{"id":3303,"date":"2021-08-31T19:22:46","date_gmt":"2021-08-31T16:22:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=3303"},"modified":"2021-09-01T08:45:33","modified_gmt":"2021-09-01T05:45:33","slug":"kirja-arvio-risto-alapuro-vallankumouksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-risto-alapuro-vallankumouksessa\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Risto Alapuro &#8211; Vallankumouksessa"},"content":{"rendered":"<p>Imperiumien hajoamiset ovat pitki\u00e4 prosesseja. Aikalaisena on aina tapahtumien osallinen. Sosiologi <strong>Risto Alapuro<\/strong> n\u00e4kee murroskohdan l\u00e4helt\u00e4. Koko maata ravistellaan.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3301\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/img_3947.jpeg\" alt=\"\" width=\"958\" height=\"1280\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/img_3947.jpeg 958w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/img_3947-225x300.jpeg 225w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/img_3947-766x1024.jpeg 766w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/img_3947-768x1026.jpeg 768w\" sizes=\"(max-width: 958px) 100vw, 958px\" \/><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Risto_Alapuro\">Alapuro (s. 1944) teki muistiinpanoja<\/a> vuosina 1990\u201391 Moskovassa ja Leningradissa (Pietarissa).<\/p>\n<p><em><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/vastapaino.fi\/sivu\/tuote\/vallankumouksessa\/3858403\">&#8220;&#8216;Vallankumouksessa&#8217; on kertomus yrityksest\u00e4 tehd\u00e4 tutkimusta siit\u00e4, miten Neuvostoliitto romahti sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in ja koki yhteiskunnallisen vararikon. Tutkimuskirja ei koskaan valmistunut. J\u00e4ljelle j\u00e4i p\u00e4iv\u00e4kirja, jossa ei ole erityist\u00e4 juonta. Se on kokoelma sirpaleita, fragmentaarisia t\u00e4hdenv\u00e4lej\u00e4, mosaiikkia, anekdoottimaisista aineksista koottua tilkkut\u00e4kki\u00e4, p\u00e4ivitt\u00e4isen katuel\u00e4m\u00e4n ja TV-ohjelmien h\u00e4mm\u00e4stely\u00e4 sek\u00e4 poliittisen kuohunnan ihmettely\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 sosiologisia kohtaamisia ja ponnisteluja sen hahmottamiseksi, mit\u00e4 on oikeastaan tapahtumassa.&#8221;<\/a> <\/em><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Sukellan Alapuron kirjan kanssa my\u00f6s omiin muistoihini. Vaikka en tied\u00e4k\u00e4\u00e4n, kuinka paljon kirjaa on j\u00e4lkik\u00e4teen toimitettu, on antoisaa lukea hajanaisia huomioita, ja ammattitutkijan n\u00e4kemyksi\u00e4 ihmisist\u00e4, ulkomaalaisen &#8211; v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4sti kielt\u00e4 osaavan (Alapuron oma arvio), pyrkimyksest\u00e4 paneutua naapurimaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Alapuro kirjoittaa huomioistaan televisiossa ja kaduilla. Tuttuja n\u00e4kymi\u00e4: kodeissa avataan televisio ruokailun ajaksi. Aulatilojen &#8220;vartijamummot&#8221; n\u00e4kev\u00e4t kaiken.<\/p>\n<p><em>\u201dAlakerrassa istuu p\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4t\u00e4ti \u2013 tai -t\u00e4tej\u00e4. He pit\u00e4v\u00e4t silm\u00e4ll\u00e4 sis\u00e4\u00e4ntulijoita, kuuluvat talon hallintoon. Katsovat televisiota. Vanhin ja mukavin ker\u00e4si talteen postiani, kun olin jouluna Suomessa. Annoin h\u00e4nelle pullon Pisang-lik\u00f6\u00f6ri\u00e4, Fazerin nougatkonvehteja&#8230; Stockmannilta. Sen j\u00e4lkeen t\u00e4ti on puhunut niist\u00e4 ainakin viisi kertaa. Pullo on kaunis; h\u00e4n ker\u00e4\u00e4 kauniita pulloja.\u201d <\/em><\/p>\n<p>Neuvostoliitto oli kovin toinen. Ulkomaalaisten asema korostui eri tavalla kuin nykyisin. Valitettavasti maa oli monilta osin my\u00f6s samankaltainen kuin nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>\u201d<em>TV:st\u00e4 tulee Vremjan j\u00e4lkeen <strong>[Mihail] Gorbat\u0161ovin<\/strong> syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n kunniaksi tehty &#8216;Ensimm\u00e4inen presidentti&#8217; \u2013 Gorbat\u0161ov on ensimm\u00e4inen virkaansa demokraattisesti valittu presidentti. Filmi\u00e4 mainostettiin jo Vremjassa. Ljudan syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4vieraat nauroivat sille hervottomasti: \u2019Malaja zemlja on tullut takaisin\u2019. Kammottava ja nimenomaan kammottavan ontto filmi olikin (vertaa <strong>Urho Kekkosen<\/strong> karisma-aikaan tehtyihin Kekkos-ohjelmiin) l\u00e4htien aloituksestaan, viistosti alhaaltap\u00e4in kuvatusta p\u00e4iv\u00e4nsankarista puhumassa Kremlin suuressa kongressipalatsissa.\u201d <\/em><\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"\u041f\u0435\u0440\u0432\u044b\u0439 \u041f\u0440\u0435\u0437\u0438\u0434\u0435\u043d\u0442 (\u0444\u0438\u043b\u044c\u043c \u043f\u0435\u0440\u0432\u044b\u0439)\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/Ygt4qjqv3xI?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Kokemukseni mukaan ulkomaalainen voi havainnoida vain pintaa, mutta muuten h\u00e4n on oman taustansa, ja h\u00e4nelle kerrotun \u2013 asiantuntijoiden n\u00e4kemysten varassa.<\/p>\n<p>Raportointi &#8211; niin median kirjeenvaihtajan kuin ulkomaalaisen tutkijankin, nojaa usein muiden tekemiin selvityksiin: kollegoiden juttuihin ja asiantuntijoiden todistuksiin. Parhaimmillaan l\u00e4hteit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n onnistuneesti, v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja todenmukaisuuteen pyrkien.<\/p>\n<p>Alapuron kohtaama &#8220;vallankumouksessa&#8221; el\u00e4nyt Neuvostoliitto oli kaikille koettelemus, mutta my\u00f6s tavallaan toiveikkuutta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Neuvostoliiton murentuminen oli rajua<\/strong><\/p>\n<p>Muistiinpanoissa ei ihmetell\u00e4, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iselle \u00e4lymyst\u00f6llekin on mahdollista omaksua neuvostovastainen linja. Samastua Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>&#8220;<em>Vanhaan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, tuhottuun intelligentsijan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, Jeltsinin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n\u2026 Samastumalla Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n Galja, Vadim, Ljuda ja heid\u00e4n kaltaisensa voivat luontevasti ja johdonmukaisesti puolustaa tasavaltojen itsen\u00e4isyytt\u00e4 ja vastustaa v\u00e4kivaltaisia neuvostotoimia Baltiassa. T\u00e4m\u00e4 asetelma, Ven\u00e4j\u00e4 versus Neuvostoliitto, avaa nimenomaan mahdollisuuden sellaiseen NL:n haastamiseen, johon Galja ja muut sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t. Ven\u00e4j\u00e4 on paljon muutakin, mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 asetelma toimii niin, ett\u00e4 se yhdist\u00e4\u00e4 opposition rivej\u00e4 <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Pamjat\">(miinus Pamjat yms.).<\/a>&#8221; <\/em><\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Muuttuva televisio #mow1990  (Jarmo Koponen &amp; Pepe Arkila &amp; Boris Tere\u0161enkov)\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/iMTRUnZP9-g?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p><strong>Kes\u00e4 1990. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ote kirposi televisiosta. Viestint\u00e4monopolin murtuminen ravisteli kaikkea. Maahan perustettiin marraskuussa 1990 nelj\u00e4 erillist\u00e4 televisioyhti\u00f6t\u00e4. Kes\u00e4ll\u00e4 Gosteleradion p\u00e4\u00e4johtaja Mihail Nena\u0161ev pelk\u00e4si demokraattisten voimien mielivaltaa. Leningradissa Aleksandr Nevzorov juonsi joka p\u00e4iv\u00e4 600 sekuntia ohjelmaansa. Nevzorov ei kumarrellut kommunisteja eik\u00e4 my\u00f6t\u00e4illyt demokraatteja. Suorat televisioinnit virittiv\u00e4t ihmiset seuraamaan politiikkaa. YLE: Jarmo Koponen, Pepe Arkila ja Boris Tere\u0161enkov<\/strong><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>My\u00f6s Alapuro katsoi useaan otteeseen pietarilaisen <strong>Aleksandr Nevzorovin<\/strong> provokatiivisia ohjelmia. H\u00e4nen sosiologituttunsa Virosta ei ep\u00e4r\u00f6i kutsua ven\u00e4l\u00e4isten oikeuksia ajavaa tv-toimittajaa fasistiksi. (Nykyisinkin omia ohjelmiaan vet\u00e4v\u00e4 Nevzorov saa v\u00e4lill\u00e4 niskavillat pystyyn, mutta pysyy enimm\u00e4kseen asiassa <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/echo.msk.ru\/programs\/nevsredy\/\">valtiollisen kaasuyhti\u00f6n omistamalla radiokanavalla<\/a> ja <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=af3Vr2DqI5A\">YouTubessa<\/a>.)<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3309\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/nacc88yttocc88kuva-2021-8-31-kello-19-18-00.png\" alt=\"\" width=\"1854\" height=\"946\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/nacc88yttocc88kuva-2021-8-31-kello-19-18-00.png 1854w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/nacc88yttocc88kuva-2021-8-31-kello-19-18-00-300x153.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/nacc88yttocc88kuva-2021-8-31-kello-19-18-00-1024x522.png 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/nacc88yttocc88kuva-2021-8-31-kello-19-18-00-768x392.png 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/nacc88yttocc88kuva-2021-8-31-kello-19-18-00-1536x784.png 1536w\" sizes=\"(max-width: 1854px) 100vw, 1854px\" \/><\/p>\n<p>Alapuron p\u00e4iv\u00e4kirjoissa on enemm\u00e4n asiaa. H\u00e4n kuvailee itselleen tapahtunutta, ja tulee samalla kertoneeksi hyvin paljon muutoksessa olevasta yhteiskunnasta.<\/p>\n<p>Vuonna 1990 Alapuro kirjoittaa arvioineensa yksityiskeskustelussa, ett\u00e4 maassa edett\u00e4neen kuten niin monesti aiemminkin: purkausta, liberalisointia seuraa hidas v\u00e4hitt\u00e4inen paluu kuriin ja j\u00e4rjestykseen &#8211; ei vanhaan, mutta tilanteeseen, jossa valtion luonne on kuitenkin samantapainen kuin ennenkin.<\/p>\n<p>Neuvostoliitossa kehittyi edelleen voimissaan oleva lahjuksen muoto, joka johtaa palvelusten ja tavaroiden ylihinnoitteluun. Osa rahoista siirtyy &#8220;k\u00e4tev\u00e4sti&#8221; virkamiehille.<\/p>\n<p><strong>&#8220;Otkat&#8221; eli takaisin vieritt\u00e4misen systeemi, <a href=\"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/putinin-kletka-hakki\/\">josta tutkija Ilmari Susiluoto kirjoitti vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin<\/a>, selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s valtion johdon suosiota.<\/strong><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3300\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/img_3938.jpeg\" alt=\"\" width=\"1280\" height=\"958\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/img_3938.jpeg 1280w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/img_3938-300x225.jpeg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/img_3938-1024x766.jpeg 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/img_3938-768x575.jpeg 768w\" sizes=\"(max-width: 1280px) 100vw, 1280px\" \/><strong>Toimittajan ty\u00f6t\u00e4 Neuvostoliitossa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tehneen\u00e4 mietin ammattiani mieluusti ihmisten kautta.<\/strong><\/p>\n<p>Niin tekee my\u00f6s Alapuro tarkkaillessaan &#8220;vallankumousta&#8221; vuoden 1990 syyskuussa Moskovassa Punaisen torin kulmalla. Yst\u00e4viens\u00e4 kanssa liikkuva tutkija saa tietoja suoraan ihmisilt\u00e4.<\/p>\n<p><em>&#8220;Mielenosoituksessa osallistujat ovat enimm\u00e4kseen 40\u201355-vuotiaita ja &#8217;90 prosenttia intelligentsijaa&#8217;, kuten Nata\u0161a sanoo. H\u00e4nen mukaansa laajemmat joukot ovat liian ep\u00e4toivoisia osallistuakseen t\u00e4llaiseen toimintaan, sill\u00e4 heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n se ei hy\u00f6dyt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.&#8221;<\/em><\/p>\n<p><strong>Alapuro kirjaa erikseen huomion: Perestroika on t\u00e4h\u00e4n asti ollut paljolti intelligentsijan ristiretke\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p>Valtaosa neuvostoliittolaisista oli turhautunut toteutumattomia lupauksia enemm\u00e4n jatkuvaan konkreettiseen pulaan tavaroista. Jopa ruuasta.<\/p>\n<p>P\u00e4iv\u00e4kirjaan p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s merkint\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 koulutetun kansanosan lis\u00e4ksi varsinkin Moskovassa asuu my\u00f6s alaluokka, limit\u0161ikit, joka on vailla kulttuuria.<\/p>\n<p>&#8220;<em>He n\u00e4kev\u00e4t sivistym\u00e4tt\u00f6myyden uhkana. Limit\u0161ikit ovat er\u00e4\u00e4nlaisia maaseudulta tulleita siirtoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4.&#8221;<\/em><\/p>\n<p><em>**<\/em><\/p>\n<p>Neuvostoliitossa eri ammattiryhmien piti palvella vallankumousta. Maan murtuessa my\u00f6s ammatit meniv\u00e4t sekaisin. Fyysikoista sukeutui liikemiehi\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 kommunistisen nuorisoliiton vaikuttajistakin.<\/p>\n<p>Monet omat kollegani olivat saaneet kuka mink\u00e4kin koulutuksen. Sama oli tapahtunut my\u00f6s Alapuron alalla jo aikaisemmin.<\/p>\n<p>Nykyisin Pietarin Eurooppalaisessa yliopistossa ty\u00f6skentelev\u00e4 <strong>Anna Temkinan<\/strong> kertoo Alapurolle, ett\u00e4 sosiologian akateeminen opetus oli laajalti konservatiivien k\u00e4siss\u00e4 ja oli yleisesti kehnoa.<\/p>\n<p>&#8220;<em>Opetus on my\u00f6s uutta. T\u00e4k\u00e4l\u00e4isen Sosiologian instituutin ja nimenomaan sosiaalisten liikkeiden sektorin v\u00e4ki on saanut alun perin muun koulutuksen (niin kuin neuvostososiologit yleens\u00e4kin). Anna itse on taloustieteilij\u00e4 ja p\u00e4nt\u00e4nnyt p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 viisi vuotta taloustiedett\u00e4 ja oppia kyps\u00e4st\u00e4 sosialismista, joka on matkalla kommunismiin.<\/em> &#8221;<\/p>\n<figure id=\"attachment_3302\" aria-describedby=\"caption-attachment-3302\" style=\"width: 602px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-3302\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/nacc88yttocc88kuva-2021-8-30-kello-10-32-27.png\" alt=\"\" width=\"602\" height=\"386\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/nacc88yttocc88kuva-2021-8-30-kello-10-32-27.png 602w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/nacc88yttocc88kuva-2021-8-30-kello-10-32-27-300x192.png 300w\" sizes=\"(max-width: 602px) 100vw, 602px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3302\" class=\"wp-caption-text\">Smena<\/figcaption><\/figure>\n<p>Sosiologien vanhempi polvi yritti 1990-luvun alussa osoittaa sen, miten <strong>Lenin<\/strong> pilasi <strong>Marxin<\/strong> perinn\u00f6n. Samaan aikaan nuoremmat tutkijat olivat edenneet tekem\u00e4\u00e4n tili\u00e4 jo itsens\u00e4 Marxin kanssa.<\/p>\n<p>\u201d<em>Marxin ja <strong>Engelsin<\/strong> kritiikist\u00e4 on tullut suoranainen muoti, ja kritiikki ulottuu materialistisen historiank\u00e4sityksen perusteisiin. Se kiist\u00e4\u00e4 Marxin tekem\u00e4n materialismin ja idealismin v\u00e4lisen erottelun p\u00e4tevyyden, ja samalla se kiist\u00e4\u00e4 koko neuvostoajattelun itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n pohjan. Se kiist\u00e4\u00e4 jotakin sellaista, joka neuvostoajattelussa on ollut yht\u00e4 luonnollista kuin \u2019aritmetiikan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t tai vakaumus siit\u00e4, ett\u00e4 maa kiert\u00e4\u00e4 aurinkoa\u2019 (politiikan tutkimuksen ja oikeustieteen tohtori <strong>Vladimir Pastuhov<\/strong>).\u201d<\/em><\/p>\n<p>https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=2V_poJmmOXo&#038;t=21s<\/p>\n<p><strong>Pastuhov ty\u00f6skentelee nykyisin Lontoossa. H\u00e4n on yksi riippumattomien mediayhti\u00f6iden s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 asiantuntijoista.<\/strong><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Nyt 30 vuotta my\u00f6hemmin monen on varmasti vaikeaa tajuta, kuinka toisenlainen oli totalitaarinen komento, ja miten ihmiset suhtautuivat uutuuksiin, kuten mielipidetiedusteluihin.<\/p>\n<p>Neuvostoliitossa niihin suhtauduttiin usein kritiikitt\u00f6m\u00e4mmin kuin l\u00e4nness\u00e4.<\/p>\n<p><strong><em>&#8220;Kansa vastaa niin kuin silt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n, kyll\u00e4 tai ei, sosiologien muotoilemiin kysymyksiin.&#8221;<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Suomalaisen tutkijan oli syyt\u00e4 olla perill\u00e4 siit\u00e4, miten tutkimuksia tehtiin, ja kuka oli tutkimusryhm\u00e4n johtaja. (Samaa on voinut sanoa jo monta vuotta Ven\u00e4j\u00e4n tutkimuslaitoksista, joista vain osa on riippumattomia valtiosta. N\u00e4m\u00e4 on kaiken lis\u00e4ksi leimattu ulkomaisiksi agenteiksi.)<\/p>\n<p><em>&#8220;Oma profiili muodostuu ennen kaikkea tutkimustekniikoista, joita ovat erilaiset mielipidekyselyt ja -haastattelut. Niist\u00e4 rajoituksista, joita n\u00e4m\u00e4 tekniikat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t, ei juuri tiedet\u00e4 tai valiteta. Eik\u00e4 niist\u00e4, jotka koskevat saatavan tiedon luotettavuutta. Tuloksena on kyll\u00e4 paljastavia ounasteluja esimerkiksi ihmisten tyytym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 tai muusta asioiden huonosta tolasta, mutta etenkin vapaana kelluvista prosenttiluvuista,\u00a0 joiden merkitys j\u00e4\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4ksi.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Sosiologi <strong>Leonid Kesselman<\/strong> (j<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/ru.wikipedia.org\/wiki\/%D0%9A%D0%B5%D1%81%D0%B5%D0%BB%D1%8C%D0%BC%D0%B0%D0%BD,_%D0%9B%D0%B5%D0%BE%D0%BD%D0%B8%D0%B4_%D0%95%D0%B2%D1%81%D0%B5%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87\">oka kuului my\u00f6s minun juttuihini Leningradissa haastattelemien joukkoon<\/a>) arvioi yht\u00e4 maan tulevaisuutta k\u00e4sitellytt\u00e4 kysely\u00e4 toteamalla, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki haastatellut kannattivat ihmisoikeuksia, mutta sosialismia vain kolmannes. <em>Literaturnaja Gazeta<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistun selvityksen kysymyksen laatijaa ei ollut saatu selville.<\/p>\n<p><strong>Alapuron havaintojen yksityiskohtaisuus on kiehtovaa <\/strong><\/p>\n<p>Ainakin n\u00e4in matkan ja vuosikymmenten p\u00e4\u00e4st\u00e4 tarkastellen. Kuvaillessaan kollegoidensa arkea Alapuro tulee kirjanneeksi hienosti sen, miten akateeminen pariskunta eli Leningradissa, ja samalla my\u00f6s laajemmin Neuvostoliiton tilan.<\/p>\n<p><em>&#8220;Olin eilen ensi kertaa kommunalnaja kvartirassa eli kommunalkassa, Anna Temkinan ja <strong>Oleg Viten<\/strong> asunnossa. Se sijaitsee l\u00e4hell\u00e4 Vasileostrovskajan metroasemaa, siis kantakaupungissa, vanhassa talossa. Rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oli tavanmukaisen hirvitt\u00e4v\u00e4 maailman lopun tunnelma. Oven vastapuolella oli toinen rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4 ja sein\u00e4 niiden v\u00e4lill\u00e4 osaksi puhki. Oven pieless\u00e4 oli yli puoli tusinaa soittopainiketta ja muutamia nimi\u00e4. Pieni keski-ik\u00e4inen nainen tuli avaamaan ja johdatti k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 pitkin huoneiston perukoille oikealle ovelle. Taakse j\u00e4i vasemmalla oleva yhteiskeitti\u00f6. Anna ja Oleg ovat \u00e4skett\u00e4in muuttaneet toisesta yhteisasunnosta t\u00e4nne kahden huoneen kotiin.&#8221;<\/em><\/p>\n<p>Tarkka havainnoitsija osoittaa meille sen, miten akateemiselle uralle l\u00e4hteneet el\u00e4v\u00e4t, ja millaisiin pulmiin heid\u00e4n kyett\u00e4v\u00e4 vastaamaan.<\/p>\n<p>Heikkotasoisesta opetuksesta yliopistossa on ollut se hy\u00f6ty, ett\u00e4 taloustukijoilla kuten Temkinalla on ollut aikaa lukea ja tehd\u00e4 muutakin.<\/p>\n<p><em>&#8220;Anna kertoi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4n L\u00e4nsi-Saksassa vuoden 1990 alkupuolella. Ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4\u00e4n h\u00e4n oli kiireisesti hankkinut luvan siihen, ett\u00e4 saa vied\u00e4 maasta ulos esitelm\u00e4 paperinsa seminaaria varten. Sellainen pyk\u00e4l\u00e4 on kuulemma edelleen laissa. Mutta rajalla h\u00e4nelle oli kerrottu, ett\u00e4 papereiden tarkastuksia ei en\u00e4\u00e4 tehd\u00e4. H\u00e4n kertoi my\u00f6s miten \u00a0[<strong>Boris] Firsov<\/strong> [<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www2.helsinki.fi\/fi\/uutiset\/koulutus\/pietarin-eurooppalainen-yliopisto-saa-jalleen-opettaa\">yksi Pietarin Eurooppalaisen yliopiston perustajista<\/a> &#8211; rehtori vuosina 1996-2003 ja nykyisin kunniapuheenjohtaja] oli joutunut vaikeuksiin 80-luvun alun repressiovuosina. T\u00e4m\u00e4 oli l\u00e4hett\u00e4nyt Suomeen ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuutta koskevaa aineistoa, joka oli osa leningradilais-suomalais-virolaista vertailua, ja sensuuri oli pys\u00e4ytt\u00e4nyt luvatta l\u00e4hteneen postin.<\/em> &#8221;<\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Vallankumouksessa teos on t\u00e4rke\u00e4 muistutus siit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n nykyinen johtaja ei ole saapunut Marsista vaan oman kertomuksensa mukaan Leningradin kaduilta.<\/p>\n<p>Seuraavakin johtaja on samasta maasta &#8211; propagandan kasvatti.<\/p>\n<p>Siksi my\u00f6s h\u00e4n on monista meist\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 et\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4st\u00e4 tarkkailevan mielest\u00e4, jos ei nyt ulkoavaruudesta, niin toisesta yhteiskunnallisesta todellisuudesta.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"\u0417\u0430\u0434\u0435\u0440\u0436\u0430\u043d\u0438\u0435 \u0441\u0442\u0443\u0434\u0435\u043d\u0442\u043e\u0432 \u0437\u0430 \u0432\u044b\u0441\u0442\u0430\u0432\u043a\u0443. \u041d\u043e\u0432\u043e\u0435 \u043e\u0440\u0443\u0436\u0438\u0435 \u0420\u043e\u0441\u0441\u0438\u0438 \u0438 \u041a\u0438\u0442\u0430\u044f. \u0413\u0438\u043c\u043d \u043a\u043b\u0443\u0431\u0430 \u00ab\u041a\u0440\u0430\u0441\u043d\u043e\u0434\u0430\u0440\u00bb\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/1PDslnT1lBM?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Esimerkiksi sopii vaikka uutinen viikonvaihteesta. Valokuvan\u00e4yttelyn vuoksi Pietarissa pid\u00e4tettiin 28 opiskelijaa. Valokuvan\u00e4yttely oli luvaton. Syytteiden mukaan heit\u00e4 uhkaa 15 vuorokauden vankeus.<\/p>\n<p>&#8211; <em>Kyse ei ole en\u00e4\u00e4 vain politiikasta<\/em>, pohti entinen kansanedustaja <strong>Dmitri Gudkov<\/strong> radioasema Eho Moskvyn l\u00e4hetyksess\u00e4 elokuun lopulla.<\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Veli-Pekka Lepp\u00e4nen \u2013 Arvio Helsingin Sanomissa.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000008200562.html\"><em>\u201dNeuvostososiologia oli l\u00e4hinn\u00e4 valtaklikki\u00e4 palveleva apukeino, mielipidekyselyihin, prosenttilukuihin ja -osuuksiin tukehtuvaa tilastointia. Alapuro rinnastaa sen tilan suomalaiseen sosiologiaan 1950\u201360-luvuilla.\u201d\u00a0<\/em><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Imperiumien hajoamiset ovat pitki\u00e4 prosesseja. Aikalaisena on aina tapahtumien osallinen. Sosiologi Risto&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":3301,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[743,718,507,208,704,220,740,741,323,742,744,353,370],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":1,"category":"puheenaiheet","themes":["venaja","kirjallisuus"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/img_3947.jpeg","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/08\/img_3947.jpeg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/3303"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=3303"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/3303\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3324,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/3303\/revisions\/3324"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/3301"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=3303"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=3303"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=3303"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}