti Ven\u00e4j\u00e4n Forbesissa.<\/p>\n<p>Ulkosuhteisiin keskittyv\u00e4n Valdai-klubin tieteellinen johtaja Fjodor Lukjanov puolestaan kirjoitti Kommersantissa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n on aika l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Yhdysvalloille signaali, ettei Biden voi &#8216;k\u00e4vell\u00e4 ja sy\u00f6d\u00e4 purkkaa yht\u00e4 aikaa&#8217;. H\u00e4nen mukaansa Ven\u00e4j\u00e4n on vastattava n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti.&#8221;<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset \">\n<blockquote class=\"twitter-tweet\" data-width=\"500\" data-dnt=\"true\">\n<p lang=\"fi\" dir=\"ltr\">Bidenin haastattelulausunnot olivat t\u00e4n\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4sti ven\u00e4l\u00e4islehtien etusivuilla. Vedomostilla oli p\u00e4\u00e4otsikkona suora sitaatti (kysymykseen, onko Putin tappaja). 1\/4 <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/t.co\/Ejte69uWph\">pic.twitter.com\/Ejte69uWph<\/a><\/p>\n<p>&mdash; Jussi Niemel\u00e4inen (@JNiemelainen) <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/twitter.com\/JNiemelainen\/status\/1372505528686022658?ref_src=twsrc%5Etfw\">March 18, 2021<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><script async src=\"https:\/\/platform.twitter.com\/widgets.js\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/div>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/russiancouncil.ru\/en\/andrey-kortunov\/\"><strong>Russian International Affairs Council &#8211; Andrey Kortunov:\u00a0\u00a0<\/strong><\/a><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/russiancouncil.ru\/en\/analytics-and-comments\/analytics\/washington-ill-prepared-to-set-human-rights-agenda\/\">Moreover, the reality is that Washington is ill-prepared to make a convincing case on human rights and broader democracy issues&#8230; In this context, the recent statement of Chinese President Xi Jinping about the ultimate victory over absolute poverty in China may well outweigh all the eloquent human rights rhetoric coming from US President Joe<\/a> Biden.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yhdysvaltojen ja Ven\u00e4j\u00e4n suhteet ovat kuralla. Juuri nyt eri tasoilla; monissa kiireellisiss\u00e4kin&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":2900,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[665,587,58,69,70,72,613,78,100,664,583,166,187,522,666,282,296,371],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["venaja","yhdysvallat","kiina"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/03\/nacc88yttocc88kuva-2021-3-22-kello-17-15-24.png","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/03\/nacc88yttocc88kuva-2021-3-22-kello-17-15-24.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/2881"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=2881"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/2881\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2915,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/2881\/revisions\/2915"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/2900"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=2881"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=2881"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=2881"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}