{"id":4005,"date":"2022-01-21T13:50:49","date_gmt":"2022-01-21T11:50:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=4005"},"modified":"2022-01-21T15:38:18","modified_gmt":"2022-01-21T13:38:18","slug":"kirja-arvio-minna-saavala-minne-menet-ihminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-minna-saavala-minne-menet-ihminen\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Minna S\u00e4\u00e4v\u00e4l\u00e4 \u2013 Minne menet ihminen?"},"content":{"rendered":"<p>Muuttoliike, maahanmuuttajat, pakolaiset ovat sanoja, jotka eiv\u00e4t j\u00e4t\u00e4 kylm\u00e4ksi. L\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti monissa meiss\u00e4 her\u00e4\u00e4 halua kommentoida kuuntelematta sit\u00e4, mit\u00e4 sanat maininneella on sanottavaa.<\/p>\n<p>Sosiaaliantropologi <strong>Minna S\u00e4\u00e4v\u00e4l\u00e4ll\u00e4<\/strong> kerrottavaa riitt\u00e4\u00e4. H\u00e4n vastaa erinomaisesti esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kysymykseen: Minne menet ihminen? Mit\u00e4 jokaisen tulisi tiet\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6ilmi\u00f6st\u00e4 -teos ansaitsee huomiomme. [Gaudeamus, 2021]<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset \">\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"M3A7FGG602\"><p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.gaudeamus.fi\/teos\/minne-menet-ihminen\/\">Minne menet ihminen?<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Minne menet ihminen?&#8221; &#8212; Gaudeamus\" src=\"https:\/\/www.gaudeamus.fi\/teos\/minne-menet-ihminen\/embed\/#?secret=M3A7FGG602\" data-secret=\"M3A7FGG602\" width=\"500\" height=\"282\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/div>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.gaudeamus.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/143_Saavala_Minne_menet_ihminen_Sisallys_verkkoon.pdf\">Teos on ehdottomasti yksi vuoden 2021 tiedekirjoista<\/a>.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-4001\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/01\/nacc88yttocc88kuva-2022-1-21-kello-12-32-37.png\" alt=\"\" width=\"299\" height=\"444\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/01\/nacc88yttocc88kuva-2022-1-21-kello-12-32-37.png 299w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/01\/nacc88yttocc88kuva-2022-1-21-kello-12-32-37-202x300.png 202w\" sizes=\"(max-width: 299px) 100vw, 299px\" \/><strong>Maailman tilaa muovaavat monet tekij\u00e4t, jotka eiv\u00e4t ole lainkaan niin pahaenteisi\u00e4 kuin uutiset antavat usein ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 S\u00e4\u00e4v\u00e4l\u00e4n teokselle toivoisi laajaa lukijakuntaa. Se sopii my\u00f6s useamman oppilaitoksen kursseille siin\u00e4 miss\u00e4 mille tahansa lukupiirillekin.<\/p>\n<p><em>\u201dKirja toimii lempe\u00e4n\u00e4 oppaana ihmiselon k\u00e4\u00e4nteisiin niin kansalaiselle kuin p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4lle.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Hyv\u00e4n tietokirjan tapaan teosta voi lukea johonkin kohtaan paneutuen ja nauttien sujuvasta kerronnasta: asioista, joista luulee tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 jo uutisten kuluttajana.<\/p>\n<p><strong>V\u00e4est\u00f6tiede &#8211; tutkimusten tulos<\/strong><\/p>\n<p>Tutkimus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 paneutuu yht\u00e4 hyvin pakolaiskysymykseen kuin tahattomaan lapsettomuuteenkin.<\/p>\n<p>Vuosien varrella olen omissa t\u00f6iss\u00e4ni kriisialueilla huomannut, ett\u00e4 pakolaiset asettuvat kotimaansa naapuriin. Henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni lapsettomuus on pohdittanut minua vuosia.<\/p>\n<p>J\u00e4lkel\u00e4iset ja maahanmuuttajat ovat olleet mieless\u00e4ni my\u00f6s siksi, ett\u00e4 vastuuntuntoisena mietin sit\u00e4, millaisen maan min\u00e4 osaltani j\u00e4t\u00e4n j\u00e4lkipolville. Voin koettaa vaikuttaa niill\u00e4 keinoilla, jotka demokratia tarjoaa: osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun ja \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Politiikan tutkija <strong>Benedict Andersonin<\/strong> \u201dkuvitellut yhteis\u00f6t\u201d k\u00e4sitteen mukaisesti yhteis\u00f6n j\u00e4senet tuntevat kuuluvansa yhteen vaikka eiv\u00e4t ole henkil\u00f6kohtaisessa kontaktissa suurimpaan osaan yhteis\u00f6\u00f6n kuuluvista ihmisist\u00e4. Kansakunta on t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kuvittelun pohjalle rakentuva yhteis\u00f6.<\/p>\n<p>Tietoisuutta yhteisest\u00e4 kansakunnasta rakennetaan kouluissa sek\u00e4 tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 ja yhteisill\u00e4 tunnepitoisilla symboleilla.<\/p>\n<p>Politiikassa osataan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi t\u00e4t\u00e4 meid\u00e4n omaksumaamme ja l\u00e4heiseksi kokemaamme tunnetta. Voimme my\u00f6s ajatella, ett\u00e4 kaikki maapallon ihmiset ovat ihmiskunta, josta voimme kantaa huolta. Voimme olla my\u00f6t\u00e4tuntoisia ihmisille, joita emme koskaan tapaa.<\/p>\n<p><strong>Tuntematon pelottaa<\/strong><\/p>\n<p>Muuttoliikkeet her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 pelkoa. Uhan tunnetta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kielikuvat, joissa ihmisi\u00e4 tulvii ja vy\u00f6ryy.<\/p>\n<p>Ik\u00e4iseni muistavat, kuinka pakolaisia odotettiin id\u00e4st\u00e4, kun Neuvostoliitto natisi liitoksissaan.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-4002\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/01\/nacc88yttocc88kuva-2022-1-21-kello-12-36-16.png\" alt=\"\" width=\"695\" height=\"542\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/01\/nacc88yttocc88kuva-2022-1-21-kello-12-36-16.png 695w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/01\/nacc88yttocc88kuva-2022-1-21-kello-12-36-16-300x234.png 300w\" sizes=\"(max-width: 695px) 100vw, 695px\" \/><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8595369\">Vuonna 2015 turvapaikanhakijat yhdistettiin hybridisodan k\u00e4sitteeseen<\/a>, ja ymm\u00e4rrettiin se, kuinka hallitsemattomalta vaikuttava ilmi\u00f6 voi olla kylm\u00e4\u00e4 laskelmointia.<\/p>\n<p>Her\u00e4tys oli monille raju, kun samaan aikaan lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t puheet ilmastomuutoksen vaikutuksesta ja ihmisten pakosta muuttoon asuinalueiltaan.<\/p>\n<p>Mediassa huolestuttavia mielikuvia ruokkivat n\u00e4kemykset n\u00e4lk\u00e4isist\u00e4 kuivuutta pakenevista ihmisist\u00e4, ja toisaalta polkupy\u00f6riin turvautuneista uusimpien k\u00e4nnyk\u00f6iden kanssa touhuavista miehist\u00e4.<\/p>\n<p>Kuvat eiv\u00e4t valehtele. Eik\u00e4 tutkimus.<\/p>\n<p>Luonnollista v\u00e4est\u00f6nlis\u00e4yst\u00e4 ei ole maassamme ollut en\u00e4\u00e4 vuoden 2015 j\u00e4lkeen. V\u00e4est\u00f6nkasvumme on kansainv\u00e4lisen muuttoliikkeen varassa.<\/p>\n<p>On siis helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 se, miksi ulkomaalaiset ovat monen mielest\u00e4 tervetulleita.<\/p>\n<p><strong>Vuonna 2020 Suomessa asui 444\u00a0000 ulkomaalaistaustaista.<\/strong><\/p>\n<p>Yksi tapa jaotella kansalaiset on m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 heille kansalaisuus. Kaksoiskansalaisuus on sallittua monien maiden my\u00f6s Suomen kansalaisille. Siit\u00e4 on usein hy\u00f6ty\u00e4: viisumia ei esimerkiksi tarvitse uusia jatkuvasti.<\/p>\n<p>Valitettavasti sitke\u00e4ss\u00e4 el\u00e4\u00e4 kuitenkin my\u00f6s k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dulkomaalaisuus\u201d on poliittinen ja kulttuurinen ep\u00e4kohta, vaikka voisimme ajatella kuten Kanadassa ja Ruotsissa, jossa erilaiset kielelliset ja kulttuuriset taustat tunnustetaan vahvuudeksi.<\/p>\n<p>S\u00e4\u00e4v\u00e4l\u00e4 muistuttaa aiheellisesti, ett\u00e4 monikulttuurisuudessa monimuotoista yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksia my\u00f6s tuetaan aktiivisesti.<\/p>\n<p>Osa n\u00e4ist\u00e4 monikulttuurisista yhteiskunnista on syntynyt historiansa tuloksena, kuten Belgia tai muuttoliikkeen seurauksena niin kuin Yhdysvallat.<\/p>\n<p><em>\u201dK\u00e4site &#8216;multikulturalismi&#8217; on saanut ik\u00e4v\u00e4n kaiun poliittisessa keskustelussa, jossa k\u00e4sitett\u00e4 on k\u00e4ytetty ilmaisemaan tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 maahanmuuttajien integroitumisen eli kotoutumisen ep\u00e4onnistumisiin: on v\u00e4itetty, ett\u00e4 monikulttuurisuus on ep\u00e4onnistunut. T\u00e4ss\u00e4 keskustelussa on usein j\u00e4\u00e4nyt tarkemmin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00e4, mit\u00e4 monikulttuurisuudella oikeastaan tarkoitetaan.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Esimerkiksi vastik\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 j\u00e4tt\u00e4nyt Saksan liittokansleri <strong>Angela Merkel<\/strong> totesi vuonna 2010, ett\u00e4 maassa oli ep\u00e4onnistuttu monikulttuurisessa kotouttamisessa. Ongelmia kertyi, mutta syyt ovat nykyisin selvill\u00e4. Maassa ei toteutettu multikulturalistista ideologiaa tai politiikkaa, vaan maahanmuuttajat olivat vuosituhannen alkupuolelle asti v\u00e4liaikaisia asukkaita, jonka vuoksi kotouttamisen \u201dep\u00e4onnistumista\u201d ei tarvitse pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Maahanmuuton aiheuttamasta poliittisesta her\u00e4\u00e4misest\u00e4 voi jokainen lukea p\u00e4ivitt\u00e4in ja kuulla omakohtaisia kokemuksia vaalikojuilla.<\/p>\n<p>Toivottavaa tietysti olisi, ett\u00e4 jokainen keskusteluihin osallistuja muistaisi, ett\u00e4 Suomeen muuttaneiden parissa on paljon suurempi moniaineksisuus kuin kantav\u00e4est\u00f6n parissa.<\/p>\n<p>Heit\u00e4 on laidasta laitaan.<\/p>\n<p>Maahanmuuttajien joukossa on paljon korkeamman koulutuksen suorittaneita, ja samaan aikaan pelk\u00e4n peruskoulutuksen saaneiden osuus on merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempi kuin suomalaistaustaisilla.<\/p>\n<p>Osalla on hyv\u00e4t edellytykset menesty\u00e4 \u2013 toiset kohtaavat syrjint\u00e4\u00e4 ja rasismia.<\/p>\n<p><em>\u201dKotouttaminen on kahden kauppa, jossa my\u00f6s suomalaisen yhteiskunnan on muututtava.\u201d<\/em><\/p>\n<p><strong>Evakko ei ole pakolainen<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>Maailman suurin pakkomuutto koettiin toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Euroopassa.<\/p>\n<p>Osa kiivaaseen keskusteluun osallistujista on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 sopimukset ja ajattelu maahanmuutosta on j\u00e4\u00e4nyt noihin yli 80 vuoden takaisiin juoksuhautoihin.<\/p>\n<p>Mutta mist\u00e4\u00e4n turhasta muistamisesta ei ole kyse.<\/p>\n<p>Karjalaiset ovat keskuuudessamme.<\/p>\n<p>My\u00f6s saksalaistaustaiset ihmiset pakotettiin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaisuutensa vuosisataisilta asuinsijoiltaan. Kaikkiaan 10 miljoonaa saksalaista joutui pakkomuuttamaan. It\u00e4-Saksan, DDR:n v\u00e4est\u00f6st\u00e4 nelj\u00e4osa oli n\u00e4it\u00e4 muualta muuttaneita saksankielisi\u00e4.<\/p>\n<p>Suomen nykyisen alueen asukkaat, l\u00e4hinn\u00e4 saamelaisten esivanhemmat, joutuivat siirtym\u00e4\u00e4n maahantunkeutujien edetess\u00e4 nykyisen tunturi-Lapin alueelle.<\/p>\n<p>My\u00f6s juutalaisten siirtokuntien levitt\u00e4ytyminen palestiinalaisalueille on merkitt\u00e4v\u00e4 v\u00e4est\u00f6nsiirron prosessi.<\/p>\n<p><strong>Muslimien muuttoliike<\/strong><\/p>\n<p>Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, mutta v\u00e4est\u00f6tieteilij\u00e4t osaavat lukea tilastoja.<\/p>\n<p>Selvitysten mukaan vaikka kaikki muuttoliike Eurooppaan lakkaisi, muslimien osuus Euroopan maiden v\u00e4est\u00f6st\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyisi jonkun verran, 7,4 prosenttia vuoteen 2050 menness\u00e4.<\/p>\n<p>On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 Balkanilla eurooppalaistaustaisia muslimeja on ollut vuosisatoja.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset \">\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"k4qwWmngJI\"><p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/ulkopolitist.fi\/2016\/03\/03\/islam-on-erottamaton-osa-eurooppaa\/\">Islam on erottamaton osa Eurooppaa<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Islam on erottamaton osa Eurooppaa&#8221; &#8212; The Ulkopolitist\" src=\"https:\/\/ulkopolitist.fi\/2016\/03\/03\/islam-on-erottamaton-osa-eurooppaa\/embed\/#?secret=k4qwWmngJI\" data-secret=\"k4qwWmngJI\" width=\"500\" height=\"282\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/div>\n<p><em>\u201dJos taas turvapaikanhakijoiden tulon arvioidaan kokonaan loppuvan mutta maahanmuuton jatkuvan muista syist\u00e4 nykyisell\u00e4\u00e4n, muslimien osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyisi enemm\u00e4n, 11,2 prosenttiin.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Voidaan olettaa, ett\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti muslimeja on Euroopassa seuraavien 30 vuoden kuluttua hieman enemm\u00e4n kuin nykyisin. Vuonna 2050 noin 12\u201313 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Suomessa heit\u00e4 arvioidaan olevan nyt noin prosentin verran (70 000). Vuonna 2050 heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 nousisi kolmeen prosenttiin v\u00e4est\u00f6st\u00e4 eli noin 190 000 henkil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p><strong>*Suomeen muuttaneiden yleisin uskonto on kristinusko.<\/strong><\/p>\n<p><strong>*Suomeen muuttaa enemm\u00e4n kuin Suomesta muutetaan pois.<\/strong><\/p>\n<p><strong>*Suurin osa muuttaneista on tullut Euroopasta.<\/strong><\/p>\n<p><strong>*Muuttajat lievent\u00e4v\u00e4t v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenteen muutoksen tuomia ongelmia.<\/strong><\/p>\n<p>Kirjan alkusanoissa todetaan, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6llisi\u00e4 pulmatilanteita ja huonoja kehityskulkuja ei saada kest\u00e4v\u00e4sti hallintaan pakkokeinoilla, vaan rakentavat, ihmisi\u00e4 arvostavat keinot tuovat parhaat tulokset.<\/p>\n<p>Lupaan muistaa ainakin edellisen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Muuttoliike, maahanmuuttajat, pakolaiset ovat sanoja, jotka eiv\u00e4t j\u00e4t\u00e4 kylm\u00e4ksi. L\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti monissa&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":4001,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[37,856,191,852,854,850,853,239,857,855,851,344],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["kirjallisuus"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/01\/nacc88yttocc88kuva-2022-1-21-kello-12-32-37.png","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/01\/nacc88yttocc88kuva-2022-1-21-kello-12-32-37.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/4005"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=4005"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/4005\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4015,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/4005\/revisions\/4015"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/4001"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=4005"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=4005"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=4005"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}