{"id":3501,"date":"2021-10-07T17:15:01","date_gmt":"2021-10-07T14:15:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=3501"},"modified":"2021-10-08T08:21:34","modified_gmt":"2021-10-08T05:21:34","slug":"kirja-arvio-ville-pernaa-pimea-vuosikymmen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-ville-pernaa-pimea-vuosikymmen\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Ville Pernaa \u2013 Pime\u00e4 vuosikymmen"},"content":{"rendered":"

\u201dSupolla piti kiirett\u00e4 vuonna 1970. Vallankumousta tehtiin opiskelijapiireiss\u00e4, yliopistoilla, ty\u00f6paikoilla sek\u00e4 politiikassa. Kriittist\u00e4 massaa n\u00e4iss\u00e4 ryhmiss\u00e4 oli jonkin verran, mutta vuonna 1970 vaarallisimmalta tuntui yksi mies: Neuvostoliiton uusi Suomen-suurl\u00e4hettil\u00e4s Aleksei Beljakov<\/b>.\u201d<\/i><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Dosentti Ville Pernaan<\/b> Pime\u00e4 vuosikymmen, Suomi 1968\u20131981<\/a> (Siltala, 2021. 321 s. ) kirjassa esitelty reilun vuosikymmenen mittainen ajanjakso k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s oman poliittisen her\u00e4\u00e4miseni.<\/p>\n

Olen mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin aikalainen. Menetin vuosikymmenelle lapsuuteni.<\/p>\n

Sain yhden illan aikana opit Ben Zyskowicz<\/span>ilta <\/b>kouluneuvostoon apuj\u00e4seneksi pyrkiess\u00e4ni (Pernaa kiitt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4ik\u00e4ist\u00e4 kokoomuksen kansanedustajaa p\u00e4iv\u00e4kirjojen k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuudesta) ja kasvoin koululaisena ajattelemaan, ett\u00e4 jos joku on pysyv\u00e4\u00e4, niin kauppa naapurin \u2013 Neuvostoliiton, kanssa.<\/p>\n

Huomaan olleeni konservatiivi monen hieman vanhemman aikalaiseni kanssa. Siis vakauden eli Kekkosen ja YYA:n kasvattama. My\u00f6hemmin suhteeni Neuvostoliittoon ja Marxiin on syventynyt, enk\u00e4 vierasta yht\u00e4\u00e4n j\u00e4senyytt\u00e4mme Euroopan unionissa.<\/p>\n

Pernaa vie mukanaan. L\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6 on valaisevaa. Aiemman tutkimuksen kanssa keskustellaan. Presidentti Mauno Koiviston<\/b> ja Supon arkistot toimivat monen kiinnostavan aiheen sidosaineena. Vaikka kyseess\u00e4 on vankka asiaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 tietokirja, on sit\u00e4 lukiessa helppo heitt\u00e4yty\u00e4 vapaaseen kelluntaan omien muistojen kanssa.<\/p>\n

Moni edelleen sosiaalisen median ja blogien sek\u00e4 uutisten kommentteihin nouseva mielipide kumpuaa 40 vuoden takaa. Pime\u00e4 kuin \u201dkeskiaika\u201d (joka ei sivun mennen sanoen ollut mitenk\u00e4\u00e4n pime\u00e4).<\/p>\n

Porvaririntama vs. taistolaiset<\/b><\/p>\n

Kouluissa k\u00e4ytiin poliittista v\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, jossa vastakkain olivat taantumukselliset ja uudistushaluttomat \u2013 ja Teinilliitto<\/a>.<\/p>\n

Ilman Pernaan teosta en olisi muistanut sit\u00e4, milloin kouluneuvostoista luovuttiin. Kokeilua koskevan lain voimassaolo p\u00e4\u00e4ttyi (jo) vuonna 1976. Jotkut neuvostot sinnitteliv\u00e4t 1980-luvun puolelle, mutta Pernaan mukaan asiallisesti ottaen kouluneuvostojen kultakausi oli p\u00e4\u00e4ttynyt 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Zyskowiczin p\u00e4iv\u00e4kirjan merkinn\u00f6ist\u00e4 Pernaa l\u00f6ysi kohdan, jossa t\u00e4m\u00e4 muistelee toisten kouluneuvoston vaalien olleen menestys. Porvaririntama sai l\u00e4hes puolet kaikista oppilaspaikoista. Ensimm\u00e4iset vaalit olivat torjuntavoittoja. Taistolaisten hallitsema yleisdemokraattinen rintama vy\u00f6rytti.<\/p>\n

\u201dVaalikamppailu oli hyvin aktiivista. Taistolaiset levittiv\u00e4t kouluihin perustamaansa Koulutoveri-lehte\u00e4, mik\u00e4 aiheutti monenlaisia ristiriitoja. Aikaisemman Teiniliiton apulaisp\u00e4\u00e4sihteeri \u0415\u0435va-Liisa Walleniuksen<\/b> p\u00e4\u00e4toimittaman lehden tarkoituksena oli \u2019kehitt\u00e4\u00e4 ja tehd\u00e4 tunnetuksi marxismi-leninismin periaatteiden mukaista koulutus- ja kasvatusn\u00e4kemyst\u00e4 sek\u00e4 osallistua koulutuspolitiikan alalla yleiseen imperialismin ja monopolien vastaiseen taisteluun.\u2019 Kysynt\u00e4 lehdelle oli niin kovaa, ett\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 numerosta jouduttiin ottamaan toinen painos.\u201d <\/i><\/p>\n

Idealismi ja j\u00e4rjest\u00f6gangsterismi veiv\u00e4t jo vuosikymmenen puoliv\u00e4liss\u00e4 Teiniliiton menness\u00e4\u00e4n. Se oli laiminly\u00f6nyt kirjanpitonsa, ja esitt\u00e4nyt perusteettomia menoarvioita valtionapuja hakiessaan.<\/p>\n

\u201dSamalla selvisi, ett\u00e4 j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ollut l\u00e4himainkaan ilmoitetun 100 000 j\u00e4senen luokkaa. Liitto ilmoitti itse, ett\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 oli noin 42 000, mutta tarkastusviraston mukaan marraskuussa 1974 avustuksen haun aikaan j\u00e4seni\u00e4 oli alle 22 000. Kes\u00e4kuussa 1975 j\u00e4seni\u00e4 oli en\u00e4\u00e4 12 600. \u201d<\/i><\/p>\n

Taistolaisten asemista ja vaikutusvallasta jaksetaan kohkata edelleen. Mutta kuten niin monien, my\u00f6s minun maailmankuvani m\u00e4\u00e4rittyi toisesta maailmasta. Olin oppinut lukemaan Aku Ankan kanssa, mutta silti pohdin (varovaisesti) my\u00f6s ven\u00e4j\u00e4n kielen perustaitojen mahdollistamaa opiskelua naapurimaassa.<\/p>\n

Olen aikakauteni tuote \u2013 nykyisest\u00e4 Suomesta katsottuna aivan toisen todellisuuden kasvatti. \u00ad\u00ad<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Shaahiparin vierailun ristiriitaiset tunnelmat\u00a0<\/a><\/p>\n

My\u00f6s minun vanhempani olivat kolmekymppisin\u00e4 seuraamassa shaahin vastaisia mielenosoituksia ja tapahtuneesta riitti vuosiksi kerrottavaa.<\/p>\n

Kenest\u00e4 tasavallan Kekkonen<\/b><\/p>\n

Lapsen mieless\u00e4 vuonna 1900 syntyneen presidentin asema oli vakaa, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikkein oudoimmatkaan poliittiset j\u00e4rjestelyt tuntuneet kummalliselta.<\/a><\/p>\n

Miksi pit\u00e4isi vaihtaa johtajia?\"\"<\/p>\n

Zyskowicz<\/span>\u00a0kertoi h\u00e4nt\u00e4 h\u00e4irinneen koululaispoliitikkona se, ett\u00e4 kun puhuttiin rauhasta, n\u00e4htiin ongelmia vain l\u00e4nness\u00e4 ja Yhdysvalloissa, muttei Neuvostoliitossa.<\/p>\n

\u201dIhmisoikeuksista ei puhuttu, eik\u00e4 demokratiasta, koska ne olivat hankalia vasemmistolle.\u201d<\/i><\/p>\n

Pernaa kirjoittaa, ett\u00e4: \u201dyksi suomalaisen politiikan erityispiirre pitk\u00e4ll\u00e4 1970-luvulla oli puolueiden sis\u00e4inen jakautuminen. Puolueet olivat sijoitettavissa tietenkin perinteiselle oikeisto-vasemmisto-janalle, mutta puolueiden sis\u00e4ll\u00e4 keskeinen jakolinja kulki suhtautumisessa Neuvostoliittoon ja presidentti Urho Kekkoseen<\/b>.\u201d<\/i><\/p>\n

Taloudellinen painostus oli ollut kommunistien keskeinen tavoite jo vuosien ajan, kuten Hertta Kuusinen<\/b><\/a> asian n\u00e4ki: matkalla kohti ratkaisevan suurta riippuvuutta Neuvostoliitosta olisi id\u00e4nkaupan osuuden lis\u00e4\u00e4minen kaikin mahdollisin tavoin.<\/p>\n

Samalla l\u00e4nsimaiden kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kauppaa pit\u00e4isi v\u00e4hent\u00e4\u00e4, koska: \u201dsiin\u00e4 vaiheessa, kun maamme perusteollisuus on ratkaisevasti riippuvainen Neuvostoliittoon ja it\u00e4blokin maihin tapahtuvasta viennist\u00e4 eiv\u00e4t poliittiset konjuktuurivaihtelut en\u00e4\u00e4 pysty ratkaisevasti muuttamaan kehityksen suuntaa.\u201d <\/i><\/p>\n

Pernaa kirjoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n askelista, joita Kuusinen luetteli taloudellisen riippuvuuden lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n

Saimaan kanava pakottaisi rahtilaivastoa mukautumaan kanavan k\u00e4ytt\u00e4miseen. Teollisuuden riippuvuus lis\u00e4\u00e4ntyisi vesiteitse tapahtuvasta rahtaamisesta.<\/p>\n

Riippuvuuden lis\u00e4\u00e4miseksi Suomen teollisuus pit\u00e4isi sopeuttaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Neuvostoliitosta tuotavaa luonnonkaasua eli nykytermein maakaasua, kuten Pernaa t\u00e4sment\u00e4\u00e4 ja jatkaa, ett\u00e4 riippuvuutta lis\u00e4isiv\u00e4t Kuusisen listassa my\u00f6s VR:n s\u00e4hk\u00f6veturikaluston ja ydinvoimalan hankkiminen Neuvostoliitosta.<\/p>\n

\u201dKaiken t\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi tapahtua poliittisesti Skp:n ja Nkp:n yhteisiss\u00e4 neuvotteluissa. Se vahvistaisi Skp:n roolia Suomen johtavana puolueena.\u201d<\/i><\/p>\n