![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/04\/nacc88yttocc88kuva-2021-4-23-kello-11-17-00.png\")
<\/p>\n
**<\/p>\n
Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus (toim. Esa V\u00e4liverronen<\/strong> ja Kai Ekholm<\/strong> Vastapaino 2020 360 s. )<\/a><\/p>\n Sananvapautta on aina rajoitettu, ja tutkijat ovat pilkanneet toisiaan mennen tullen. Tutkijat Sari Kivist\u00f6<\/strong> ja Sami Pihlstr\u00f6m<\/strong> ovat erottaneet sananvapauden ja akateemisen vapauden toisistaan siin\u00e4 suhteessa, ett\u00e4 kun sananvapaus pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n mielipiteiden vapaan ilmaisun, akateemista vapautta s\u00e4\u00e4telev\u00e4t tieteen laatukriteerit.<\/p>\n Klassinen yksinkertaistus positiivisen ja negatiivisen vapauden erosta on, ett\u00e4 positiivisella vapaudella tarkoitetaan vapautta johonkin<\/em> ja negatiivisella vapaudella vapautta jostakin<\/em>.<\/p>\n “Kysymys tieteen vapaudesta on kuitenkin monimutkaisempi ja sen rajoitukset usein piilevi\u00e4 ja rakenteellisia. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia tieteen vapautta my\u00f6s positiivisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Toteutuuko se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja jos ei, mitk\u00e4 ovat sen konkreettiset esteet?”,<\/em> pohtii kirjassa viestinn\u00e4n professori V\u00e4liverronen.<\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6politiikan professori Janne I.<\/strong> Hukkinen<\/strong> kirjoittaa, ett\u00e4 tutkijan sananvapaus on yh\u00e4 useammin harmaalla alueella, koska tekeminen on siirtynyt kohti yhteistuotantoa.<\/p>\n Vaarana on, ett\u00e4 tutkimus muuttuu p\u00e4iv\u00e4npolitiikan k\u00e4skyl\u00e4iseksi.<\/p>\n Tutkijat tarvitsevat yhteiskunnan avoimuutta my\u00f6s siihen, ettei yliopistoista tehd\u00e4 ainoastaan elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tuotekehitysosastoja, kuten kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist<\/strong> kirjoittaa artikkelissaan luonnontieteellisen perustutkimuksen vapaudesta.<\/p>\n Perustutkimus ei m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ns\u00e4 mukaisesti pyri kaupallisiin innovaatioihin.<\/p>\n Koska perustutkimuksella ei ole selke\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, sen kulkua ei voi etuk\u00e4teen suunnitella.<\/p>\n “V\u00e4it\u00e4n ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 perustutkimuksen tulosten periaatteellinen ennakoimattomuus on osaltaan sen vapauden \u00e4\u00e4net\u00f6n takuumies”, <\/em>Enqvist puntaroi.<\/p>\n Suomessa voi kirjoittaa ja puhua vapaasti<\/strong><\/p>\n Kirjassa tuodaan esiin se, ett\u00e4 yhteiskunnallisen keskustelun yksinkertaistuminen tarkoittaa, ett\u00e4 tutkittua tietoa vaaditaan keskustelunavauksiin yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Kynnys varmojen mielipiteiden kaiuttamiseen totuutena on madaltunut.<\/p>\n Luottamusta tieteeseen haastavat Suomessa muita enemm\u00e4n perussuomalaiset ja keskustaa \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t. N\u00e4in kertoo vuoden 2019 Tiedebarometri.<\/p>\n “Huomiota saa helpomminkin kuin kahlaamalla l\u00e4pi joskus ristiriitaiseksikin \u00e4ityv\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 keskustelua, jolla on kuitenkin iso ero siihen, ett\u00e4 sananvapaus pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n mielipiteiden vapaan ilmaisun, akateemista vapautta s\u00e4\u00e4telev\u00e4t tieteen laatukriteerit.”<\/em><\/p>\n Kirjan sanoma on se, ett\u00e4 julkista keskustelua voidaan k\u00e4yd\u00e4 vapaasti.<\/p>\n My\u00f6s tutkijoiden on saatava keskustella oma yksityisyytens\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4en.\u00a0 Vaikka kirjeiden sijaan l\u00e4het\u00e4mme jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 avoimia postikorttejamme sosiaalisessa mediassa, kaikille on taattava mahdollisuus s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 jotain yksityisyydest\u00e4mme.<\/p>\n Facebookissa ja muuallakin sosiaalisessa mediassa voi kuka tahansa ottaa p\u00e4\u00e4llystakin ja ylimm\u00e4n arvostelijan roolin.<\/span><\/p>\n Toimittajien tavoin my\u00f6s tutkijat ovat joutuneet uhkailun ja vainon kohteeksi varsinkin sosiaalisessa mediassa, my\u00f6s Suomessa. (Tuoreessa oikeusministeri\u00f6n tilaamassa selvityksess\u00e4 l\u00f6ydettiin kahden kuukauden ajalta l\u00e4hes 300 000 vihapuheviesti\u00e4 suomenkielisilt\u00e4 sivustoilta.<\/a> Vain pieni osa kirjoittajista n\u00e4ytt\u00e4isi tuottavan suurimman osan vihapuheesta.)<\/p>\n Kun julkaiseminen ei ole en\u00e4\u00e4 kiinni kustantajista eik\u00e4 tiedon hankkimiseksi tarvitse k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuosia arkistoissa, ovat monet alkaneet ajattelemaan, ett\u00e4 tutkijoilta on j\u00e4\u00e4nyt turhan moni itsest\u00e4\u00e4nselvyys huomaamatta tai ett\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen ideologia ohjaa tutkimuksia siin\u00e4 miss\u00e4 tiedonv\u00e4lityksen ammattilaisiakin.<\/p>\n Kyse on ilmi\u00f6st\u00e4, jolle julkisen keskustelun kiristyminen ja jakautuminen antaa vauhtia.<\/p>\n Sananvapaus on keskeinen osa tutkimuksen vapautta; toiseksi tutkijat toimivat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n asiantuntijoina ja kolmanneksi n\u00e4iden rooli on merkitt\u00e4v\u00e4 yhteiskunnallisessa keskustelussa.<\/p>\n Varmentaminen on niin tieteen kuin vastuullisen toimittamisen perusedellytys. Tutkimukset alistetaan vertaisarviointiin, journalismia tehd\u00e4\u00e4n toimituksissa.<\/p>\n Pandemian aikana Suomessa on yll\u00e4tt\u00e4nyt hyv\u00e4 uutinen: Toimittajat ilman rajoja j\u00e4rjest\u00f6, Reporters sans frontieres, RSF:n vuotuisessa – maat sananvapauden perusteella j\u00e4rjestykseen panevassa indeksiss\u00e4<\/a> – todetaan, ett\u00e4 vuoden 2020 aikana yleis\u00f6n luottamus Suomen johtaviin tiedotusv\u00e4lineisiin on lis\u00e4\u00e4ntynyt, samoin kuin luottamus varmennettuun tietoon ja tieteeseen.<\/p>\n Kun julkaisee, asettuu arvosteltavaksi <\/strong><\/p>\n \u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n voisi ajatella, ett\u00e4 peruss\u00e4\u00e4nt\u00f6 on kaikkien kirjoittajien tiedossa. Omaa sananvapauttaan pit\u00e4\u00e4 saada puolustaa.<\/p>\n Synkiss\u00e4, tulevaisuuden mustaksi maalaavissa dystopioissa rajoitetaan ihmisten oikeutta opiskella ja hankkia tietoa.<\/p>\n Sananvapauden vaalijat kohtaavat 2020-luvulla ihmisi\u00e4, jotka haluavat ennen muuta varmistaa oman oikeutensa koskemattomuuden.<\/p>\n Taitavimmat valtaavat paikkansa itselleen vaaleissa – demokratian kaltaisissa oloissa, ja s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t asemansa autoritaarisen yhteis\u00f6n puristaessa muut toisinajattelijat hiljaisiksi.<\/p>\n Kirjailija H.G. Wells<\/strong> piti romaania ajatusten esitt\u00e4misen v\u00e4lineen\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 h\u00e4nen kollegansa ajatteli romaanin olevan lopputulos – taideteos.<\/p>\n Vanha journalisti Wells julisti ja kiersi maailmaa kirjailijoiden ilmaisun vapautta tukevan kirjailijoiden sananvapausj\u00e4rjest\u00f6n – PEN-j\u00e4rjest\u00f6n aseman vakiinnuttamiseksi.<\/a><\/p>\n K\u00e4sitys kirjailijoiden sananvapaudesta on el\u00e4nyt rinta rinnan tieteen kanssa. Vapauden vaiheita voidaan seurata eri aikakausina, ja samalla mietti\u00e4 my\u00f6s kysymyksi\u00e4 tutkijoiden koulutuksesta.<\/p>\n Tiede on aina uuden l\u00f6ytymisen lis\u00e4ksi my\u00f6s aiemmin pohdinnan ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neen sovittamista tunnettuun todellisuuteen.<\/p>\n “Tieteen arviointi ei merkitse demokratiaa siten, ett\u00e4 kuka tahansa olisi p\u00e4tev\u00e4 sit\u00e4 arvioimaan; arvioinnin pit\u00e4\u00e4 perustua tieteelliseen p\u00e4tevyyteen<\/em>.”<\/p>\n Emeritusrofessori H.K. Riikonen<\/strong> arvioi kirjan artikkelissaan, ett\u00e4 hyl\u00e4tyiss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjoissa on joitakin yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4: luonnontieteiss\u00e4 hylk\u00e4\u00e4miset ovat johtuneet tavallisesti tieteellisin perustein mutta humanistit ovat kohdanneet poliittiset, moraaliset, ideologiset ja paradigman muutokseen liittyv\u00e4t tekij\u00e4t.<\/p>\n Riikonen muistuttaa: “L\u00e4pi tieteen historian kulkee my\u00f6s j\u00e4nnite uuden ja vanhan v\u00e4lill\u00e4. Usein juuri kaikkea uutta on pyritty vastustamaan. Osin syyt ovat ideologisia, mutta osin kysymyksess\u00e4 on my\u00f6s tieteen luonteeseen kuuluva sis\u00e4inen keskustelu, uusien teorioiden testaus.”<\/em><\/p>\n Tieteenteorioita ja suhdetta yhteiskuntaan kirjassa avaavat yliopistolehtori Samuli Reijola<\/strong> ja professori Petri Ylikoski<\/strong> arvioivat, ett\u00e4 \u00a0“Tieteelliset erimielisyydet ovat yksi tieteen kehityksen moottoreista eiv\u00e4tk\u00e4 v\u00e4lit\u00f6n syy ep\u00e4ill\u00e4 tieteellisen tiedon tai asiantuntijoiden kykyj\u00e4.”<\/em><\/p>\n Tieteen vapaus on k\u00e4sitteen\u00e4 l\u00e4heisess\u00e4 yhteydess\u00e4 sellaisiin ilmauksiin kuin akateeminen vapaus, ajatuksen vapaus, sananvapaus ja riippumattomuus.<\/p>\n “Historia todistaa, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4tkin teoriat saattavat olla hy\u00f6dyllisi\u00e4 kannustamalla tiedemiehi\u00e4 monenlaisiin tutkimuksiin. Tieteellisten teosten sensurointi merkitsisi tieteen er\u00e4\u00e4n elinhermon katkaisemista.”,<\/em> Riikonen kirjoittaa.<\/p>\n – Tutkijoiden ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien suhde on ep\u00e4symmetrinen kuten lasten ja vanhempien suhde, kirjoittaa\u00a0 ymp\u00e4rist\u00f6politiikan professori Hukkinen. Tiedepolitiikka joka ei tiedosta tiedon ja vallan vuorovaikutuksen j\u00e4nnitteit\u00e4, luo kasvualustan yhteiskuntapoliittisille ongelmille.<\/p>\n Tiedon menestyksellinen yhteistuotanto edellytt\u00e4\u00e4 tutkijoiden ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien institutionalisoitua vuorovaikutusta, joka v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 asettaa rajoja tutkijan sananvapaudelle. Tutkija joka t\u00e4llaiseen asemaan ajautuu yhteiskunnallisten vaikuttavuusindikaattorien houkuttelemana ja asemaansa tiedostamatta, on rakenteelliselle sensuurille altistunut h\u00f6lm\u00f6 tai hy\u00f6dyllinen idiootti.<\/p>\n Ajatus tutkijoiden t\u00e4ydellisest\u00e4 sananvapaudesta on illuusio.<\/p>\n Tutkijat ovat kuin vanhempia, jotka vuodesta toiseen kasvattavat neuvoillaan levottomia lapsiaan.<\/p>\n “Viime k\u00e4dess\u00e4 lapsilla on valta k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 miten haluavat. Mutta vanhemmilla pysyy tiedon tuoma auktoriteetti. Tiedepolitiikan teht\u00e4v\u00e4 on vahvistaa tutkimustiedon auktoriteettia”<\/em>, Hukkinen arvioi.<\/p>\n Tuore esimerkki kertoo.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/04\/img_0175-3.jpg\")
Tieteen moninaisuus avautuu – yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n – huonosti<\/strong><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/04\/nacc88yttocc88kuva-2021-4-23-kello-11-20-45.png\")
“Satoja<\/em> Twitter-kommentteja, professorien kritiikki\u00e4, <\/em>mielipidekirjoituksia<\/em><\/a>, mediakriittinen <\/em>televisio-ohjelma<\/em><\/a>. Siin\u00e4 muutamia reaktioita lauantaina 3. huhtikuuta julkaistuun <\/em>Helsingin Sanomien p\u00e4\u00e4kirjoitukseen<\/em><\/a>.”<\/em><\/p>\n