![\"VjaS.Kuisma_Siltala\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/10\/vjas-kuisma_siltala.png\")
<\/a><\/p>\nSuomalaisten liikemiesten toiminta on levitt\u00e4ytynyt laajasti Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Takaiskuista huolimatta jopa Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ainakin muutamaksi vuodeksi karkotettu liikemies Seppo Remeskin uskoo Ven\u00e4j\u00e4n nousevan kuten aina ennenkin.<\/p>\n
Historiantutkija, professori Markku Kuisman teos Ven\u00e4j\u00e4 ja Suomen talous 1700-2015 (Siltala) <\/a>on v\u00e4kev\u00e4, uskon palauttava teos. Historian kautta avautuvat j\u00e4lleen suuret linjat.<\/p>\n Kuisma kirjoittaa id\u00e4nkaupan pitk\u00e4\u00e4 poliittista taloushistoriaa.\u00a0 Koko kehityskaari ansaitsee tulla kerrotuksi.\u00a0 Kertomus on vaikuttava.<\/p>\n Takapakkia on tullut uuden Ven\u00e4j\u00e4n aikana, koska ven\u00e4l\u00e4inen markkinatalous on ollut uutuudessaan rujompaa ja kapitalismi kovempaa kuin amerikkalais- ja ven\u00e4l\u00e4issilmin puolisosialistisissa pohjoismaissa. Eik\u00e4 siin\u00e4 kaikki.<\/p>\n \u201dMuutamaa vuotta my\u00f6hemmin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 koskenut varovainen optimismi oli poissa. Kriisien koettelemaa Eurooppaa jakoi j\u00e4lleen kylm\u00e4n sodan kaudelta tuttu rajalinja it\u00e4\u00e4n ja l\u00e4nteen. Menneest\u00e4 maailmasta palasivat my\u00f6s blokkien v\u00e4liset talouspakotteet ja kauppasodat. Niist\u00e4 on yleens\u00e4 ollut k\u00e4tev\u00e4 edet\u00e4 oikeisiin sotiin, jollei muuta niin viha-propagandan ja vastapuolen demonisoinnin tarmolla.<\/em>\u201d<\/p>\n Nykyisess\u00e4 tilanteessa Ven\u00e4j\u00e4 on esitt\u00e4nyt vaihtoehtoa l\u00e4ntiselle Yhdysvaltojen vet\u00e4m\u00e4lle “hegemonialle” v\u00e4h\u00e4tellen Euroopan taloudellista merkityst\u00e4, ja koettaen ly\u00f6d\u00e4 kiilaa EU:n j\u00e4senten keskin\u00e4isiin suhteisiin. Virallinen Ven\u00e4j\u00e4 katsoo l\u00e4nnen menett\u00e4neen pelins\u00e4. Tilannetta on syyst\u00e4 verrattu 1930-luvun alkuun Saksassa.<\/p>\n Kuisma muistuttaa, ett\u00e4 historia ei noin vain toista itse\u00e4\u00e4n. “Ihmiset voivat panna sen toistamaan, tai sitten eiv\u00e4t. Unioni ei ole sotilasliitto. Kriisit eiv\u00e4t aina tai edes useimmiten johda suursotiin.”<\/em><\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 julkisuudessa esitettyjen virkamiesarvioiden mukaan maan hyvin\u00e4 aikoina ker\u00e4\u00e4m\u00e4t talouden vararahastot ovat ehtym\u00e4ss\u00e4 vuoden 2016 aikana. Syit\u00e4 on monia, mutta kalliit sotaretket ja Krimin miehitys ovat ilman muuta osasyyllisi\u00e4.<\/p>\n Alam\u00e4ki\u00e4 yl\u00e4m\u00e4en j\u00e4lkeen<\/strong><\/p>\n Pietari otti 2000-luvulla vanhan paikkansa Suomelle keskeisen\u00e4 metropolina. Yhteydet paranivat: junalla p\u00e4\u00e4see Pietariin vaivattomasti suomalaisin mukavuuksin muutamassa tunnissa vaikka koko matkan netiss\u00e4 surfaten; pikkubusseilla matka taittuu noin 12 eurolla seitsem\u00e4ss\u00e4 tunnissa Helsingin keskustasta Pietarin keskustaan.<\/p>\n L\u00e4hi- ja rajakauppa sek\u00e4 matkailu Suomeen kasvoivat varsinkin sen j\u00e4lkeen, kun Ven\u00e4j\u00e4 elpyi vuoden 1998 pahasta talouskriisist\u00e4.<\/p>\n Nyt rauhallisen kasvun aikaa j\u00e4lleen odotellessa on hyv\u00e4 mustaa, ettei maineemme ole mihink\u00e4\u00e4n kadonnut. Osin saamme edelleen kiitt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n suomalaisten tunnettuudesta Neuvostoliiton kanssa luotuja erityissuhteita.<\/p>\n Mutta ei pid\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n unohtaa suhdettamme Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n tsaarien hallitessa.<\/p>\n Suomalaiset hankkiutuivat jo Pietarin hovissa \u201dhyv\u00e4\u00e4n, vanhoilliseen maineeseen\u201d. Kun muualla kiehui, suomalaisiin pystyi luottamaan.<\/p>\n -Suuriruhtinaskunnan johtavat piirit eiv\u00e4t n\u00e4hneet syyt\u00e4 tarkistaa t\u00e4t\u00e4 kuviota, Kuisma kirjoittaa.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n kanssakulkija<\/strong><\/p>\n Kun tarkastellaan pitki\u00e4 ajanjaksoja, huomaa ett\u00e4 me olemme kokeneet Ven\u00e4j\u00e4n kohtalon yhdess\u00e4 sen kanssa. Saimme osamme kivuista Neuvostoliiton hajotessa. Aiemmin olimme pieni syy siihen, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 huolestui rajamaidensa voimistumisesta.<\/p>\n Kuisma kirjoittaa, ett\u00e4 talousel\u00e4m\u00e4n kehityksess\u00e4 olimme pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4nsieurooppalaisessa mieless\u00e4 per\u00e4ss\u00e4 kulkija. Saman k\u00e4ynnistymisvaiheen, jossa Suomi oli 1860-luvulla, Englanti saavutti jo 1700-luvulla ja Ranska 1830-luvulla.<\/p>\n Suuriruhtinaskunta kehittyi ehk\u00e4 muuta Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 nopeammassa tahdissa, mutta maaseutu hallitsi silti Suomen tuotanto- ja v\u00e4est\u00f6rakennetta ja kytki Suomen askeleen l\u00e4hemm\u00e4ksi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja it\u00e4ist\u00e4 Eurooppaa kuin nopeammin uudenaikaistunutta l\u00e4ntist\u00e4 Eurooppaa.<\/p>\n Kuisma k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjassaan oivasti monia eri l\u00e4hteit\u00e4 ja tuo esiin ter\u00e4vi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 my\u00f6s tavanomaisen historiankirjoituksen ulkopuolelta.<\/p>\n Suomi kasvoi 1900-luvun alussa pois roolistaan Pietarin rauhallisena ja v\u00e4h\u00e4\u00e4n tyytyv\u00e4isen\u00e4 suojavy\u00f6hykkeen\u00e4. N\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 rajamaasta oli kasvanut omaa kansantalouttaan, teollista kyky\u00e4\u00e4n ja valtiotaan menestyksell\u00e4 rakentava kansakunta. Vuoden 1809 Suomi oli ollut kurja voittomaa, vuosisadan lopulla keisarillisen suurvallan edistynein osa.<\/p>\n \u201dOngelmallista tilanteessa oli, ett\u00e4 \u00b4ei Suomesta ollut tarkoitettu etuoikeutettua talousaluetta, kilpailijaa, riist\u00e4j\u00e4\u00e4, kapitalistisen Ven\u00e4j\u00e4n vihollista\u00b4, kuten Paavo Haavikko luonnehtii.<\/em>\u201d<\/p>\n Ajan my\u00f6t\u00e4 pienen kansakunnan oma kansallisuustunne ja vapaudenkaipuu t\u00f6rm\u00e4si j\u00e4tti-imperiumin oman hallinnon virtaviivaistamispyrkimyksiin ja vahvistuneeseen kapitalismiin.<\/p>\n Lopulta saatiin Eurooppaan sotia<\/strong><\/p>\n Vaikka yksinkertaistukseni on naiivi, voidaan sanoa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n nykyisen putinistisen politiikan yksi seuraus on ollut suomalaisten ja ven\u00e4l\u00e4isten kohtaamisen hidas n\u00e4ivettyminen. Maataloustuotteita koskevat myyntikiellot ovat yksi asia, toinen suora seuraus on ven\u00e4l\u00e4isten hiipunut matkailu.<\/p>\n<\/a>