{"id":4094,"date":"2022-01-29T14:51:33","date_gmt":"2022-01-29T12:51:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=4094"},"modified":"2022-01-29T17:30:01","modified_gmt":"2022-01-29T15:30:01","slug":"mainilan-laukaukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/mainilan-laukaukset\/","title":{"rendered":"Mainilan laukaukset"},"content":{"rendered":"

Yksin\u00e4inen itsevaltias. Mies joka p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sodasta ja rauhasta.<\/p>\n

Juuri nyt kukaan ei tied\u00e4, mit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 yksinvaltiaan lailla johtava mies ajattelee. Julkisuudessa t\u00e4m\u00e4 esiintyy yksin, eik\u00e4 vain Ven\u00e4j\u00e4n pahan Covid-19 tilanteen vuoksi<\/a>.<\/p>\n

Kuvissa on symbolinen lataus. H\u00e4n on ollut yksin\u00e4\u00e4n niin virkaanastujaisissaan kuin muistomerkeill\u00e4 k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

N\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4 on syyns\u00e4. Kyseess\u00e4 on vahvan johtaja esittely. Mielikuva, jonka luo Ven\u00e4j\u00e4n valtiollinen televisio.<\/p>\n

“Min\u00e4 ja muu maailma”<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Leningradin saarto p\u00e4\u00e4ttyi 78 vuotta sitten. Pohjolan miljoonakaupungin piiritys oli raaka ja raskas sen asukkaille. Sadattuhannet ihmiset menehtyiv\u00e4t.<\/a><\/p>\n

Muisto on pyh\u00e4. Syylliseksi sotaan ei saa nimitt\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n muuta kuin fasisteja.<\/p>\n

Leningradin saartajiin luetaan – niin kuin pit\u00e4\u00e4kin – my\u00f6s suomalaiset, vaikka sodan j\u00e4lkeinen aika jotain hyvittikin.<\/p>\n

Sotaa edelt\u00e4neist\u00e4 neuvotteluista n\u00e4k\u00f6kulmat ja painotukset vaihtelevat, kuten my\u00f6s Saksan rinnalla taistelusta.<\/p>\n

YLE 2016 \/ Marja Manninen: “Se, ett\u00e4 Mannerheim ei halunnut hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Leningradiin, ei [Pekka] Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyv\u00e4ntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enemp\u00e4\u00e4n.”<\/strong><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n ykk\u00f6kanavan ohjelmassa tehd\u00e4\u00e4n selv\u00e4ksi, ett\u00e4 Neuvostoliiton Suomelle esitt\u00e4miss\u00e4 alueluovutuksissa kyse oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyydest\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vremja poka\u017eet (Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4) -ohjelman studiossa asiantuntijat, poliitikot ja politologit keskustelevat ajankohtaisista aiheista. <\/span><\/span><\/p>\n

Ohjelman juontaja Artjom \u0160einin on monen asiantuntijan tavoin propagandan veteraani.\u00a0 Se n\u00e4kyy h\u00e4nen tavassaan esitt\u00e4\u00e4 valikoitua historiaa, vaikka runoilija Anna Ahmatovaa<\/strong> siteeraten. <\/a><\/span><\/span><\/p>\n

Suomen rajan siirt\u00e4minen oli Stalinin<\/strong> neuvottelijoiden tavoite. Talvisodassa maa anastettiin. L\u00e4hes unohdettu konflikti pohjoisessa pannaan ohjelmassa selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykytilannetta, jossa Ven\u00e4j\u00e4 on j\u00e4lleen vaarassa.<\/p>\n

–Meid\u00e4n on opittava kokemuksesta. Nytkin me vaadimme toimia turvallisuutemme takaamiseksi. Toivottavasti he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t sen<\/em><\/strong>.”<\/em><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n historiassa muistoa Suuresta is\u00e4nmaallisesta sodasta varjellaan nykyisin niin kuin neuvostoaikoina. Ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin.<\/p>\n

Iskusanat on harkittu tarkkaan. Kysymys ei ole journalismista vaan sotaa edelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 valehtelusta, jossa hiven totuutta tukee v\u00e4itteit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n katsotuimmalla tv-kanavalla.<\/p>\n

Toisin kuin tavallisella propagandalla ja viel\u00e4 enemm\u00e4n tavallisella tiedon v\u00e4lityksell\u00e4, sotilaallisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 propagandan tavoitteet ovat lyhytaikaisia \u200b\u200bja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4. <\/span><\/span><\/p>\n

https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=RRzznZCGYVI&t=826s<\/p>\n

Pyrkimyksen\u00e4 on innostaa sotilaita ja panna vihollinen ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n omia kykyj\u00e4\u00e4n – masentumaan.
\n<\/span><\/span><\/p>\n

Koko yhteiskunta pit\u00e4\u00e4 koota johtajan taakse tukemaan armeijaa ja poliittista johtajuutta.
\n<\/span><\/span><\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4isasiantuntija muistuttaa propagandan pitk\u00e4st\u00e4 h\u00e4nn\u00e4st\u00e4. <\/a><\/p>\n

Toisen maailmansodan syntyyn vaikutti se, miten saksalaisille oli kerrottu vihollisista ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa. Kaikki sodat p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t ja valheet myrkytt\u00e4v\u00e4t ilmapiirin vuosiksi.<\/p>\n

Ensin kuolee totuus. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on helppoa muistuttaa Yhdysvaltoja valheista: kemiallisista aseista Saddam Husseinin<\/strong> tuhoamiseksi tai keskoskaapeista revityist\u00e4 lapsista Kuwaitissa.<\/p>\n

Fasistien Ukraina<\/strong><\/p>\n

Nyky-Ven\u00e4j\u00e4 on paahtanut pian vuosikymmenen fasistien kaappaamasta Ukrainasta, jota Ven\u00e4j\u00e4n johtaja ei pid\u00e4 omana valtionaan vaan bol\u0161evikkien luomuksena.<\/p>\n

Historia on kuin muovailuvahaa.<\/p>\n

Tosiasia on kuitenkin se, ett\u00e4 Ukrainasta pohjoiseen tuodut joukot eiv\u00e4t onnistuneet Suomen valloituksessaan.<\/p>\n

Stalinin johtamassa maassa fasismista puhuminen lakkasi kommunistien johtavassa lehdess\u00e4 Pravdassa ennen sotaa, mutta kiihtyi kun suhdanteet muuttuivat. Toisen maailmasodan aattona lehdess\u00e4 lopetettiin fasisteista kirjoittaminen. Vuonna 1941 n\u00e4m\u00e4 ilmestyiv\u00e4t lehden sivuille uudestaan.<\/p>\n

(L\u00e4hde: Pravdan arkisto \/ East View<\/a>)<\/p>\n

\n
\n

\u0421\u0421\u0421\u0420 \u0438 \u0431\u043e\u0440\u044c\u0431\u0430 \u0441 \u0444\u0430\u0448\u0438\u0437\u043c\u043e\u043c, \u0432 \u0446\u0438\u0444\u0440\u0430\u0445 pic.twitter.com\/J9xY5vB4bk<\/a><\/p>\n

— Anton Poznyakovskiy (@apoznyakovskiy) January 28, 2022<\/a><\/p><\/blockquote>\n