{"id":3456,"date":"2021-09-27T11:03:07","date_gmt":"2021-09-27T08:03:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=3456"},"modified":"2021-09-27T20:40:34","modified_gmt":"2021-09-27T17:40:34","slug":"kirja-arvio-jussi-lehmus-lasse-lehtinen-salaista-sotaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-jussi-lehmus-lasse-lehtinen-salaista-sotaa\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Jussi Lehmus \u2013 Lasse Lehtinen \u2013 Salaista sotaa"},"content":{"rendered":"

Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Suomen marsalkka valmisteli vastavierailuaan Saksaan vuonna 1942. P\u00e4\u00e4majassa pohdittiin sopivaa lahjaa Adolf Hitlerille<\/strong>.<\/p>\n

\u201dSuoraan kysymykseen oli suotavaa vastata empim\u00e4tt\u00e4, joten [Kalle] Lehmus<\/strong> ehdotti harkittavaksi jotain puhtaasti suomalaista, kuten esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan<\/strong> maalaama taulu ‘Paimenpoika Paanaj\u00e4rvelt\u00e4’.<\/a> Ehdotus miellytti ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4, ja h\u00e4n k\u00e4ski Lehmusta selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n taulun olinpaikan ja omistajan. T\u00e4m\u00e4 osa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 sujui helposti. Taulun omisti valtioneuvos August Ramsay<\/strong>,<\/a> mutta sen mahdollista hankintahintaa ei saatu tietoon, sill\u00e4 asiassa piti tietenkin edet\u00e4 hienovaraisesti. Lehmus saattoi kuitenkin kertoa, ett\u00e4 taulu oli ollut vuonna 1940 n\u00e4ytteill\u00e4 Helsingiss\u00e4, ja se oli silloin vakuutettu 750 000 markan arvosta. Sen kuultuaan Mannerheim<\/strong> j\u00e4rkyttyi ja totesi, ettei h\u00e4nell\u00e4 ollut moista summaa t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen. Ajatus taulusta oli unohdettava, ja Mannerheim vaati Lehmukselta uutta ehdotusta<\/em>.\u201d<\/p>\n

Paimenpoika j\u00e4i sijoilleen soittelemaan huiluaan. Hitler sai Suomi-konepistoolin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tarina l\u00f6ytyy kymmenien vastaavien joukosta, yritt\u00e4j\u00e4n ja historian harrastajan, Jussi Lehmuksen<\/strong> ja tohtori Lasse Lehtisen<\/strong> teoksesta: Salaista sotaa \u2013 Mannerheimin demari Kalle Lehmus, Docendo 2021<\/a>
\n<\/em><\/p>\n

Demari, Kaarle “Kalle” Lehmus<\/strong> (1907\u20131987)<\/a>, oli sotien aikaan yksi Suomen tiedotusrintaman johtajista. H\u00e4nen nimityst\u00e4\u00e4n sodanaikaiseen p\u00e4\u00e4majaan voidaan pit\u00e4\u00e4 suomalaisen omaleimaisuuden ilmentym\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Kadettikoulua k\u00e4ym\u00e4t\u00f6n, ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n luotettu – tiedotusosaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, oli monille ammattiupseereille \u00e4rsytyksen ruumiillistuma. Ei ollut helppoa hyv\u00e4ksy\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 poliittisilla perusteilla oli suuri merkitys.<\/p>\n

Sodan j\u00e4lkeen puolustusministeriksi ja everstiksi asti ylennyt Lehmus ei ollut ammattiupseerien suosiossa, edes sotien aikana.<\/p>\n

Mutta h\u00e4n oli riitt\u00e4v\u00e4n monen mielest\u00e4 kykenev\u00e4 ja p\u00e4tev\u00e4, vaikka Lapuan liikkeen vaikuttaja ja heimosotien veteraani, kenraali Paavo Talvela<\/strong> <\/a>oli kuvannut tiedotusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4 \u201dpolitrukiksi ja propagandaherraksi\u201d.<\/p>\n

Mallia propagandan toteuttamiseen oli saatu Saksasta, mutta suomalaiset erityispiirteet huomioitiin, ja sotaa k\u00e4yv\u00e4lle kansakunnalle tarjosivat hiottuja n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n parisataa luovien alojen ammattilaista: kirjailijoita, runoilijoita, toimittajia, tiedemiehi\u00e4, valo- ja elokuvaajia ja taiteilijoita.<\/p>\n

\"\"Hitlerin k\u00e4ttelyst\u00e4 taktiseen ydinaseseen
\n<\/strong><\/p>\n

Kun harrastajahistorioitsija kirjoittaa sukulaisestaan, ja saa mukaan tarinan suunnitelmasta hankkia Suomeen ydinase, tulee mieleen, ett\u00e4 tekstiin pit\u00e4\u00e4 suhtautua toisin kuin ammattilaisten tutkimuksiin.<\/p>\n

Ep\u00e4ily on turhaa. Lehmuksen ja Lehtisen teksti vie mukanaan.<\/p>\n

Muistelmien parasta antia ovat yleens\u00e4 kertomukset ihmisten henkil\u00f6kohtaisista suhteista. Luottodemarin el\u00e4m\u00e4ntarina kehystet\u00e4\u00e4n ja sidotaan hyvin l\u00e4hteisiin ja muuhun kirjallisuuteen.<\/p>\n

Teoksessa on tietoja vakoilusta ja tiedustelusta – mausteeksi hieman lemmenseikkailujakin sek\u00e4 puistattavaa pienen maan kabinettipolitiikkaa. Unohtamatta kuitenkaan suurvaltapolitiikkaa, johon mainittu ydinasekin liittyy.<\/p>\n

Puolustusministerin\u00e4 ollessaan Lehmus laati muistion, jossa ehdotettiin vuonna 1957, ett\u00e4 Suomen pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikki mahdolli<\/span>suutensa ja voimavaransa yhteisen vaaran torjumiseen, ja ett\u00e4 olisi <\/span>Neuvostoliitonkin etujen mukaista, jos Suomi p\u00e4\u00e4sisi eroon Pariisin rauhansopimuksen rajoituksista, jossa “Suomi sitoutuu olemaan pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4, valmistamatta tai kokeilematta mit\u00e4\u00e4n strategista ydinenergia-asetta.”
\n<\/span><\/p>\n

“Lehmus oli samassa asemassa kuin jatkosodan aikaan, neuvomas<\/span>sa ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4, eik\u00e4 se miellytt\u00e4nyt ollenkaan armeijan johtoa.” <\/span><\/em>(Ydinaseesta lis\u00e4\u00e4 muiden kirja-arvioiden linkeiss\u00e4 blogin lopussa.)<\/p>\n

Omissa kiitossanoissaan kirjansa lopuksi Jussi Lehmus<\/strong> kertoo siit\u00e4, miten h\u00e4n uppoutui puolustusministerin, vakoojan ja Hitleri\u00e4 k\u00e4telleen isoisois\u00e4ns\u00e4 maailmaan.<\/p>\n

Ilman Kansallisarkiston henkil\u00f6kuntaa hanke olisi voinut tyss\u00e4t\u00e4 alkuunsa. Varauksettomasti kiitosta saavat my\u00f6s useat historiaa ty\u00f6kseen tutkivat henkil\u00f6t.<\/p>\n

Teoksen toinen tekij\u00e4 Lasse Lehtinen<\/strong> kirjoittaa esipuheessaan kirjan olevan vastarinnan historiaa my\u00f6s sodanj\u00e4lkeisilt\u00e4 vuo<\/span>silta. Taistelu jatkui kansakunnan arjessa; kodeissa, tehdassaleissa, <\/span>j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4. P\u00e4\u00e4vastustajia olivat Lehtisen mukaan ne suoma<\/span>laiset, jotka ottivat vastaan tukea ja ohjausta Neuvostoliitosta.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201d\u2019T\u00e4m\u00e4 on tosiaan hirmuista, kun oman kansan keskuudessa on t\u00e4llaisia aineksia kuin kommunistit\u2019, Juho Kusti Paasikivi<\/strong> murisi p\u00e4iv\u00e4kirjalleen. Kalle Lehmuksen ty\u00f6 olikin sotien j\u00e4lkeen viel\u00e4 peitetymp\u00e4\u00e4 kuin sotien aikana. H\u00e4n j\u00e4i puolustuslaitoksen palvelukseen ja rakensi armeijalle salaisen vastatiedusteluj\u00e4rjestelm\u00e4n. V\u00e4hiten p\u00e4iv\u00e4nvaloa kestiv\u00e4t h\u00e4nen toimensa, kun Suomeen hankittiin osaamista ja v\u00e4lineit\u00e4, jotka oli kielletty Pariisin rauhansopimuksessa. Karskeilla toimillaan Lehmus jatkoi \u2013 joko valtuuksilla tai ilman \u2013 sodanj\u00e4lkeisten asek\u00e4tkij\u00f6iden ty\u00f6t\u00e4<\/em>\u201d.<\/p>\n

Kirsikkana kakussa on se, ett\u00e4 tekij\u00e4t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n suvun tarinaa my\u00f6s ikuisesti salaisiksi julistettujen asiakirjojen kautta.<\/p>\n

Suvun perim\u00e4tiedon mukaan isoisois\u00e4n oikeudenk\u00e4yntien p\u00f6yt\u00e4kirjojen piti todellakin olla ikuisesti salattuja, mutta nykyisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan ikuinen on 60 vuotta. M\u00e4\u00e4r\u00e4aika tuli t\u00e4yteen vuonna 2019.<\/p>\n

Kekkosen pitk\u00e4 varjo<\/strong><\/p>\n

Mutta miksi min\u00e4 en tiennyt juuri mit\u00e4\u00e4n Lehmuksesta ennen t\u00e4m\u00e4n kirjan lukemista?<\/p>\n

Selitykseksi ei riit\u00e4 se, ett\u00e4 sodasta on jo vuosikymmeni\u00e4 tai se, etten vaan ole ollut riitt\u00e4v\u00e4n kiinnostunut.<\/p>\n

Poliittista historiaamme harrastaneille on tuttua lukea siit\u00e4, kuinka Suomessa ajauduttiin Urho Kekkosen<\/strong> johtamaan<\/a> kulttuuriin, joka l\u00f6i leimansa l\u00e4hes kaikkeen.<\/p>\n

Vuosien varrella on paljastettu toinen toistaan rumempia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, mutta my\u00f6s alettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miksi naapuria kumarrettiin, vaikka kunnioittamisesta ei yht\u00e4 paljon voinut puhua kuin korulauseista.<\/p>\n

Vastaus piilee ennemminkin siin\u00e4 erityisess\u00e4 historian kulussa, jossa olemme olleet Neuvostoliiton ja 1990-luvun alun j\u00e4lkeen j\u00e4lleen Ven\u00e4j\u00e4n naapurissa.<\/p>\n

Lehmus putosi korkealta. Syyksi on sanottu veropetosta, jossa oli jotain muutakin, koska asiakirjat salattiin.<\/a><\/p>\n

“Kekkonenkin alkoi nyt ottaa et\u00e4isyytt\u00e4<\/span> luottomieheens\u00e4. ‘Pl.mi\u00f6ss\u00e4 [puolustusministeri\u00f6ss\u00e4] on ilmei<\/span>sesti olemassa paljon m\u00e4t\u00e4\u00e4, joka saatava selville’ presidentti kirja<\/span>si p\u00e4iv\u00e4kirjaansa. Ja viikkoa my\u00f6hemmin: ‘Kalle Lehmus vapautet<\/span>tiin Pl.ministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6n virasta.’ Ei muuta. Runsas viik<\/span>ko my\u00f6hemmin p\u00e4iv\u00e4kirjaan ilmestyi merkint\u00e4: ‘Kuttura [Vilkuna] <\/span>Vla[dimirovi]lta, ett\u00e4 heid\u00e4n tietojensa mukaan Lehmus hy\u00f6tynyt sek\u00e4 <\/span>ostoista ett\u00e4 myynneist\u00e4 ja ollut ostoja vastaan Nl:sta, koska sielt\u00e4 ei <\/span>provisioita.’ Kekkonen p\u00e4\u00e4tti olla uskovinaan panettelun todeksi<\/span>.”<\/em><\/p>\n

“Pirua voitiin ly\u00f6d\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 perkeleen apua”<\/strong><\/p>\n

Politiikassa mukana olleiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n mahtuu monenlaisia arvioita. Lehmus oli ollut luomassa kuvaa talvisodan ihmeest\u00e4.<\/p>\n

Amerikkalaisen arvion mukaan Neuvostoliitto voitti talvisodan, mutta Suomi propagandasodan.<\/p>\n

Propaganda oli ollut niin onnistunutta, ett\u00e4 enemmist\u00f6 kansasta olisi halunnut jatkaa sotaa.<\/p>\n

Kekkonenkin vastusti eduskunnassa kiivaasti rauhanehtojen hyv\u00e4ksymist\u00e4 niin kuin h\u00e4n oli vastustanut syksyll\u00e4 1939 hallituksessa\u00a0 Neuvostoliiton vaatimia alueluovutuksia.<\/p>\n

Mielialat Neuvostoliittoa vastaan syveniv\u00e4t 1940-luvun Suomessa. Poliitikot j\u00e4rkeiliv\u00e4t sotilaiden kanssa, ett\u00e4 vain toisen suurvallan \u2013 Saksan \u2013 tuki voisi pelastaa maan tuholta.<\/p>\n

Jatkosodan toisella viikolla V\u00e4in\u00f6 Tanner<\/strong> oli mennyt radioon selostamaan ty\u00f6v\u00e4enliikkeen sodan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja kertonut sen, kuinka sodank\u00e4ynti Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan uusiutuu niin usein, ett\u00e4 se melkein alkaa muuttua normaaliksi.<\/p>\n

Historian tutkijat olivat Tannerin mukaan laskeneet, ett\u00e4 Suomi oli 700 edellisen vuoden aikana ollut sodassa it\u00e4\u00e4n p\u00e4in yhteens\u00e4 100 vuotta: “T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6l\u00e4isvaltion nimell\u00e4 kulkeva valtakunta on aiheuttanut koko maailman ty\u00f6v\u00e4enluokalle yksinomaan menetyksi\u00e4.<\/em>”<\/p>\n

Mannerheim oli saanut 75-vuotisp\u00e4ivilleen – hieman yll\u00e4tt\u00e4en vieraakseen itsens\u00e4 Hitlerin. Vierailu Suomeen oli onnistunut hyvin ja saman kaavan mukaan toteutettiin my\u00f6s suomalaisen valtuuskunnan matka Saksaan.<\/p>\n

Hein\u00e4kuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vastavierailusta julkaistiin Suomen lehdiss\u00e4 kertomus, joka ei kuitenkaan miellytt\u00e4nyt marsalkkaa.<\/p>\n