{"id":3369,"date":"2021-09-12T13:34:14","date_gmt":"2021-09-12T10:34:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=3369"},"modified":"2021-09-12T22:07:33","modified_gmt":"2021-09-12T19:07:33","slug":"kirja-arvio-juha-matti-ritvanen-mureneva-kulmakivi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-juha-matti-ritvanen-mureneva-kulmakivi\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Juha-Matti Ritvanen &#8211; Mureneva kulmakivi"},"content":{"rendered":"<p><em>Presidentti Koivisto oli ulkoministeri\u00f6t\u00e4 pid\u00e4ttyv\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 kannalla.<\/em><\/p>\n<p><em>\u201dEi ole meid\u00e4n asiamme todeta Neuvostoliiton olevan elossa tai kuollut\u201d, h\u00e4n tokaisi p\u00e4\u00e4ministeri [Esko] Aholle. <\/em><\/p>\n<p><em>\u00a0<\/em><em>Koivisto ei halunnut Suomen puuttuvan it\u00e4naapurin sis\u00e4iseen tilanteeseen, jollaiseksi Ven\u00e4j\u00e4n tunnustaminen olisi voitu tulkita. <\/em><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3367\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-11-kello-20-38-51.png\" alt=\"\" width=\"856\" height=\"1272\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-11-kello-20-38-51.png 856w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-11-kello-20-38-51-202x300.png 202w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-11-kello-20-38-51-689x1024.png 689w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-11-kello-20-38-51-768x1141.png 768w\" sizes=\"(max-width: 856px) 100vw, 856px\" \/><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Tutkija <strong>Juha-Matti Ritvanen<\/strong> (s. 1984) oli seitsem\u00e4nvuotias, kun Neuvostoliitto hajosi. Sodan k\u00e4ynyt presidentti toimi nuoren p\u00e4\u00e4ministerin kanssa kokemukseensa nojautuen. Naapurimaan sis\u00e4inen vallanjakokamppailu vaikutti my\u00f6s ulkomailla.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset \">\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"GX4d4UkbK4\"><p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.siltalapublishing.fi\/kirjat\/mureneva-kulmakivi\/\">Mureneva kulmakivi<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Mureneva kulmakivi&#8221; &#8212; Siltala\" src=\"https:\/\/www.siltalapublishing.fi\/kirjat\/mureneva-kulmakivi\/embed\/#?secret=GX4d4UkbK4\" data-secret=\"GX4d4UkbK4\" width=\"500\" height=\"282\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/div>\n<p>Aikalaistulkinnoista edet\u00e4\u00e4n kohti historian tutkimusta. Kokonaiskuva vuosien 1989\u20131992 tapahtumiin avautuu journalistista huisketta ja mielikuvia enemm\u00e4n, kun aiheeseen tarrautuu tutkija, joka ottaa haltuunsa historian alkuper\u00e4isl\u00e4hteiden avulla.<\/p>\n<p>Viel\u00e4kin tuntuu kutkuttavalta lukea siit\u00e4, miten vuosikymmenten j\u00e4lkeen koitti vihdoin aika, jolloin Suomen valtiojohto pystyi irrottamaan maan KGB:n ohjauksesta, yhteydenpidosta naapurimaan Suomeen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4skynhaltijaan, residenttiin, ja siirtym\u00e4\u00e4n normaaliin valtioiden v\u00e4liseen kanssak\u00e4ymiseen.<\/p>\n<p><em>\u201dNeuvostoliiton luhistumisen j\u00e4lkeen Koivisto pystyi nopeasti murtamaan vuosikymmeni\u00e4 vakiintuneen instituution, jonka puitteissa Suomen ja Neuvostoliiton suhteita oli hoidettu sodasta saakka, vuodesta 1956 suoraan tasavallan presidentin ja tiedustelun residentin kesken. Tammikuun 1992 merkitys k\u00e4\u00e4nnekohtana korostuu, kun sit\u00e4 tarkastelee Suomen Eurooppa-politiikan suunnanmuutosta vasten. Siihen asti Suomen virallinen linja oli vahvistaa ja pysytell\u00e4 puolueettomuuspolitiikan mukaisella linjalla ja pit\u00e4yty\u00e4 EY:n varsinaisen j\u00e4senpiirin ulkopuolella. Eta-sopimus oli saatava aikaan, koska se oli turvallinen vaihtoehto siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 muut vaihtoehdot j\u00e4isiv\u00e4t toteutumatta.\u201d <\/em><\/p>\n<p><strong>Lyhyit\u00e4 askelia vaikka muut juoksevat<\/strong><\/p>\n<p>Uusi muotoutumassa oleva naapurimaa &#8211; Ven\u00e4j\u00e4 &#8211; oli 1990-luvun taitteessa erilainen suurvalta kuin Neuvostoliitto, jonka hajoaminen her\u00e4tti &#8211; syyst\u00e4 &#8211; huolta.<\/p>\n<p>Ennustaminen k\u00e4vi hankalaksi.<\/p>\n<p>Muutaman vuoden ajan n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ei n\u00e4hnyt Natoa eik\u00e4 Euroopan yhteis\u00f6\u00e4 vihamielisin\u00e4 liittoutumina. Ven\u00e4j\u00e4 jopa vihjaili kiinnostuksestaan pyrki\u00e4 sotilasliiton j\u00e4seneksi, ja tuki Suomen pyrkimyst\u00e4 EU:n edelt\u00e4j\u00e4n EY:n j\u00e4senyyteen.<\/p>\n<p>Taitavissa hyppysiss\u00e4 historiankirjoitus hengitt\u00e4\u00e4 tekij\u00f6idens\u00e4 kanssa antaen arvoa, ymm\u00e4rt\u00e4en ja suomien tehtyj\u00e4 ratkaisuja perustellun tasapuolisesti.<\/p>\n<p>Naapuriamme muuttivat monet samanaikaiset murrokset: hallitsemista ravistelivat kansalaisten teoiksi muuttuneet toiveet vapaammasta ilmapiirist\u00e4. Tuulahdukset reuna-alueilta tuntuivat Moskovassakin.<\/p>\n<p>Aikalaisena olen itsekin ihmetellyt Suomen ulkopoliittisen johdon \u201dhidasta\u201d reagointia 1980-luvun lopulla nopeutuneeseen kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestelm\u00e4n muutosprosessiin.<\/p>\n<p>Ritvasen tutkimus k\u00e4y k\u00e4siksi siihen, ketk\u00e4 p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t ja olivat mukana suunnittelemassa Suomen ulkopoliittisia linjauksia. Ajan henke\u00e4 voi aistia sanomalehtien kirjoituksista ja muistelmista, mutta valtiovallan reagoinnin hitauden arviointi vaatii paljon enemm\u00e4n tietoa.<\/p>\n<p>Ritvanen siteeraa pitk\u00e4aikaista ulkopolitiikan vaikuttajaamme ministeri <strong>Max Jakobsonia<\/strong>, joka kirjoitti jo vuonna 1992: <em>\u201dEmme uskoneet muutoksiin, koska emme halunneet niit\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Hyv\u00e4 muistutus asioista mielest\u00e4\u00e4n perill\u00e4 oleville on my\u00f6s professori <strong>Matti Klinge<\/strong>lt\u00e4 otettu lainaus siit\u00e4, miten Suomen ratkaisut tehtiin yksi kerrallaan ja haparoiden.<\/p>\n<p><em>&#8220;Menneisyyden kuvauksen suurin ongelma on j\u00e4lkiviisaus, tied\u00e4mme \u2019miten sitten k\u00e4vi\u2019, mit\u00e4 kuvauksen kohteena ollut aika ei tiennyt. Sen edess\u00e4 oli monta mahdollisuutta, ei vain se mik\u00e4 toteutui.\u201d<\/em><\/p>\n<p><strong>Koivisto arvosti Gorbat\u0161ovia <\/strong><\/p>\n<p>Ritvanen kirjoittaa, ett\u00e4 h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjaansa perustuvan teoksen kiinnostavaa aineistoa on erityisesti <strong>Mauno Koiviston<\/strong> ja neuvostojohtaja <strong>Mihail Gorbat\u0161ovin<\/strong> yhteydenpito \u2013 kasvokkain ja kirjeiden v\u00e4lityksell\u00e4. Koiviston yksityisarkisto k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 presidentin itsens\u00e4 laatimia muistiinpanoja ja analyyseja.<\/p>\n<p>[<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/areena.yle.fi\/26-77241\">YLEn toimittaja Jyrki Saarikoski raportoi pitk\u00e4aikaisen toiveen toteutumisesta vuonna 1989. Suomi julistetaan puolueettomaksi<\/a>.]<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3379\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-11-09-03.png\" alt=\"\" width=\"1750\" height=\"1186\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-11-09-03.png 1750w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-11-09-03-300x203.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-11-09-03-1024x694.png 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-11-09-03-768x520.png 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-11-09-03-1536x1041.png 1536w\" sizes=\"(max-width: 1750px) 100vw, 1750px\" \/><\/p>\n<p>Koivisto jatkoi pitk\u00e4\u00e4n toiveikkaana Gorbat\u0161ovin vallassa pysymisen suhteen. Presidenttimme vaikuttui neuvostojohtajan rauhallisuudesta.<\/p>\n<p>Vuonna 1991 oli aihetta my\u00f6s optimismiin, kun vaikutti silt\u00e4, ett\u00e4 Gorbat\u0161ovin asema vahvistui naapurimaan kiivaan poliittisen turbulenssin oloissakin.<\/p>\n<p><strong>Neuvostoliitto natisee vuonna 1991 &#8211; <a href=\"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/neuvostoliitto-natisee-vuonna-1991\/\">linkkej\u00e4 tv-uutisten juttuihin Moskovasta elo-syyskuussa.<\/a><\/strong><\/p>\n<p>Gorbat\u0161ov n\u00e4ytti edelleen viev\u00e4n maataan \u201dsosialidemokraattisempaan suuntaan\u201d, ja t\u00e4m\u00e4 sai sovittua Neuvostoliiton tasavaltojen kanssa liittosopimuksen allekirjoittamisesta.<\/p>\n<p>Koivisto ei arvostanut suuremmin <strong>Boris Jeltsini\u00e4<\/strong>, joka oli vuosikymmenen taitteessa noussut naapurimme mahtimieheksi.<\/p>\n<p><em>\u201dEnsitapaaminen Jeltsinin kanssa ei ollut tehnyt Koivistoon kummoista vaikutusta. H\u00e4n totesi Gorbat\u0161ovin pit\u00e4v\u00e4n Jeltsini\u00e4 populistina, mihin arvioon n\u00e4ytti yhtyv\u00e4n. Koivisto uskoi, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 pyrki k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomea Neuvostoliiton sis\u00e4isess\u00e4 kamppailussa tavalla, joka ei paljon poikennut Baltiasta. &#8216;Ven\u00e4j\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pyrkiv\u00e4n tilanteeseen, jossa se olisi valtio valtiossa, ja Suomenkin rajalla olisi sek\u00e4 Neuvostoliiton ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n tulliasemat&#8217;, presidentti sanoi kenties puolileikill\u00e4\u00e4n. [Muistio Koivisto-tapaamisesta 1.7.1991. PA, AAA, muistiot B. i; Mainio 2019, 424-425.]\u201d<\/em><\/p>\n<p>Presidentinlinnassa valtiovieras vaihtui, mutta hyvi\u00e4 v\u00e4lej\u00e4 ei ole uhannut mik\u00e4\u00e4n. Ei 1990-luvun alussa niin kuin ei t\u00e4n\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Koivisto muistelee: <em>\u201dPuheen lopuksi sanoin ven\u00e4j\u00e4ksi: &#8216;Kallis yst\u00e4v\u00e4, Boris Nikolajevitsh, otetaan ryyppy!&#8217; T\u00e4st\u00e4 Jeltsin ilahtui kovasti ja sanoi olevansa iloinen, ett\u00e4 olen my\u00f6s h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4, enk\u00e4 vain Georgen<\/em>.\u201d<\/p>\n<p>Jeltsinin alkoholismi paheni ja h\u00e4nen populisminsa ajoi kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n politikointiin. J\u00e4lkeenp\u00e4in arvioiden Ven\u00e4j\u00e4n johtaja sortui huonoihin kompromisseihin vallanjaossa taistelevien kesken. Samoin k\u00e4vi Gorbat\u0161oville.<\/p>\n<p>Entinen esimieheni ulkoministeri\u00f6ss\u00e4, <strong>Markus Lyra<\/strong> arvioi vuonna 1991, ett\u00e4 oli harhaa luulla Ven\u00e4j\u00e4n olevan muuttumassa l\u00e4nsimaaksi.<\/p>\n<p>Malli tuli pikemminkin hakea kehitysmaista.<\/p>\n<p><em>\u201dH\u00e4n arvioi, ett\u00e4 aineellisessa ahdingossa Ven\u00e4j\u00e4 olisi \u2019hyvin altis populistiselle tai puolifasistiselle joukkoliikkeille\u2019. Mik\u00e4li Jeltsin haluaisi pysy\u00e4 vallankahvassa, olisi h\u00e4nen my\u00f6s t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 NKP:n aiheuttama aatteellinen tyhji\u00f6. Uusi aate tulisi arvatenkin olemaan ven\u00e4l\u00e4isyyden korostaminen. \u2019T\u00e4ll\u00e4 uusven\u00e4l\u00e4isyydell\u00e4\u2019\u00a0 saattoi Lyran mukaan olla merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus tilanteeseen Baltiassa.\u201d<\/em><\/p>\n<p><strong>Leningradin turvallisuus ja YYA-ty\u00f6kalu <\/strong><\/p>\n<p>Ik\u00e4polveni suomalaisille tehtiin selv\u00e4ksi se, ett\u00e4 rauhallisten olojen jatkuminen Pohjolassa on puolueettomuuspolitiikkaa ja YYA-sopimus. Yst\u00e4vyydest\u00e4, yhteisty\u00f6st\u00e4 ja avunannosta haluttiin pit\u00e4\u00e4 kiinni v\u00e4hint\u00e4\u00e4n niin kauan kuin It\u00e4-Euroopassa alkanut myllerrys kest\u00e4isi.<\/p>\n<p>Ritvanen muistuttaa siit\u00e4, kuinka poliitikot v\u00e4ltteliv\u00e4t tutun j\u00e4rjestelm\u00e4n avaamista: ulkoministeri <strong>Pertti Paasio<\/strong> (sd.) arvioi sopimuksen uudistamisen saattavan \u201d<em>kiinnitt\u00e4\u00e4 Suomeen ep\u00e4edullistakin ulkopoliittista huomiota \u2019ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4\u2019 sellaisia signaaleja maailmalle, mit\u00e4 ei ole ollut tarkoitus l\u00e4hett\u00e4\u00e4.\u201d <\/em><\/p>\n<p>My\u00f6s Paasion puoluetoveri<strong> Paavo Lipponen<\/strong> (sd.) arvioi Ritvasen mukaan, ett\u00e4 YYA-sopimusneuvottelujen avaaminen her\u00e4tt\u00e4isi turhaa spekulaatiota Suomen asemasta ja politiikasta. \u201d<em>Suomi rinnastettaisiin l\u00e4nness\u00e4 hanakasti It\u00e4-Euroopan maihin, jotka pyrkiv\u00e4t pois Neuvostoliiton etupiirist\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Suomen Moskovan-suurl\u00e4hettil\u00e4s <strong>Heikki Talvitie<\/strong> vertasi tilannetta keskusteluun Suomen ulkopolitiikasta 1920-luvulla, jolloin niin sanotun reunavaltioyhteisty\u00f6n tarkoituksena oli ollut saada Suomi liittoutumaan Baltian maiden ja Puolan kanssa Neuvostoliiton uhkaa vastaan.<\/p>\n<p>Talvitie pohti sit\u00e4 mahdollisuutta, jos Suomi joutuisi joskus neuvottelemaan sopimusta Leningradin turvallisuudesta, niin voitaisiinko ilman t\u00e4t\u00e4 v\u00e4linett\u00e4 saavuttaa parempi lopputulos suvereenisuutemme ja itsen\u00e4isyytemme kannalta.<\/p>\n<p><em>\u201dSamaa mielt\u00e4 oli ulkoministeri\u00f6n toimistop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <strong>Ren\u00e9 Nyberg<\/strong>, joka tokaisi brittikollegalleen: \u2019Miksi Suomen pit\u00e4isi liitty\u00e4 It\u00e4-Euroopan ja Baltian maiden joukkoon, johon se ei kuulu, maiden, jotka nyt pyrkiv\u00e4t Moskovassa avaamaan 1940-luvun neuvottelut. Suomi on tyytyv\u00e4inen asemaansa ja tyytyv\u00e4inen suhteisiinsa Neuvostoliittoon\u2019. Nybergin mukaan YYA-sopimuksen esille ottaminen &#8216;heti Gorbatshovin vierailun j\u00e4lkeen koettaisiin Neuvostoliitossa vihamieliseksi toimeksi&#8217; &#8220;.<\/em> [Nybergin muistio keskustelusta l\u00e4hetyst\u00f6neuvos <strong>Graham Handin<\/strong> kanssa 22.2.1990. UMA, 18.41 NLO, YYA-sopimus Suomi-Neuvostoliitto, v. 1990.]<\/p>\n<p><strong>Ven\u00e4j\u00e4nkielisten asema <\/strong><\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4 ei ole miehitt\u00e4nyt Suomea. Vaikka, kuten professori <strong>Timo Vihavainen<\/strong> on omissa teoksissaan todennut, Ven\u00e4j\u00e4n varjo on toki ollut my\u00f6s Suomen yll\u00e4. Mutta lopultakin se merkitsee jotakin aivan muuta kuin todellinen Ven\u00e4j\u00e4n valta olisi eri historian vaiheissa merkinnyt.<\/p>\n<p>Varovaisuus on kannattanut.<\/p>\n<p>Ulkopolitiikan tarkoituksena on hoitaa maan asioita ulkomailla, ei nostaa sis\u00e4politiikkaa kansainv\u00e4liseen tai kahdenv\u00e4liseen keskusteluun.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3374\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-26-21.png\" alt=\"\" width=\"1516\" height=\"1006\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-26-21.png 1516w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-26-21-300x199.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-26-21-1024x680.png 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-26-21-768x510.png 768w\" sizes=\"(max-width: 1516px) 100vw, 1516px\" \/><\/p>\n<p>Koiviston tavatessa presidentinlinnassa 29. p\u00e4iv\u00e4 elokuuta vuonna 1991 Baltian ulkoministerit: Viron <strong>Lennart Meren<\/strong> (oik.) ja Latvian <strong>Janis Jurkansin<\/strong> (vas.) sek\u00e4 Liettuan <strong>Algirdas Saudargasin,<\/strong> n\u00e4m\u00e4 ilmoittivat valmiutensa soveltaa tulevissa id\u00e4nsuhteissaan Suomen mallia.<\/p>\n<p><em>\u201dMe haluamme itsen\u00e4isyyden, mutta my\u00f6s hyv\u00e4t suhteet Neuvostoliittoon ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n.\u201d <\/em><\/p>\n<p>Keskustelun aikana Koivisto kertoi Ritvasen mukaan yhden lempianekdooteistaan, joka koski <strong>Stalinin<\/strong> toimintaa ennen ja j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4n valtaannousun.<\/p>\n<p>\u201d<em>Stalin lausui vuonna 1945, kun puna-armeija valtasi Port Arthurin, ett\u00e4 nyt on Ven\u00e4j\u00e4n armeijan h\u00e4pe\u00e4 vuodelta 1906 pyyhk\u00e4isty pois. Ilmeisesti Stalinin mieleen ei tullut lainkaan se, ett\u00e4 h\u00e4n itse oli ollut vallankumouksellisella toiminnallaan vaikeuttamassa Ven\u00e4j\u00e4n armeijan toimintaa ja siten aiheuttamassa sen h\u00e4pe\u00e4\u00e4. Selitys on se, ett\u00e4 roolit olivat vaihtuneet.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Koivisto ei Ritvasen mukaan selitt\u00e4nyt, mit\u00e4 h\u00e4n tahtoi Neuvostoliiton historiasta haetulla esimerkill\u00e4\u00e4n sanoa. H\u00e4n kaiketi halusi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 varoituksen sanoja it\u00e4isen naapurin uudesta valta-asetelmasta.<\/p>\n<p>Koivisto uumoili, ett\u00e4 Jeltsinin p\u00e4\u00e4sty\u00e4 tukevasti vallankahvaan Ven\u00e4j\u00e4n suopea asenne Baltian maihin muuttuisi.<\/p>\n<p>Uudelleen itsen\u00e4isyytens\u00e4 saaneisiin Baltian maihin j\u00e4\u00e4neet ven\u00e4j\u00e4nkieliset ovat viel\u00e4 30 vuotta my\u00f6hemminkin k\u00e4tev\u00e4 painostuksen v\u00e4line silloin kun isompi naapuri haluaa korostaa jotain n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>Karjalan pelloilla vilja heilim\u00f6i<\/strong><\/p>\n<p>Koiran leuat sanovat, ett\u00e4 historia ei koskaan toistu, mutta historioitsijat kierr\u00e4tt\u00e4v\u00e4t samoja tarinoita. Jotkut kansalliset kysymykset tuntuvat el\u00e4v\u00e4n ikuisesti.<\/p>\n<p>Suomessa karjalaisten kohtalo hiert\u00e4\u00e4 vuodesta toiseen.<\/p>\n<p>Ritvanen k\u00e4sittelee seikkaper\u00e4isesti vuosikymmenien ajan mukana olleen keskustelun purskahdusta h\u00e4nen tutkimusajankohtanaan.<\/p>\n<p>Kun Suomi kerran tulkitsi uudelleen Pariisin rauhansopimusta, alettiin el\u00e4tell\u00e4 toiveita rauhansopimuksen alueluovutusten voivan tulla samalla tavalla tarkasteltavaksi kuin aserajoituksetkin.<\/p>\n<p>Monet suomalaiset katsoivat sopivan ajan koittaneen Karjalan palauttamiseksi, eiv\u00e4tk\u00e4 vaatimukset laantuneet, vaikka vuonna 1991 Koivisto yritti lopettaa keskustelun rajojen muuttamisesta toteamalla <em>Uuden Suomen<\/em> haastattelussa, ett\u00e4 emme menett\u00e4neet Karjalaa mink\u00e4\u00e4n salaisen pyk\u00e4l\u00e4n perusteella, vaan olimme h\u00e4vinneet alueen kahdessa sodassa.<\/p>\n<p><em>\u201dKun jotkut Karjala-intoilijat sanovat, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi ostaa Karjala, niin min\u00e4 olen sanonut, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole siihen varaa. Min\u00e4 toivoisin, ett\u00e4 teid\u00e4n tahollanne ymm\u00e4rrett\u00e4isiin, ett\u00e4 meill\u00e4 t\u00e4llaista keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ja ett\u00e4 me emme siihen voi puuttua, se ei asiaa paranna. Ja kun me k\u00e4ymme neuvotteluja EY-j\u00e4senyydest\u00e4. Meille on hyvin t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ettei meill\u00e4 ole avoimia kysymyksi\u00e4 naapurin kanssa.\u201d <\/em><\/p>\n<p>On helppoa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 se, miksi Karjala-kysymys oli kiusallinen. Harva suomalainen jaksaa muistaa, ett\u00e4 kun oma v\u00e4ki l\u00e4hti evakkoon, Karjala asutettiin uudelleen. Suurin osa asukkaista tuli Valko-Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja Ukrainasta.<\/p>\n<p><strong>Muuttumattomat rajat<\/strong><\/p>\n<p>Suomessa on hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 mietitty my\u00f6s sit\u00e4, millaisia vaikutuksia rajojen muuttamisesta haikailulla oli uutta perussopimusta sorvattaessa.<\/p>\n<p>Yksinkertaistaen kyse oli siit\u00e4, ett\u00e4 vanhentuneen YYA-sopimuksen sijaan haluttiin sopimus, jossa maamme voisi itse m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 oman puolueettomuutensa ja est\u00e4\u00e4 it\u00e4naapurin mahdollisuus pyrki\u00e4 sopimuksen nojalla tulkitsemaan tai m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4.<\/p>\n<p>Diplomatian ja virallisen sopimusj\u00e4rjestelm\u00e4n tarkoitus on toimia kaikissa oloissa.<\/p>\n<p>Vuonna 1991 vaadittiin kyky\u00e4 ja taitoa virkamiehilt\u00e4. Kesken sopimusneuvotteluiden tilanne muuttui oleellisesti, kun vallankaappausyritys Moskovassa vei lopulta pohjan my\u00f6s Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4lisest\u00e4 sopimuksesta.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3375\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-44-12.png\" alt=\"\" width=\"1366\" height=\"1116\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-44-12.png 1366w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-44-12-300x245.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-44-12-1024x837.png 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-44-12-768x627.png 768w\" sizes=\"(max-width: 1366px) 100vw, 1366px\" \/><em>**<\/em><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3378\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-54-02.png\" alt=\"\" width=\"2060\" height=\"1128\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-54-02.png 2060w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-54-02-300x164.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-54-02-1024x561.png 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-54-02-768x421.png 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-54-02-1536x841.png 1536w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-12-kello-10-54-02-2048x1121.png 2048w\" sizes=\"(max-width: 2060px) 100vw, 2060px\" \/><em>&#8220;<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/ethesis.helsinki.fi\/repository\/handle\/123456789\/19245\"><strong>Joulukuussa Neuvostoliiton olemassaolo kuitenkin lakkasi. Suomen ja Neuvostoliiton jo parafoima sopimus ja Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 aiemmin neuvoteltu sopimus yhdistettiin sopimukseksi suhteiden perusteista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sopimus perustui kuitenkin l\u00e4hes t\u00e4ysin Ven\u00e4j\u00e4n kanssa jo aikaisemmin neuvoteltuun sopimukseen.&#8221;<\/strong><\/a><\/em><\/p>\n<p><strong>Kahden v\u00e4liset id\u00e4nsuhteet pohjana kaikelle<\/strong><\/p>\n<p>Suomen aloitteesta sopimukseen otettiin artikla, jonka tavoitteena oli lis\u00e4\u00e4ntyvien yhteyksien pohjustaminen Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 asuvien suomalaisten ja suomensukuisten kansojen kanssa.<\/p>\n<p>Suomessa ajateltiin, ett\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6artiklan sis\u00e4llytt\u00e4mist\u00e4 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liseen sopimukseen ja l\u00e4hialueyhteisty\u00f6t\u00e4 olisi k\u00e4ytetty ulkopoliittisen johdon v\u00e4lineen\u00e4 hillit\u00e4 Karjala-keskustelua.<\/p>\n<p>Hallitus saattoi vedota siihen, ett\u00e4 se pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n rajan yli tapahtuvaa l\u00e4hialueyhteisty\u00f6t\u00e4 ja huomioi suomensukuiset kansat uudessa sopimuksessa.<\/p>\n<p><em>&#8220;Ven\u00e4j\u00e4n puolella ei ollut t\u00e4h\u00e4n vastav\u00e4itteit\u00e4, mutta sen ehdotuksesta artiklaan merkittiin vastavuoroisuus, vaikka Suomessa asuvia ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4, jotka olivat suurelta osin maahanmuuttajia, ei voinut suoraan verrata Neuvostoliitossa asuviin suomalaisiin ja suomensukuisiin, jotka ovat historiallisia kansallisia v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4.<\/em>&#8221;<\/p>\n<p>Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n sopimuksen v\u00e4hemmist\u00f6artikla on j\u00e4lkeenp\u00e4in saanut osakseen my\u00f6s kritiikki\u00e4.<\/p>\n<p>Ritvanen toteaa, ett\u00e4 l\u00e4hdeaineiston perusteella ulkoministeri\u00f6ss\u00e4 kiinnitettiin huomiota 10. artiklan mahdollisiin seurannaisvaikutuksiin kes\u00e4ll\u00e4 1992. V\u00e4hemmist\u00f6kysymys odotti pinnan alla ja jo syksyll\u00e4 1992.<\/p>\n<p>Ven\u00e4l\u00e4isdiplomaatti <strong>Sergei Karaganov<\/strong>, joka oli siirtynyt Neuvostoliiton ulkoministeri\u00f6n palveluksesta Moskovan Eurooppa-instituutin tutkijaksi, esitti, ett\u00e4 \u201dl\u00e4hiulkomaiden\u201d etnisi\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ulkopolitiikan v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4hiulkomailla tarkoitettiin entisi\u00e4 neuvostotasavaltoja ja Venaj\u00e4n naapurimaita, joihin liittyi ven\u00e4l\u00e4isen n\u00e4kemyksen mukaan Ven\u00e4j\u00e4n erityisi\u00e4 oikeuksia ja intressej\u00e4.<\/p>\n<p><em>\u201dKaraganovin mielest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n tulisi tavoitella kansainv\u00e4list\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 esiintym\u00e4ll\u00e4 ihmisoikeuksien ja v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksien varjelijana entisen Neuvostoliiton alueella, etenkin Virossa ja Latviassa.\u00a0 Karaganov ty\u00f6skenteli sittemmin vaikutusvaltaisen ulko- ja puolustuspoliittisen neuvoston puheenjohtajana vuosina 1992\u20132012. H\u00e4n toimi my\u00f6s sek\u00e4 on my\u00f6s Jeltsinin ett\u00e4 <strong>Vladimir Putinin<\/strong> neuvonantajana.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Ritvanen arvioi, ett\u00e4 arkistol\u00e4hteist\u00e4 tai ulkoministeri\u00f6n virkamiesten haastatteluista ei l\u00f6ydy viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n sopimuksen v\u00e4hemmist\u00f6artikla olisi ollut per\u00e4isin \u201d<em>Karjalan liitosta ja sen tukijoukoilta eduskunnasta<\/em>\u201d kuten tutkija <strong>Juhani Suomi<\/strong> on v\u00e4itt\u00e4nyt.<\/p>\n<p>\u201d<em>On kuitenkin perusteltua otaksua, ett\u00e4 artiklan syntyyn my\u00f6t\u00e4vaikutti keskustelu Karjalan palauttamisesta, jota Karjalan liitto oli viritellyt ahkerasti.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Suomi arvosteli ulkoministeri\u00f6n poliittista osastoa siit\u00e4, ettei se huomioinut v\u00e4hemmist\u00f6artiklan mahdollisia seurannaisvaikutuksia riitt\u00e4v\u00e4n tarkasti.<\/p>\n<p>Suomen sanoin <em>\u201dtuijotettiin liiaksi ven\u00e4l\u00e4isten silloin viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4iseen osuuteen Suomen kokonaisv\u00e4est\u00f6st\u00e4 eik\u00e4 sanamuodon Ven\u00e4j\u00e4lle avaamia poliittisia mahdollisuuksia n\u00e4yt\u00e4 oivalletun lainkaan\u201d<\/em>.<\/p>\n<p>H\u00e4n viittasi siihen, ett\u00e4 sopimuksen 10 artikla saattoi antaa Ven\u00e4j\u00e4lle jonkunlaisia mahdollisuuksia puuttua Suomen sis\u00e4isiin asioihin maassa asuvan ven\u00e4l\u00e4isen v\u00e4hemmist\u00f6n kautta.<\/p>\n<p>Lukijan kannattaa pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 ven\u00e4j\u00e4nkielisten kohtelulla ulkomailla on sittemmin perusteltu my\u00f6s v\u00e4kivaltaa esimerkiksi Georgiassa ja Ukrainassa, jossa Ven\u00e4j\u00e4 on ollut osapuolena sotatoimiin, vaikka se v\u00e4h\u00e4tteleekin omaa merkityst\u00e4\u00e4n muuna kuin &#8220;rauhanturvaajana&#8221;.<\/p>\n<p><strong>Historiasta perusteluja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin<\/strong><\/p>\n<p>Ritvanen kirjoittaa, ett\u00e4 Neuvostoliitto\/Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli ja on Euroopassa useita riidanalaisia raja-alueita, joiden kannalta Karjalan luovuttaminen olisi luonut vaarallisen ennakkotapauksen.<\/p>\n<p>Parhaimmillaan historioitsijat kykenev\u00e4t kertomaan mihin on milloinkin pyritty, ja mit\u00e4 lopputuloksen vuoksi voidaan odottaa tapahtuvaksi. Ennustamiseen historiakaan ei taivu.<\/p>\n<p>Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n valtiolliset perussopimukset allekirjoitettiin Helsingiss\u00e4 20. tammikuuta 1992.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3368\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-11-kello-13-59-36.png\" alt=\"\" width=\"611\" height=\"416\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-11-kello-13-59-36.png 611w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-11-kello-13-59-36-300x204.png 300w\" sizes=\"(max-width: 611px) 100vw, 611px\" \/><\/p>\n<p>Poliittisen sopimuksen allekirjoittajina olivat p\u00e4\u00e4ministeri <strong>Esko Aho<\/strong> ja varap\u00e4\u00e4ministeri, valtiosihteeri <strong>Gennadi Burbulis<\/strong>. Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n perussopimukseen otettiin samat rajoja ja turvallisuustakeita koskevat artiklat kuin hny-sopimustekstiin eik\u00e4 niit\u00e4 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisiss\u00e4 neuvotteluissa k\u00e4sitelty uudelleen.<\/p>\n<p><strong>[Asetus <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/sopimukset\/sopsteksti\/1992\/19920063\/19920063_1\">Ven\u00e4j\u00e4n federaation kanssa suhteiden perusteista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ]<\/a><\/strong><\/p>\n<p>Uudelle sopimukselle annettiin nimeksi Sopimus suhteiden perusteista (sp-sopimus). Samassa yhteydess\u00e4 allekirjoitettiin taloudellista yhteisty\u00f6t\u00e4 ja l\u00e4hialueyhteisty\u00f6t\u00e4 koskevat sopimukset. Sopimus kaupasta ja taloudellisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 korvasi vuonna 1947 Neuvostoliiton kanssa solmitun kaupallisen perussopimuksen ja siihen perustuneet muut sopimukset.<\/p>\n<p>L\u00e4hialuesopimus s\u00e4\u00e4teli Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 Murmanskin, Karjalan ja Pietarin alueiden kehitt\u00e4miseksi.<\/p>\n<p>Ritvanen kirjoittaa, ett\u00e4 sopimusten allekirjoittamisen j\u00e4lkeen Koivisto ja Burbulis k\u00e4viv\u00e4t ven\u00e4j\u00e4ksi puhelinkeskustelun Jeltsinin kanssa.<\/p>\n<p><em>&#8220;Koiviston tervehditty\u00e4 Jeltsini\u00e4 ja kysytty\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vointia Jeltsin puhkesi valittamaan tilanteen vaikeutta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Samalla h\u00e4n vakuutti olevansa optimistinen ja varma voitosta. Ven\u00e4j\u00e4 oli l\u00e4htenyt uudistusten tielle ja vaikka eteneminen oli raskasta tuin taakkaa per\u00e4ss\u00e4\u00e4n kiskoisi, Jeltsin uskoi kansan kest\u00e4v\u00e4n jotenkuten t\u00e4m\u00e4n vaikeimman vuoden.&#8221;<\/em><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Suomenmaa: V\u00e4it\u00f6s <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/uutiset\/vaitos-suomi-ei-ollut-kylman-sodan-paattymisen-murrosvaiheessa-passiivinen-ajopuu-vaan-aktiivinen-toimija\/\">&#8211; Suomi ei ollut kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen murrosvaiheessa passiivinen ajopuu vaan aktiivinen toimija<\/a><\/p>\n<p>Suomen Kuvalehti: <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/jutut\/kotimaa\/kun-neuvostoliitto-hajosi-mauno-koivisto-katkaisi-ulkopolitiikan-kgb-linjan-tammikuu-1992-oli-idansuhteiden-kaannekohta\/\">Tehtaankadun uusi aika<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Presidentti Koivisto oli ulkoministeri\u00f6t\u00e4 pid\u00e4ttyv\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 kannalla. \u201dEi ole meid\u00e4n asiamme todeta Neuvostoliiton&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":3367,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[57,756,757,114,761,755,759,760,582,758,762,763,262,286,353],"acf":[],"platta":{"numLikes":2,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["venaja","politiikka"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-11-kello-20-38-51.png","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2021\/09\/nacc88yttocc88kuva-2021-9-11-kello-20-38-51.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/3369"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=3369"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/3369\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3399,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/3369\/revisions\/3399"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/3367"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=3369"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=3369"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=3369"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}