{"id":3041,"date":"2021-05-27T13:34:07","date_gmt":"2021-05-27T10:34:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=3041"},"modified":"2021-05-30T09:39:35","modified_gmt":"2021-05-30T06:39:35","slug":"kirja-arvio-orlando-figes-vallankumouksen-venaja-1891-1991","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-orlando-figes-vallankumouksen-venaja-1891-1991\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Orlando Figes \u2013 Vallankumouksen Ven\u00e4j\u00e4 1891\u20131991"},"content":{"rendered":"<p>Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 muuttuu kaikki 10 vuodessa; kahdessasadassa ei mik\u00e4\u00e4n. (Ven\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4ministeri <strong>Pjotr Stolypin,<\/strong> jonka mukana katosivat Ven\u00e4j\u00e4n uudistukset (s. 1862 Dresden, k. 1911 Kiova).<\/p>\n<p>\u201d<em>Pian presidentiksi valintansa j\u00e4lkeen vuonna 2000 [<strong>Vladimir<\/strong>] <strong>Putin<\/strong> palautti Neuvostoliiton hymnin, jonka uudet sanat kirjoitti 87-vuotias kirjailija <strong>Sergei Mihalkov<\/strong>, joka oli kirjoittanut alkuper\u00e4iset s\u00e4keet vuonna 1942. Putin perusteli hymnin palauttamista puhumalla jatkuvuudesta ja tarpeesta kunnioittaa historiaa. Kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maan neuvostoliittolainen menneisyys, h\u00e4n sanoi, vanhemman sukupolven el\u00e4m\u00e4lt\u00e4 riistett\u00e4isiin merkityksellisyys. Demokraatit vastustivat <strong>Stalinin <\/strong>ajan hymnin palautusta, mutta kommunistit kannattivat sit\u00e4, ja useimmat ven\u00e4l\u00e4iset toivottivat sen tervetulleeksi takaisin.\u201d<\/em><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, naapurimaatamme ja sen asukkaita, ven\u00e4j\u00e4l\u00e4isi\u00e4 eli ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4, tataareja, saksalaisia, suomalaisia, juutalaisia, muslimeja ynn\u00e4 muita pinta-alaltaan valtavan maan asukkaita ja sen hallitsemista, tarvitaan ty\u00f6kaluksi tietoa, jota voi ammentaa historiasta.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3038\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/05\/nacc88yttocc88kuva-2021-5-27-kello-12-02-50.png\" alt=\"\" width=\"1024\" height=\"1200\"><\/p>\n<p>Vuonna 2014 englanninkielisen\u00e4 ilmestynyt <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.orlandofiges.com\/\">professori <strong>Orlando Figesin<\/strong> (s. 1959)<\/a> teos t\u00e4ydent\u00e4\u00e4, ja selitt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kehityst\u00e4 sek\u00e4 vallankumouksen jatkuvaa voimaa: Ven\u00e4j\u00e4 jarrutti 1800-luvulla muutoksia, jotka haastoivat monarkiat Euroopassa.<\/p>\n<p>Figesin Neuvostoliiton pitk\u00e4 historia &#8211; Vallankumouksen Ven\u00e4j\u00e4 1891\u20131991 (<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.siltalapublishing.fi\/kirjat\/vallankumouksen-venaja-1891-1991\/\">Siltala, 2021. 377 s. Suomennos <strong>Kalevi Suomela<\/strong><\/a>) ansaitsi mainion k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen. Kirja on tiivis &#8211; oppikirja &#8211; hyv\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4, koska teoksessa maailmaa mullistanutta jatkuvaa muutosta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kiinnostavasti ihmisten kautta.<\/p>\n<p>Brittihistorioitsijan tekstist\u00e4 huokuu v\u00e4litt\u00e4minen ja ven\u00e4j\u00e4l\u00e4isen maailmanmenon ymm\u00e4rrys. Figes on kolunnut maahansa sidottujen, pakkoty\u00f6leireille suljettujen ja uuden neuvostoaateliston j\u00e4lkeens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4, ja tarjoilee t\u00e4m\u00e4n kaiken tiedon helposti luettavassa muodossa nojatuolissaan lekottelevalle historian harrastajalle.<\/p>\n<p><em>Ihmiset nurisivat \u2013 joskus t\u00e4ysin avoimesti \u2013 Neuvostoliiton hallintoa vastaan. He lauloivat pilkkalauluja ja kertoivat kumouksellisia vitsej\u00e4 ja anekdootteja: <\/em><\/p>\n<p><em>Bol\u0161evikki selostaa vanhalle naiselle, millaista kommunismi tulee olemaan. \u201dTulee olemaan runsaasti kaikkea\u201d h\u00e4n sanoi, \u201druokaa, vaatteita, kaikenlaisia tavaroita. P\u00e4\u00e4set matkustelemaan ulkomaille\u201d.\u00a0 \u201dVoi\u201d, sanoi nainen, \u201dihan kuin tsaarin aikaan.\u201d<\/em><\/p>\n<p><strong>Uusi l\u00e4hestymistapa kannattaa<\/strong><\/p>\n<p>Vallankumous alkaa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, kun ihmiset k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n vuoksi ensi kertaa autoritaarista johtajaansa, tsaaria vastaan vuonna 1891. Vuonna 1991 neuvostoimperiumi on lopullista iskua vailla.<\/p>\n<p>Historia ei lopu vuoteen 1991 vaan Figeskin muistuttaa siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka Neuvostoliitto hajosi itsen\u00e4isiksi valtioiksi, jolloin Ven\u00e4j\u00e4n johdossa jatkoivat, (kuten my\u00f6s monissa muissakin itsen\u00e4istyneiss\u00e4 neuvostotasavalloissa) johtajat, jotka ovat viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin merkitt\u00e4viss\u00e4 asemissa.<\/p>\n<p>Neuvostoliitossa menestyneet sotilaat, poliitikot ja yritysjohtajat osasivat my\u00f6s hy\u00f6ty\u00e4 muuttuneesta tilanteesta.<\/p>\n<p><em>\u201dVuodesta 1987 alkaen neuvostovirkailijat alkoivat ostaa valtion omaisuutta, kauan ennen kuin muu kansa sai osuuksia siit\u00e4. Ministeri\u00f6t kaupallistettiin ja niiden ylemm\u00e4t viranhaltijat johtivat niit\u00e4 kuin yrityksi\u00e4 myyden niiden omaisuutta itselleen pilkkahintaan. Tehtaat ja pankit myytiin pois samalla menetelm\u00e4ll\u00e4. Neuvostoj\u00e4rjestelm\u00e4n romahdus ei demokratisoinut tai jakanut sen paremmin varallisuutta kuin valtaakaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Vuoden 1991 j\u00e4lkeen ven\u00e4l\u00e4isille olisi voinut antaa anteeksi ajatukset siit\u00e4, ettei paljonkaan ollut muuttunut ainakaan parempaan suuntaan. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 monet ven\u00e4l\u00e4iset olivat ajatelleet samoin vuoden 1917 j\u00e4lkeen.\u201d <\/em><em>\u00a0<\/em><\/p>\n<p><strong>Nopeammin, kiivaammin &#8211; Leniniin tukeutuen<\/strong><\/p>\n<p>Blogini lukijat tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 henkil\u00f6kohtainen muisteluni ulottuu 1980-luvulle &#8211; asumiseeni maassa, jossa valtaan oli juuri noussut uusi mies. Perestroikasta &#8211; muutoksesta, ja glasnostista &#8211; avoimuudesta, muokattiin enemm\u00e4n kuin iskulauseita.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3065\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/05\/nacc88yttocc88kuva-2021-5-23-kello-23-45-40.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1044\"><\/p>\n<p>Suunnan n\u00e4ytti: <strong>Mihail Gorbat\u0161ov<\/strong>. <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.eedialog.org\/ru\/2019\/09\/02\/tridtsat-let-postsovetskoj-evrope\/?fbclid=IwAR00naUmPzKzYStNAfUY3-fJXs1Dq9VdqeXPmsV3Yz2Az732vwSwksz5Pb8\">Eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yksi vuosisatamme merkkihenkil\u00f6it\u00e4.<\/a><\/p>\n<ul>\n<li><em>H\u00e4n oli ensimm\u00e4inen johtaja, jolla ei ollut ollut mit\u00e4\u00e4n osaa <strong>Stalinin<\/strong> rikoksiin<\/em>, Figes painottaa.<\/li>\n<\/ul>\n<p><em>\u201dItse asiassa h\u00e4nen perheens\u00e4 &#8211; maanviljelij\u00f6it\u00e4 Stavropolin alueelta etel\u00e4-Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 &#8211; olivat olleet uhreja Stalinin sodassa talonpoikia vastaan 1930-luvulla. H\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 is\u00e4n puolelta oli l\u00e4hetetty Siperiaan, koska h\u00e4n ei ollut t\u00e4ytt\u00e4nyt vuoden 1933 kylv\u00f6kiinti\u00f6t\u00e4. Kolme h\u00e4nen kuudesta pojastaan sek\u00e4 puolet kyl\u00e4n v\u00e4est\u00e4 oli kuollut aliravitsemukseen. H\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 \u00e4idin puolelta oli ollut kolhoosin puheenjohtaja ja pid\u00e4tettiin &#8216;trotskilaisena&#8217; vuonna 1937. \u201d<\/em><\/p>\n<p>Gorbat\u0161ov salasi t\u00e4m\u00e4n \u201dpilaantuneen el\u00e4m\u00e4kertansa\u201d vuoteen 1990. H\u00e4n kuitenkin menestyi el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja nousi puolueen arvoasteikossa \u201dkansanvihollisen\u201d lapsenlapsen h\u00e4pe\u00e4merkist\u00e4 huolimatta.<\/p>\n<p>Stigma oli ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kokemus h\u00e4nen sitoutumiselleen pyrki\u00e4 eroon stalinismista.<\/p>\n<p>Figes muistuttaa, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n perestroikan ideoista ei ollut erityisen uusi. Termi\u00e4 olivat jopa uudistusmieliset byrokraatit k\u00e4ytt\u00e4neet jo <strong>Nikita Hru\u0161t\u0161ovin<\/strong> kaudella. My\u00f6s glasnost oli k\u00e4site, joka palautui varhaiselle 1960-luvulle, jolloin sit\u00e4 oli k\u00e4ytetty uudistusehdotuksissa ilmaisemaan ajatusta, ett\u00e4 hallituksen ty\u00f6n tulisi olla tiedotusv\u00e4lineille avointa ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4. K\u00e4site mainittiin jopa vuoden 1977 perustuslaissa.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 Gorbat\u0161ovin ajatukset oli oleellisilta osiltaan muotoillut Hru\u0161t\u0161ovin suojas\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=egNU3kW9sFI<\/p>\n<p><strong>Ven\u00e4l\u00e4inen draamasarja Suojas\u00e4\u00e4 sijoittuu Moskovan elokuvastudioiden maailmaan vuonna 1961. <\/strong><\/p>\n<p>Suojas\u00e4\u00e4 oli vallankumouksen kolmatta ja viimeist\u00e4 sukupolvivaihetta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 \u00e4lyllinen vaikuttaja. Muistan itsekin monen kertoneen tuntevansa liki 30 vuotta kokemansa vapauden palanneen, kun haastattelin ihmisi\u00e4 Moskovassa vuoden 1990 kansanedustajien kongressin vaaleissa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3040\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/05\/img_1051.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1200\"><\/p>\n<p>Gorbat\u0161ov oli syntynyt vuonna 1931. H\u00e4n siis oli nuorempaa sukupolvea kuin h\u00e4nt\u00e4 edelt\u00e4neet puoluejohtajat \u2013\u00a0 Hru\u0161t\u0161ov (syntynyt 1894), <strong>Leonid Bre\u017enev<\/strong> (1906), <strong>Juri Andropov <\/strong>(1914) ja <strong>Konstantin T\u0161ernenko <\/strong>(1911), jotka olivat kaikki ennen vuotta 1917 syntyneit\u00e4.<\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Figesin kirja avaa hyvin sen, miten vaikeaa kulttuurisesti kaukana toisistaan olevien on ollut aina vaikeaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ilman yksinkertaisia totuuksia &#8211; aikansa populismia.<\/p>\n<p>Pari sukupolvea ehtii omaksua muutoksen ja mukautua omaan aikaansa entisen unohtaen. Neuvostoliitossa muistin pyyhkiytyminen helpotti el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>**<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3039\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/05\/img_0728-1.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1200\"><strong>Orlando Figesin kirjoittamat teokset ovat paljon enemm\u00e4n kuin tilastoja. Figes on my\u00f6s suullisen historian tutkija.<\/strong><\/p>\n<p>Vallankumouksen koulu oli armeija, ja kaunaa kasvatti ep\u00e4onnistunut maareformi. Tsaari piti maata omanaan ja aatelismies, ja eurooppalainen, Stolypin katsoi olevansa imperiumin palveluksessa. H\u00e4n kuuluu niihin valtiomiehiin, joita my\u00f6s Putin on osoittanut ihailevansa, mutta edes h\u00e4n ei pystynyt est\u00e4m\u00e4\u00e4n vallankumousta:<\/p>\n<p><em>\u201dStolypin kuuluu Ven\u00e4j\u00e4n hallinnon <strong>Pietari Suuresta<\/strong> Putiniin jatkuneeseen perinteeseen, joka pit\u00e4\u00e4 valtiota yhteiskunnan hallinnon ja uudistamisen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 toimijana. H\u00e4nen uudistustensa tarkoituksena ei ollut luoda demokraattista j\u00e4rjestyst\u00e4, vaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 demokratian elementtej\u00e4 tsaarin hallinnon p\u00f6nkitt\u00e4miseen. Sama v\u00e4lineellinen suhtautuminen valtioon saneli h\u00e4nen suhteensa duumaan. H\u00e4n n\u00e4ki sen valtion liit\u00e4nn\u00e4isen\u00e4, julkisena elimen\u00e4, jolla vahvistaa ja tukea hallituksen politiikkaa, mutta ei valvoa tai ohjata hallintoa. H\u00e4nen perustuslaillinen mallinsa oli pikemminkin preussilainen kuin englantilainen. <strong>[Otto von] Bismarck<\/strong> oli h\u00e4nen poliittinen sankarinsa.\u201d <\/em><\/p>\n<p>Historiassa ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tiet\u00e4, jolle asettunut voisi ennustaa tulevaisuutta yht\u00e4\u00e4n sen paremmin nykyisin kuin silloin kun ennustajina olivat vallankumoukselliset Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Tapahtumien etenemiseen oli reagoitava, mutta oikea vastaus ei ole ollut poikkeustilanteen hyv\u00e4ksyminen jatkuvaksi olotilaksi.<\/p>\n<p>Vuoden 1917 j\u00e4lkeinen sotakommunismi pyrki kontrolloimaan talouden ja yhteiskunnan jokaista aspektia. Neuvostobyrokratia paisui.\u00a0 Se koitui lopulta my\u00f6s Neuvostoliiton suunnitelmatalouden kohtaloksi. Hy\u00f6tyj\u00e4 ei kyetty jakamaan kysynt\u00e4\u00e4 vastaavasti.<\/p>\n<p>Maa kukoisti vain v\u00e4kivallan avulla. Jokainen yhteiskunnan alue k\u00e4rsi tavallaan.<\/p>\n<p>Tsaarien ongelma \u2013 kyvytt\u00f6myys pit\u00e4\u00e4 otteessaan maan enemmist\u00f6\u00e4 ei vaivannut en\u00e4\u00e4 neuvostohallintoa. Se paisui valtavasti ja virkailijoiden joukko oli jo 1920-luvulla suurempi kuin ty\u00f6l\u00e4isten. N\u00e4m\u00e4 olivat uuden hallinnon sosiaalinen perusta.<\/p>\n<ul>\n<li><em>Kyseess\u00e4 ei siis ollut proletariaatin vaan byrokratian diktatuuri,<\/em> Figes opastaa.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n muuttumista olivat vauhdittaneet lakot ja kansannousut 1900-luvun alussa. Sota kulutti voimat ja\u00a0 osoitti miljoonille ihmisille, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kykenev\u00e4t toimimaan joukkoina, jos vain ottavat tilanteen omaan haltuunsa.<\/p>\n<p>Puolueet olivat heikkoja, mutta kaduilla tehty vallankumous johti salongissa muodostettuun hallitukseen.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"July 1914 - Street Scene in St. Petersburg, Russia (speed corrected w\/ added sound)\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/3YPHdaHBwAg?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p><strong>Ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 johdettu vallankumous<\/strong><\/p>\n<p>Kun vallankumous sitten eteni, ep\u00e4onnistuneiden \u201ddemokratisoitumiskokeiluiden\u201d j\u00e4lkeen vahvistuivat itsen\u00e4isyyshaaveet my\u00f6s Suomessa ja Puolassa. Puola oli vuonna 1917 Saksan miehitt\u00e4m\u00e4 ja saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4tkin mielell\u00e4\u00e4n <strong>Leninin <\/strong>paluun maanpaosta Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n<p>Figes esitt\u00e4\u00e4 vallankumouksen tiiviisti. H\u00e4n ottaa esiin p\u00e4\u00e4kohdat, joista avautuu kuva siit\u00e4, miten teoreetikko Lenin siirtyy aseellisen kansannousun ajatuksesta vallan anastamiseen.<\/p>\n<p>Lenin ei halunnut lopettaa sotaa Euroopassa: h\u00e4n toivoi sen jatkuvan, jotta vallankumouksista tulisi yh\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isempi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 ei pid\u00e4 vet\u00e4\u00e4 rinnastusta nyky-Ven\u00e4j\u00e4n avoimiin pyrkimyksiin aiheuttaa hajaannusta EU:ssa, mutta Figeskin muistuttaa siit\u00e4,\u00a0 kuinka taitavia bol\u0161evikit olivat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sotia vallankumouksien edist\u00e4miseen. Lopulta Ven\u00e4j\u00e4 teki rauhan keskusvaltojen kanssa Brest-Litovskissa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3043\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/05\/nacc88yttocc88kuva-2021-5-27-kello-13-03-22.png\" alt=\"\" width=\"716\" height=\"694\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/05\/nacc88yttocc88kuva-2021-5-27-kello-13-03-22.png 716w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/05\/nacc88yttocc88kuva-2021-5-27-kello-13-03-22-300x291.png 300w\" sizes=\"(max-width: 716px) 100vw, 716px\" \/><\/p>\n<p>Suomen kanssa sovittiin Tartossa, mutta monet oikeistolaiset ja kansallismieliset puhuivat h\u00e4pe\u00e4rauhasta. Ehk\u00e4 siksi, ett\u00e4 my\u00f6s Suomessa ajateltiin, etteiv\u00e4t neuvostojohtajat kykenisi neuvottelemaan samaan aikaan kun n\u00e4iden omassa maassa oli edelleen k\u00e4ynniss\u00e4 valtava mullistus ja koko yhteiskunnan murros. Ilmeisesti kukaan ei osannut arvioida sit\u00e4, miten nopeasti eniten hy\u00f6tyv\u00e4t sopivat kesken\u00e4\u00e4n ja sopeutuivat uuteen j\u00e4rjestykseen.<\/p>\n<p>Figes kirjoittaa, kuinka bol\u0161evikkipuolueen ty\u00f6l\u00e4isopposition johtaja, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Alexander_Shliapnikov)\">mekaanikko <strong>Aleksandr Sljapnikov <\/strong>n\u00e4ki<\/a>, kuinka h\u00e4nen kaltaisensa j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n ja puolue oli\u00a0 \u201dolemattoman luokan etujoukko\u201d.<\/p>\n<p><em>\u201dVen\u00e4j\u00e4n bol\u0161evikkien vallan kuuden ensimm\u00e4isen kuukauden aikana noin miljoona ty\u00f6l\u00e4ist\u00e4 j\u00e4tti suuret teollisuuskaupungit ja siirtyi maaseudulle l\u00e4hemm\u00e4ksi ruoantarjontaa. Petrogradin metalliteollisuus koki suurimmat menetykset. Sen ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 putosi kuudessa kuukaudessa nelj\u00e4nnesmiljoonasta vain viiteenkymmeneen tuhanteen. Bol\u0161evikkien kerran niin vahvoissa tukikohdissa, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.citywalls.ru\/house6508.html\">New [Novyi] Lessner<\/a> ja<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.ericsson.com\/en\/about-us\/history\/people\/adventurers\/the-pioneer-in-st.-petersburg\"> Ericssonin tehtailla<\/a>, joista kummallakin oli lokakuussa yli 7 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, oli huhtikuussa yhteens\u00e4 alle kaksisataa. \u201d <\/em><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3047\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/05\/nacc88yttocc88kuva-2021-5-27-kello-13-45-46.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"996\"><strong>Kirjassa mainitut <\/strong><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/ru.wikipedia.org\/wiki\/%D0%93%D0%B5%D0%BB%D1%8C%D1%81%D0%B8%D0%BD%D0%B3%D1%84%D0%BE%D1%80%D1%81%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F_%D1%83%D0%BB%D0%B8%D1%86%D0%B0\"><strong>tehtaat sijaitsivat Gelsinforskaja-kadulla, Viipurin kaupunginosassa, Pietarissa.<\/strong> <\/a><\/p>\n<p>Uuden hallinnon kohtaaman kriisin syy oli talonpoikien haluttomuus myyd\u00e4 ruoka-aineita paperirahaa vastaan, kun ei ollut mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 he olisivat voineet sill\u00e4 ostaa.<\/p>\n<p>\u201d<em>Talonpojat v\u00e4hensiv\u00e4t tuotantoa, varastoivat ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4, k\u00e4yttiv\u00e4t viljaansa lihottaakseen karjaansa tai myiv\u00e4t sit\u00e4 kaupungeista tulleille mustan p\u00f6rssin kauppiaille. Kaupunkilaismiehet matkustivat maaseudulle tekem\u00e4\u00e4n kauppaa talonpoikien kanssa. He l\u00e4htiv\u00e4t kotoa kasseissaan vaatteita ja taloustavaroita myyt\u00e4v\u00e4ksi tai vaihdettavaksi maalaismarkkinoilla ja palasivat kotiin ruokakassien kanssa. Ty\u00f6l\u00e4iset myiv\u00e4t ty\u00f6kaluja, joita olivat varastaneet tehtaistaan, tai tuottivat yksinkertaisia tarvekaluja, kuten kirveit\u00e4, auroja, primus-keittimi\u00e4 tai tupakansytyttimi\u00e4, k\u00e4yd\u00e4kseen vaihtokauppaa talonpoikien kanssa. Rautatiet halvaantuivat n\u00e4iden \u201dkassimiesten\u201d suurten joukkojen takia.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli valtaosa pientiloja viljelevi\u00e4 talonpoikia, jotka muodostivat kolme nelj\u00e4nnest\u00e4 maan v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja jotka olivat t\u00e4rkein tekij\u00e4 maan taloudessa.<\/p>\n<p>Ongelmana olivat talonpoikien yksil\u00f6\u00e4 korostavat asenteet, patriarkaaliset tavat sek\u00e4 kiinnittyminen vanhan Ven\u00e4j\u00e4n kyl\u00e4n ja kirkon maailmaan. Monien puolueen uusien kannattajien mielest\u00e4 &#8211; talonpoikien poikien ja tytt\u00e4rien, jotka olivat paenneet \u201dtakapajuisista\u201d kylist\u00e4 paremman el\u00e4m\u00e4n toivossa, vallankumous ei kyennyt kukistamaan talonpoikaista Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 tarpeeksi nopeasti.<strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p>\u201d<em>N\u00e4ilt\u00e4 tappotantereilta he aloittivat uuden yhteiskunnan rakentamisen. He eiv\u00e4t kuitenkaan kyenneet ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n maatalousv\u00e4est\u00f6n muodostamaa ongelmaa.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Stalinin karkea v\u00e4kivalta sopi niille nuorille, jotka saivat maatalouden kollektivisoinnin ja 1930-luvun puhdistusten j\u00e4lkeen vanhan eliitin paikat.<\/p>\n<ul>\n<li><em>Kollektivisointi oli Neuvostoliiton historian todellinen vallankumous &#8211; useiden vuosisatojen aikana kehittyneen talonpoikaisen el\u00e4m\u00e4ntavan t\u00e4ydellinen mullistus &#8211; ja katastrofi, josta maa ei toipunut koskaan<\/em>, Figes kirjoittaa.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Neuvostoliiton saavutuksista maksettu hinta oli Figesin mukaan paljon suurempi kuin osasimme kuvitella ennen arkistojen avautumista vuoden 1991 j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Vallankumouksen j\u00e4lkeen aiheutettu lasku oli l\u00e4hes k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n<ul>\n<li><em>Niin suuri, ett\u00e4 se on haastanut meid\u00e4t ajattelemaan Stalinin hallinnon moraalista luonnetta tavalla, joka on aikaisemmin ollut varattuna natsismin historian kirjoittajille<\/em>, Figes arvioi.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Vankileirien saaristo <\/strong><\/p>\n<p>Figes on perehtynyt tutkimuksissaan monen ven\u00e4j\u00e4l\u00e4isen ja Neuvostoliitossa asuneen ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kirjassaan Kuiskaajat (Siltala, 2011) Figes kirjoittaa havainneensa, ett\u00e4 toinen maailmansota oli itse asiassa monelle positiivinen muutos siihen pelon ja ahdistuksen ilmapiiriin, joka maassa vallitsi 1930-luvulla. Valehtelusta oli tullut niin tavallista, ett\u00e4 rehellisyys oli kokonaan katoamassa.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"\u041c\u043e\u0441\u043a\u0432\u0430 \u043c\u0430\u0439\u0441\u043a\u0430\u044f. (HD) \u041f\u043e\u0434\u043b\u0438\u043d\u043d\u044b\u0439 \u0432\u0430\u0440\u0438\u0430\u043d\u0442 \u043f\u0435\u0441\u043d\u0438 1937 \u0433\u043e\u0434\u0430\" width=\"500\" height=\"375\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/QkW8H6b6-EE?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p><strong>Nykyisin Putin toistaa mielell\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vuoteen 1937 ei olla palaamassa.<\/strong><\/p>\n<p>Muutokset ilmapiiriss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t toki nykyisinkin. Ainakin valtion median vaihtoehtoja seuraaville ulkomaalaisille.<\/p>\n<p>Figes kertaa sen, kuinka perheit\u00e4 painostettiin hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n pid\u00e4tetyt sukulaisensa.<\/p>\n<p>\u201d<em>Jos aviomies oli pid\u00e4tetty, vaimo saattoi menett\u00e4\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4, tai perhe saatettiin karkottaa kodistaan. Lapset saatettiin sulkea Komsomolin, yliopiston tai tiettyjen ty\u00f6paikkojen ulkopuolelle. Pid\u00e4tyksen stigma vaikutti perheisiin monien vuosien ajan<\/em>.\u201d<\/p>\n<p>T\u00e4llaisia uutisia kuullaan t\u00e4n\u00e4\u00e4n Valko-Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kansanviholliseksi ovat nousemassa ihmiset, jotka ovat tukeneet esimerkiksi korruption vastaista ty\u00f6t\u00e4 tehneit\u00e4.<\/p>\n<p>Neuvostoliitossa jatkui vuosikymmeni\u00e4 tilanne, jossa pid\u00e4tettyjen lapsia rohkaistiin omaksumaan uusi identiteetti. Joskus heille annettiin uusi nimi. Lastenkodeissa oli miljoonia orpoja 1930- ja 1940-luvuilla. Orpokotien moraalij\u00e4rjestelm\u00e4 &#8211; johon kuului neuvostoideologian indoktrinaatio sek\u00e4 vahvat kollektiiviset ja heikot perhesiteet &#8211; teki lastenkodeista t\u00e4rkeit\u00e4 rekrytointikohteita NKVD:lle ja puna-armeijalle. Ihmiset pelk\u00e4siv\u00e4t solmia kontakteja \u201dkansanvihollisten\u201d perheenj\u00e4seniin. He vaihtoivat kadun toiselle puolelle v\u00e4ltell\u00e4kseen heit\u00e4.<\/p>\n<p>\u201d<em>Kollegoista, naapureista ja yst\u00e4vist\u00e4 tuli vieraita. N\u00e4in terrori hajotti yhteiskunnan. Se s\u00e4rki ammattiin, naapuruuteen ja yst\u00e4vyyteen perustuvia solidaarisia yhteis\u00f6j\u00e4, jotka olisivat voineet johtaa yksil\u00f6iden sorron suurempaan vastustukseen. Ihmiset eiv\u00e4t uskaltaneet kyseenalaistaa pid\u00e4tyksi\u00e4. He tukahduttivat omantuntonsa ja yrittiv\u00e4t olla ajattelematta, mit\u00e4 yhteiskunnassa tapahtui, torjuivat ep\u00e4ilyns\u00e4 tai l\u00f6ysiv\u00e4t tapoja rationalisoida ne s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kohdistuvan luottamuksen perusrakenteet. He uskottelivat itselleen, ett\u00e4 heid\u00e4n rakkaansa oli pid\u00e4tetty erehdyksess\u00e4<\/em>.\u201d<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Soviet song (1949) - Harvest song (English subtitles)\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/xKQBmxEgEFM?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Sana Gulag on akronyymi sanoista &#8220;Ojennusty\u00f6leirien ja siirtoloiden p\u00e4\u00e4hallinto&#8221; Neuvostoliiton vankilaj\u00e4rjestelm\u00e4 sai alkunsa keinona erist\u00e4\u00e4 vastavallankumoukselliset elementit.<\/p>\n<p>Viisivuotissuunnitelmien aloittamisen my\u00f6t\u00e4 siit\u00e4 tuli taloudellisen kolonisaation muoto &#8211; halpa ja nopea keino asuttaa ja ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaukaisen pohjoisen ja Siperian teollisia resursseja ty\u00f6leirien ja siirtokuntien verkoston avulla. Gulagiin sis\u00e4ltyi tehtaita, kanavia, kaivoksia ja rautateiden rakennusty\u00f6maita.<\/p>\n<ul>\n<li><em>Kysymys oli orjataloudesta, joka levitti mustan varjonsa koko Neuvostoliiton ylle<\/em>, Figes tiivist\u00e4\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3042\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/05\/nacc88yttocc88kuva-2021-5-27-kello-13-22-57.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"848\"><strong>Vanginvartija Danzig Baldajevin pys\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 piirrustuksia. (<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.theguardian.com\/world\/2010\/oct\/17\/drawings-gulag-danzig-baldaev-review\">The Guardian: Drawings from the Gulag by Danzig Baldaev<\/a>)<\/strong><\/p>\n<p>Nykyisin Neuvostoliiton mallin mukaista suunnitelmataloutta ei n\u00e4e kukaan toimivana vaihtoehtona: eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 edes Kiina tai Kuuba. Maailmanvaltana Ven\u00e4j\u00e4 on kovasti heikentynyt.<\/p>\n<p>\u201d<em>Sen imperiumin ja kansainv\u00e4lisen vaikutusvallan menetys on ollut niin dramaattinen, ett\u00e4 se panee ihmettelem\u00e4\u00e4n, miten kommunismi piti Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja It\u00e4-Eurooppaa niin kauan otteessaan.\u201d <\/em><\/p>\n<p>Toisin kuin Neuvostoliiton hallinnossa olleita, nykyisi\u00e4 menestyji\u00e4 ei arvioida rikollisiksi. Maan johdossa on tietysti heit\u00e4kin.<\/p>\n<ul>\n<li><em>Kenet olisi pit\u00e4nyt tuomita? Gorbat\u0161ov? Puolueen johto? KGB? Vai miljoonat perustason virkailijat, poliisit ja vartijat, jotka pitiv\u00e4t neuvostoj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ynniss\u00e4?<\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p>Historiaa kirjoittaville kertyy koko ajan aineistoa. Toistaiseksi meid\u00e4n on viel\u00e4 mahdotonta n\u00e4hd\u00e4 selke\u00e4sti sit\u00e4, millaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 vuoden 1991 j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tehtiin.<\/p>\n<p>Samanlaista \u201dpuhdistusta, lustraatiota \u201d kuin it\u00e4isen Keski-Euroopan maissa tehtiin 1990-luvun alussa ei Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 saatu aikaiseksi.<\/p>\n<p>Maan ensimm\u00e4inen presidentti <strong>Boris Jeltsin<\/strong> teki selv\u00e4ksi virallisissa lausunnoissaan, ettei yksitt\u00e4isi\u00e4 kommunisteja tullut asettaa vastuuseen.\u00a0 Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tv-haastattelussa t\u00e4m\u00e4 totesi: <em>\u201dEhk\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sitten vuoden 1917 emme ole joutuneet niin sanoakseni koston tielle. Ymm\u00e4rr\u00e4tteh\u00e4n; on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on pid\u00e4tt\u00e4ytynyt siit\u00e4\u201d. <\/em><\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4n n\u00e4emme, ett\u00e4 1990-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n tultaessa omistaminen on j\u00e4lleen yh\u00e4 harvempien k\u00e4siss\u00e4. Politiikka perustuu tarpeeseen suojella Neuvostoliiton aikana asemiin nousseiden lastenlapsien omistuksia, ja varmistaa, ett\u00e4 \u201dvaltiolliset\u201d yritykset menestyv\u00e4t yh\u00e4 selke\u00e4mmin sulkeutuvilla kotimarkkinoilla.<\/p>\n<p>Stalin hy\u00f6kk\u00e4si avantgardea vastaan ja turvautui nationalismiin kuten Italian ja Saksan totalitaariset johtajat. Musiikissakin k\u00e4\u00e4nnettiin kelloja 1800-luvulle, ja nostettiin <strong>Mihail Glinka<\/strong> ja<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Pjotr_T%C5%A1aikovski\"> <strong>Pjotr T\u0161aikovsk<\/strong>i\u00a0<\/a> neuvostomusiikin standardeiksi. Itsevaltiaan huomassa kehitettiin korenizatsia-politiikkaa, joka suosi alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Figes kirjoittaa sairaasta ironiasta: Stalin p\u00e4\u00e4tti palata folklore-tyyppiseen kansankulttuurin puolustamiseen sen j\u00e4lkeen kun oli tuhottu perinteiset kyl\u00e4t ja kyh\u00e4tty satukokoelmat kansataiteesta \u2013 musiikkikuoroissa ja tanssiryhmiss\u00e4.<\/p>\n<p>Ammattilaisilla oli vain v\u00e4h\u00e4n yhteytt\u00e4 &#8220;kansallisen kulttuurin&#8221; muotoihin, joita n\u00e4iden oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 esitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4kin kehitys liittyi uskomukseen siit\u00e4, kuinka kehitys klaaneista, kansoiksi johtaisi lopulta sosialismiin, jolloin kansakunnat olisivat kulttuurin liimaamina yht\u00e4. Ajatuksena oli, ett\u00e4 Neuvostoliiton edistyksellisyys olisi kansakunnan kansainv\u00e4linen muoto ja sosialistinen sis\u00e4lt\u00f6.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Vysotsky10v #mow1990 (Jarmo Koponen &amp; Boris Tere\u0161enkov)\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/ajdwzqbrplo?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p><strong>YLE Moskova 1990. Vladmir Vysotskyn, Ven\u00e4j\u00e4n omantunnon, kuolemasta 10 vuotta. <\/strong><\/p>\n<p>Nyky-Ven\u00e4j\u00e4 on suuressa is\u00e4nmaallisessa sodassa karaistu. Eik\u00e4 muuta ideologiaa tarvita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 muuttuu kaikki 10 vuodessa; kahdessasadassa ei mik\u00e4\u00e4n. (Ven\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4ministeri Pjotr Stolypin,&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":3038,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[57,706,704,220,705,703,709,707,711,286,296,708,353,371,710],"acf":[],"platta":{"numLikes":4,"numComments":1,"category":"kulttuuri","themes":["venaja","kirjallisuus"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/05\/nacc88yttocc88kuva-2021-5-27-kello-12-02-50.png","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/05\/nacc88yttocc88kuva-2021-5-27-kello-12-02-50.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/3041"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=3041"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/3041\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3066,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/3041\/revisions\/3066"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/3038"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=3041"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=3041"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=3041"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}