{"id":4126,"date":"2022-02-04T17:21:34","date_gmt":"2022-02-04T15:21:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=4126"},"modified":"2022-02-04T22:05:23","modified_gmt":"2022-02-04T20:05:23","slug":"kirja-arvio-suomen-ymparistohistoria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-suomen-ymparistohistoria\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Suomen ymp\u00e4rist\u00f6historia"},"content":{"rendered":"<p>P\u00f6ly\u00e4, kaasua ja nokea. Savua tupruttava piippu on ollut niin l\u00e4mm\u00f6n kuin teollistumisen ja edistyksenkin symboli.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-4131\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-07-11.png\" alt=\"\" width=\"1456\" height=\"1266\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-07-11.png 1456w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-07-11-300x261.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-07-11-1024x890.png 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-07-11-768x668.png 768w\" sizes=\"(max-width: 1456px) 100vw, 1456px\" \/><\/p>\n<p>Ihmisten suhde piippuihin purkauskanavana on vaihdellut kulttuurien ja ajan my\u00f6t\u00e4. Ilmansaastumisen yhteydess\u00e4 kirjoitetaan my\u00f6s tieteen teknologian, energiaj\u00e4rjestelmien sek\u00e4 hyvinvoinnin m\u00e4\u00e4rittelyn historiaa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-4124\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-11-22-27.png\" alt=\"\" width=\"748\" height=\"1178\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-11-22-27.png 748w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-11-22-27-190x300.png 190w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-11-22-27-650x1024.png 650w\" sizes=\"(max-width: 748px) 100vw, 748px\" \/><\/p>\n<p>Kaupunkien ja vesist\u00f6jen ymp\u00e4rist\u00f6historiasta kirjoittavan ymp\u00e4rist\u00f6politiikan dosentin, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/people.aalto.fi\/paula.schonach\"><strong>Paula Sch\u00f6nachin<\/strong><\/a> artikkelit ovat osa\u00a0 t\u00e4rke\u00e4n ja kiinnostavan teoksen kirjoituksista.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/vastapaino.fi\/sivu\/tuote\/suomen-ymparistohistoria-1700-luvulta-nykyaikaan\/3858311\">Vastapainon julkaisemassa Suomen ymp\u00e4rist\u00f6historia 1700-luvulta nykyaikaan -teoksessa<\/a> n\u00e4kyy vahvasti Oulun yliopiston historiatieteilij\u00f6iden ty\u00f6panos. Kirjaa ovat toimittaneet Sch\u00f6nachin kanssa <strong>Esa Ruuskanen<\/strong> ja <strong>Kari V\u00e4yrynen<\/strong>.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset \">\n<blockquote class=\"twitter-tweet\" data-width=\"500\" data-dnt=\"true\">\n<p lang=\"fi\" dir=\"ltr\">Suomen ymp\u00e4rist\u00f6historia 1700-luvulta nykyaikaan |<br \/>Twiittaan kes\u00e4kuussa luvuista, joissa olen kanssakirjoittajana. <\/p>\n<p>Vuorossa ketju 1900-2000-lukujen kulutusmurroksesta ja j\u00e4teyhteiskunnasta (Ruuskanen ja Valkonen). <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/twitter.com\/hashtag\/ymp%C3%A4rist%C3%B6historia?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw\">#ymp\u00e4rist\u00f6historia<\/a> <br \/>1\/15<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/t.co\/Ragi0ALCzv\">https:\/\/t.co\/Ragi0ALCzv<\/a><\/p>\n<p>&mdash; Esa Ruuskanen (@ruuskanenep) <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/twitter.com\/ruuskanenep\/status\/1404382905728708609?ref_src=twsrc%5Etfw\">June 14, 2021<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><script async src=\"https:\/\/platform.twitter.com\/widgets.js\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/div>\n<p><strong><em><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/vastapaino.fi\/sivu\/tuote\/suomen-ymparistohistoria-1700-luvulta-nykyaikaan\/3858311\">\u201dTeollistuminen, maailmankaupan kasvu, kaupungistuminen sek\u00e4 siirtyminen fossiilisiin energiaj\u00e4rjestelmiin on muovannut niin globaalisti kuin Suomessakin el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Suomi ei kehittynyt irrallaan muusta maailmasta eik\u00e4 kulkenut t\u00e4ysin erillist\u00e4 polkua luonnon hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4, vaikka luontopolitiikka olikin pitk\u00e4lti kansallisessa p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4vallassa.<\/a> <\/em><\/strong><\/p>\n<p>Teos on oiva vastal\u00e4\u00e4ke ymp\u00e4rist\u00f6n tilasta huolestuneen ahdistukseen. Luontoon vaikuttavat poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, mutta jokainen meist\u00e4 voi toimia ja osaltaan huolehtia el\u00e4m\u00e4n jatkumisesta ja nauttia kaikesta luonnon hyv\u00e4ksi tehdyst\u00e4.<\/p>\n<p>Kaikkiaan kymmenen kirjoittajan k\u00e4sittelyss\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n maamme asukkaiden vaikutusta luontoon ja ymp\u00e4rist\u00f6ajatteluun 1700-luvulta alkaen aina 2020-luvulle.<\/p>\n<p>Eik\u00e4 vain Suomen asukkaiden. Ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t kysymykset ovat mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin koko maailman asioita.<\/p>\n<figure id=\"attachment_4125\" aria-describedby=\"caption-attachment-4125\" style=\"width: 2046px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-4125\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-13-14-44.png\" alt=\"Kuvassa Oulangan kanjoni. Kuva: Jonna Saari\" width=\"2046\" height=\"1140\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-13-14-44.png 2046w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-13-14-44-300x167.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-13-14-44-1024x571.png 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-13-14-44-768x428.png 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-13-14-44-1536x856.png 1536w\" sizes=\"(max-width: 2046px) 100vw, 2046px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-4125\" class=\"wp-caption-text\">Kuvassa Oulangan kanjoni. Kuva: Jonna Saari<\/figcaption><\/figure>\n<p>L\u00e4ht\u00f6kohta ymp\u00e4rist\u00f6n tilan kehityksen tarkasteluun on otettava riitt\u00e4v\u00e4n kaukaa. Silti &#8211; tai ehk\u00e4 sen takia, kansallinen n\u00e4k\u00f6kulma tuntuu heti tutulta.<\/p>\n<p><strong>Ymp\u00e4rist\u00f6historiasta on jo pitk\u00e4\u00e4n kirjoitettu muutenkin kuin l\u00e4htien ihmisten tarpeista ja teoista.<\/strong><\/p>\n<p>Yhten\u00e4iset esitykset ovat tarpeen. Ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 huolehtiminen ei ole alkanut vasta viime aikoina ja luonnossa tapahtuvat n\u00e4kyv\u00e4t muutokset voivat yll\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Luonnonsuojelu j\u00e4i Suomessakin vuosikymmeniksi edellisen vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 toissijaikseksi. Nykyisin tietoisuus ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4mme kasvaa, mutta tiedot ihmisen vaikutuksesta elonkirjoon, ja tieteen tulosten hyv\u00e4ksyminen laajassa merkityksess\u00e4, on osoitettava ja todistettava jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.<\/p>\n<p>Historiasta tied\u00e4mme, ett\u00e4 jopa sota voi antaa luonnolle sen kaipaamaa lepoa ihmisen vaikutuksesta. Suomessa vesist\u00f6t puhdistuivat kun puunjalostusteollisuus oli sotien aikaan v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4. <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.auroralehti.fi\/simo-laakkonen-tutkii-ymparistohistoriaa-pintaa-syvemmalta\/\">Toisaalta samaan aikaan ajoittuu hylkeiden, saukkojen ja merikotkien viimeinen merkitt\u00e4v\u00e4 kantojen nousu ennen kylm\u00e4n sodan aikana tullutta aallonpohjaa.<\/a><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Emeritus yliopistonlehtori <strong>Kari V\u00e4yrynen<\/strong> kirjoittaa teoksessa siit\u00e4, kuinka monialainen ymp\u00e4rist\u00f6tutkimus vakiintui v\u00e4hitellen Suomessa 1960-luvulta alkaen. V\u00e4yrynen arvioi, ett\u00e4 aiemmin vain luonnontieteilij\u00f6iden harjoittama toiminta laajeni my\u00f6s teknisiin tieteisiin, yhteiskuntatieteisiin ja lopulta my\u00f6s humanistiseen tutkimukseen.<\/p>\n<p>Yhteiskuntapoliittisuudessaan aktivoituva ymp\u00e4rist\u00f6- ja el\u00e4insuojeluliike ja niihin kytkeytyv\u00e4 sivilisaatiopessimismi her\u00e4ttiv\u00e4t 1970-Iuvulta alkaen laajenevaa huomiota.<\/p>\n<p><em>&#8220;Suomalaisista ymp\u00e4rist\u00f6ajattelijoista erityisesti <strong>Pentti Linkola<\/strong> ja <strong>Georg Henrik von Wright<\/strong> vaikuttivat vuosituhannen vaihteen keskusteluun. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6keskustelu oli yhteydess\u00e4 kansainv\u00e4lisiin aatevirtauksiin ja tieteen tuloksiin, jotka viestiv\u00e4t ihmisen ratkaisevasta vaikutuksesta ilmastonmuutokseen ja elonkirjon heikkenemiseen. Ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksest\u00e4 tuli yh\u00e4 laajempia kansalaispiirej\u00e4 puhutteleva teema, joka my\u00f6s jakoi poliittista suuntautumista.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Historiankirjoituksen ongelmia tunnistetaan nykyisin eri tavoin kuin minun aloittaessani yliopistossa opintoni 1980-luvulla.<\/p>\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n tutkimuksen kehityksest\u00e4 luennoineen Helsingin yliopiston emeritus-tutkijan <strong>Ilmo Massan<\/strong> <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.yhys.net\/ymparistotutkija-rivien-valissa-ilmo-massa-muistelee\/\">kirjoitus antaa hyv\u00e4 kuvan pulmista, joihin alan pioneerit t\u00f6rm\u00e4siv\u00e4t.<\/a><\/p>\n<p><em>&#8220;\u2026 Omat kokemukseni osoittavat miten hankalaa on saada uusi ala vakiinnutetuksi yliopistoon. V\u00e4heksynt\u00e4\u00e4 tuli my\u00f6s omista riveist\u00e4. Er\u00e4s sosiaalipolitiikan p\u00e4\u00e4professoreista pilkkasi ymp\u00e4rist\u00f6politiikan tutkimusta avoimesti. H\u00e4nell\u00e4 oli tapana kysy\u00e4 minulta: \u201dMik\u00e4 on ymp\u00e4rist\u00f6n tila t\u00e4n\u00e4\u00e4n\u201d, osoittaakseen miten hassua oli tehd\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tutkimusta yhteiskuntatieteiss\u00e4. Luonnontieteen puolella monet pitiv\u00e4t yhteiskuntatiedett\u00e4 kilpailijana ja vastustivat sit\u00e4, jos ei avoimesti niin ainakin kulisseissa. Er\u00e4s huumorin kukka kyseli minulta ehtimiseen \u201dilmastointimuutoksen\u201d etenemisest\u00e4.&#8221;<\/em><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Kehityksest\u00e4 voi olla vain tyytyv\u00e4inen. Yh\u00e4 monitieteellisimmist\u00e4 l\u00e4hestymistavoista hy\u00f6tyv\u00e4t niin historiankirjoituksen kuluttajat kuin yhteiskuntien kehityksest\u00e4 ja luonnosta huolta kantavat.<\/p>\n<p>Oma suhteeni ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on kasvanut asuinpaikan mukana: 1960-luvun radanvarren n\u00e4kymist\u00e4, miljoonakaupungin kautta maalaismaisemaan. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 ovat nykyisin niin retket luontokohteisiin <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/luonnonperintosaatio.fi\/\">kuin oma osallistuminen luonnonperinn\u00f6n tukemiseen.<\/a><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-4133\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-20-00.png\" alt=\"\" width=\"1238\" height=\"1574\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-20-00.png 1238w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-20-00-236x300.png 236w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-20-00-805x1024.png 805w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-20-00-768x976.png 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-20-00-1208x1536.png 1208w\" sizes=\"(max-width: 1238px) 100vw, 1238px\" \/><strong>Jokainen voi osallistua metsien suojeluun<\/strong><\/p>\n<p>Suurimmat ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t haasteet ovat aina liittyneet kulutukseen. Hukka, h\u00e4vikki ja p\u00e4\u00e4st\u00f6t leimaavat keskusteluamme. Kuluttaminen on luonnollista, ja se on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1700-luvulta alkaen j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkens\u00e4 maailmankaupan lis\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 kaikkialle.<\/p>\n<p>Kun valistusajattelu saapui Suomeen 1700-luvulla, se edusti l\u00e4hinn\u00e4 yleist\u00e4 hy\u00f6tyajattelua, jossa ihanteena oli viljelty ja hy\u00f6dynnetty luonto. Radikaali valistus, jossa luonnon hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suhtauduttiin kriittisemmin, ei saavuttanut Ruotsin valtakunnassa jalansijaa.<\/p>\n<p>Suomalaisille mets\u00e4 edusti 1700\u20131800-luvuilla etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, toimeentuloa ja tarveaineita. Mets\u00e4ss\u00e4 oli my\u00f6s oma vapautensa. Koska mets\u00e4\u00e4n saattoi eksy\u00e4 ja mets\u00e4ss\u00e4 asui petoel\u00e4imi\u00e4, sit\u00e4 saatettiin pel\u00e4t\u00e4kin.<\/p>\n<p>\u201d<em>Huoli metsien riitt\u00e4vyydest\u00e4 talouden raaka-aineeksi leimasi yhteiskunnallista ja mets\u00e4tieteellist\u00e4 keskustelua 1700-luvun lopulta alkaen. Metsist\u00e4 tuli lis\u00e4ksi kansallisen identiteetin rakennusaine 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. N\u00e4iss\u00e4 narratiiveissa mets\u00e4 ilmensi ikiaikaista suomalaista maisemaa, jonka vaativissa oloissa v\u00e4est\u00f6 oli karaistunut ja hankkinut kovalla ty\u00f6ll\u00e4 toimeentulonsa. Kansallisromantiikka ja nouseva nationalismi kohottivat mets\u00e4t my\u00f6s esteettisess\u00e4 arvostuksessa<\/em>.\u201d<\/p>\n<p>V\u00e4yrynen muistuttaa, ett\u00e4 suomalainen ymp\u00e4rist\u00f6ajattelu seurasi p\u00e4\u00e4osin yleiseurooppalaista kehityst\u00e4 aina kristinuskon vaikutuksesta l\u00e4htien. Kristinuskon k\u00e4sitykset heijastuivat laajasti my\u00f6s suomalaisen kansanperinteen luontokuvaan.<em>\u00a0<\/em><\/p>\n<p><em>&#8220;Romantiikan villin luonnon ihailu j\u00e4i autonomisessa Suomessa vaille vaikutusta hegelil\u00e4isyyden jatkaessa valistuksen perinteit\u00e4. Luonnonsuojeluaate saapui Suomeen 1800-luvun saksalaissuuntauksen j\u00e4lkimainingeissa. Se ei kuitenkaan ponnistanut en\u00e4\u00e4 hegelil\u00e4isyydest\u00e4, vaan <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Hugo_Conwentz\"><strong>Hugo Conwentzin<\/strong> l<\/a>uonnonsuojeluajattelusta. Conwentzilaisessa luonnonsuojelussa kiinnitettiin huomiota luonnonmuistomerkkien suojeluun, jossa etsittiin edustavia yksitt\u00e4isi\u00e4 luontokohteita ja pienialaisia ekologisia kokonaisuuksia. Kansallispuistoaate rantautui Suomeen 1880-luvulla yhdysvaltalaisten esikuvien innoittamana, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.luontoon.fi\/kansallispuistojemmehistoriaa\">mutta laajojen kansallispuistojen perustaminen venyi aina 1930-luvun lopulle.<\/a>&#8220;<\/em><\/p>\n<p>**<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Lahjaksi hetki\u00e4 Suomen Luonnossa\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/3L41b-cp1jk?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p><em>\u201dYleisen n\u00e4kemyksen mukaan luonnonsuojelu saapui Suomeen 1880-luvulla kansallispuistoaatteena ja modernien saasteongelmien my\u00f6t\u00e4 luonnonsuojeluaate laajeni ja kehittyi ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluksi 1960-luvulla.\u201d <\/em><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Mets\u00e4nhoidosta huolehtineen isois\u00e4ni kautta minullakin on ollut erityinen suhde taimikoihin, joita p\u00e4\u00e4sin poikasena istuttamaan.<\/p>\n<p>Kuten <strong>Matti Enbuske<\/strong> ja <strong>Esa Ruuskanen<\/strong> kirjoittavat omassa artikkelissaan: <em>Metsien ja soiden rikkaus ja raivaus<\/em>, on meille kaikille jollain tavalla tuttua.<\/p>\n<p><em>&#8220;Niin kauan kuin n\u00e4ill\u00e4 sijoilla on asunut ihmisi\u00e4, heill\u00e4 on ollut jonkinlainen suhde mets\u00e4\u00e4n ja suohon. Yli 83 prosenttia nykyp\u00e4iv\u00e4n suomalaisista pit\u00e4\u00e4 metsi\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesti melko tai eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. 2010-luvun lopun suomalaiset loivat ymp\u00e4rist\u00f6suhteensa yleens\u00e4 juuri metsiss\u00e4. <\/em><em>Mets\u00e4 edusti paikkaa, josta ammennettiin henkist\u00e4 hyvinvointia, virkist\u00e4ytymist\u00e4 ja rauhaa. Koronapandemia nosti vuosina 2020\u20132021 l\u00e4himetsien ja kansallispuistojen suosiota retkeily- ja virkistyskohteina entisest\u00e4\u00e4n<\/em>.&#8221;<\/p>\n<p><strong>Ensimm\u00e4isiin varsinaisiin mets\u00e4nsuojelukonflikteihin Suomessa ajauduttiin 1960-luvulla.<\/strong><\/p>\n<p>Tehomets\u00e4talous kohtasi 1960-luvulta alkaen yh\u00e4 enemm\u00e4n aktiivista vastustusta. Hakkuut olivat monin paikoin laajamittaisia ja muuttivat sek\u00e4 maisemaa ett\u00e4 muiden lajien elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 perusteellisesti.<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vasta 1990-luvulla hakkuissa alettiin ottaa merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla huomioon mets\u00e4n uudistuminen ja maiseman\u00e4k\u00f6kohdat.<\/p>\n<p><em>&#8220;Luontoaktivistit ryhtyiv\u00e4t ajamaan voimakkaasti Koilliskairan eli It\u00e4-Lapin vanhojen metsien suojelua ja erityist\u00e4 It\u00e4-Lapin kansallispuiston perustamista. Koilliskairassa puhkesi 1960-luvun alkupuolella metsien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 taistelu, joka kulminoitui it\u00e4isen Lapin metsien suojelutarpeeseen. <\/em><em>Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 aktiivisuus kumpusi 1950-luvulta k\u00e4ynniss\u00e4 olleista suunnitelmista Kuusamon koskien valjastamiseksi. Tuolloin kaavailtiin suuren It\u00e4-Lapin kansallispuiston perustamista, jota ajoi erityisesti vuonna 1938 perustettu Suomen Luonnonsuojeluyhdistys.&#8221; <\/em><\/p>\n<p>Hanke synnytti paikallisten asukkaiden keskuudessa vastarintaa, sill\u00e4 kansallispuiston pel\u00e4ttiin viev\u00e4n leiv\u00e4n Lapin ihmisilt\u00e4.<\/p>\n<p>Perustamiskaavailut eiv\u00e4t edenneet 1970-luvulla tavoitteita pidemm\u00e4lle, mutta vuosikymmenen lopulla hanke sai vauhtia Urho Kekkosen 8o-vuotisjuhlan merkeiss\u00e4. Valtioneuvosto teki periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Urho Kekkosen kansallispuiston perustamisesta syyskuussa 1980 ja se astui voimaan toukokuussa 1983.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Yksinvaellus Urho Kekkosen kansallispuiston it\u00e4osaan 2021 syksyll\u00e4\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/Z2z2UqaSDOY?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/adventurelandlapland.com\/syysvaellus-urho-kekkosen-kansallispuiston-itaosaan\/\"><strong>Video on osa blogipostauksia vaellukselta osoitteessa Adveturelapland.<\/strong><\/a><\/p>\n<p>Juuri nyt maailmassa on k\u00e4ynniss\u00e4 voimakas energiasiirtym\u00e4.<\/p>\n<p>Fossiilisista polttoainesta ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kuluttavasta energian tuotannosta halutaan eroon mahdollisimman nopeasti.<\/p>\n<p>Irlanti, EU:n toinen suuri turpeentuottajamaa, p\u00e4\u00e4tti vuonna 2018 ajaa turpeen energiantuotannon alas 2030-luvulle menness\u00e4.<\/p>\n<p>Suomessa p\u00e4\u00e4ministeri <strong>Sanna Marinin<\/strong> (sd.) hallitus asetti tavoitteeksi turpeen energiak\u00e4yt\u00f6n puolittumisen vuoteen 2030 menness\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttymiseen 2030-luvulla.<\/p>\n<p>Polttoturpeen kysynt\u00e4 ja tuotanto n\u00e4yttiv\u00e4t kuitenkin hiipuvan 2020-luvun alussa paljon ennakoitua nopeammin yksinomaan EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan vaikutuksesta.<\/p>\n<p>Turve on Etel\u00e4-Suomessa asuville nuoremmille jo kaukainen asia, eik\u00e4 turpeen teollisen mitan hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6n aloittamisestakaan ole viel\u00e4 niin kauan. Nykyisin polttoturvetta tarkastellaan t\u00e4ysin eri n\u00e4k\u00f6kulmasta kuin sen l\u00e4pimurron aikaan kolme vuosikymment\u00e4 aiemmin.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-4129\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-05-25.png\" alt=\"\" width=\"1812\" height=\"1576\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-05-25.png 1812w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-05-25-300x261.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-05-25-1024x891.png 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-05-25-768x668.png 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-05-25-1536x1336.png 1536w\" sizes=\"(max-width: 1812px) 100vw, 1812px\" \/><strong>Polttoturve l\u00f6i itsens\u00e4 l\u00e4pi Suomen energiantuotannossa vasta 1960\u20131970-lukujen taitteessa<\/strong><\/p>\n<p>Turpeen k\u00e4yt\u00f6n l\u00e4pimurtoa edesauttoivat tiedonsiirto Neuvostoliitosta, jossa uusilla koneellisilla menetelmill\u00e4 tuotettu jyrsinturve oli yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa, sek\u00e4 kehitysaluepolitiikka, jonka kehyksess\u00e4 sis\u00e4maan voimaloiden siirtyminen turpeeseen palveli maatalouden rakennemuutoksessa k\u00f6yhtyneiden alueiden ty\u00f6llist\u00e4mistavoitteita.<\/p>\n<p><em>&#8220;Lopullisen nosteen polttoturve sai vuoden 1973 \u00f6ljykriisist\u00e4, jonka mainingeissa valtiovalta lis\u00e4si tuntuvasti turpeen energiak\u00e4yt\u00f6n tukia. Turpeen tuotannon vetovastuu oli annettu jo vuonna 1969 Valtion polttoainekeskukselle, joka yhti\u00f6itettiin vuonna 1984 Vapo Oy:ksi. rajut hinnannousut avasivat polttoturpeelle markkinoita sis\u00e4maan kaupunkien uusissa s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n yhteistuotantolaitoksissa. Mets\u00e4teollisuuden vahva poliittinen painoarvo n\u00e4kyi siin\u00e4, ett\u00e4 valtio ei edist\u00e4nyt puun energiak\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kaupunkivoimaloiden s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n tuotannossa, vaan rajasi kotimaiset energiavaihtoehdot vesivoimaan, turpeeseen ja mets\u00e4teollisuuden t\u00e4hteisiin, jotka kyseinen teollisuus k\u00e4ytti itse.&#8221; <\/em><\/p>\n<p>Turpeesta tuli lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n tieteellisen tiedon valossa ongelmallinen polttoaine, joka oli Suomen ilmastopoliittisten sitoumusten tiell\u00e4 ja lis\u00e4si omalta osaltaan suoluonnon monimuotoisuuden h\u00e4vikki\u00e4. Suot ja suomets\u00e4t olivat yh\u00e4 harvemmille ty\u00f6paikkoja ja yh\u00e4 useammille virkistyspaikkoja, joilla oli tuotannollisia arvoja.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-4130\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-05-51.png\" alt=\"\" width=\"1786\" height=\"1518\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-05-51.png 1786w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-05-51-300x255.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-05-51-1024x870.png 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-05-51-768x653.png 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-15-05-51-1536x1306.png 1536w\" sizes=\"(max-width: 1786px) 100vw, 1786px\" \/><\/p>\n<p>Sch\u00f6nach muistuttaa meit\u00e4 artikkelissaan, <em>Rajattoman ilmakeh\u00e4n saastumista ja suojelua<\/em> siit\u00e4, ett\u00e4 kun asutus ja ihmisten arki kohtasi teollisen toiminnan savut ja k\u00e4ryt, lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t koetut haitat ja niist\u00e4 aiheutuneet ristiriitatilanteet.<\/p>\n<p>Jo toiminnassa olevien laitosten aiheuttamiin savuhaittoihin oli lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n puitteissa hankalaa puuttua ilman todennettua terveyshaittaa.<\/p>\n<p>Saastuttamisen ajallisen vaihtelevuuden, yksil\u00f6llisen herkkyyden ja terveyteen vaikuttavien tekij\u00f6iden monimuotoisuuden takia oli hankalaa yksiselitteisesti osoittaa ilmansaasteiden aiheuttamia haitallisia terveysvaikutuksia.<\/p>\n<p>My\u00f6s kunnallistalouden kannalta kynnys puuttua toiminnassa olleen ja ty\u00f6llisyytt\u00e4 kohentaneen elinkeinon toimintaan oli korkea.<\/p>\n<p><em>&#8220;Lis\u00e4ksi kaupungeissa kohdattiin jo tuolloin &#8211; kuten t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 &#8211; kysymykset siit\u00e4, olivatko teollinen kehitys ja sen luomat ty\u00f6paikat ensisijaisia suhteessa kaupungeissa asuvien ihmisten kokemiin haittoihin. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n aiheuttamat ymp\u00e4rist\u00f6haitat eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n koskettaneet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kaupunkeja. Samanlaisten kysymysten kanssa painittiin my\u00f6s pienemmill\u00e4 tehdaspaikkakunnilla, joissa ilmansaasteongelmat liittyiv\u00e4t yleens\u00e4 yhden tai muutaman teollisuudenalan toimintaan.<\/em>&#8221;<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-4137\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-16-47-19-1.png\" alt=\"\" width=\"1824\" height=\"1558\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-16-47-19-1.png 1824w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-16-47-19-1-300x256.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-16-47-19-1-1024x875.png 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-16-47-19-1-768x656.png 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-16-47-19-1-1536x1312.png 1536w\" sizes=\"(max-width: 1824px) 100vw, 1824px\" \/><\/p>\n<p>Raha haisee tavattiin sanoa isovanhempieni luona Ruokolahdella. Kaukop\u00e4\u00e4n tehtaat eiv\u00e4t olleet kaukana.<\/p>\n<p>Sch\u00f6nach esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikka puunjalostusteollisuuden suurimmat ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset liittyiv\u00e4tkin vesist\u00f6ihin, sulfaattitehtaiden perustamista vastustettiin myrkyllisiksi ja ep\u00e4terveellisiksi katsottujen l\u00f6yhk\u00e4\u00e4vien kaasujen takia.<\/p>\n<p>Niiden &#8220;iljett\u00e4v\u00e4\u00e4\u201d hajua kuvailtiin \u201doksettavaksi, m\u00e4t\u00e4\u00e4 hapankaalia muistuttavaksi l\u00f6yhk\u00e4ksi\u201d ja olevan havaittavissa 40 kilometrin s\u00e4teell\u00e4 tehtaasta.<\/p>\n<p>Runsaiden valitusten seurauksena Suomen senaatti asetti vuonna 1908 erityisen valtakunnallisen sulfaattikomitean ensinn\u00e4kin tutkimaan, aiheuttaako sulfaattiselluloosateollisuus p\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4\u00e4n terveydellisi\u00e4 haittoja, ja toisaalta etsim\u00e4\u00e4n niit\u00e4 keinoja, joiden avulla vastenmielisi\u00e4 hajuja voitaisiin poistaa, se ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4tynyt vastustamaan t\u00e4t\u00e4 ensiaskelia ottavaa, \u201dSuomeen luonnollisesti sopivaa\u201d paperin kemiallista tuotantomuotoa.&#8221;<\/p>\n<p>Hajuhaitta oli kestett\u00e4v\u00e4, kun muuta terveyshaittaa ei pystytty osoittamaan. L\u00e4\u00e4k\u00e4rikuntakaa ei ollut yht\u00e4 mielt\u00e4. Suositeltiin korkeita savupiippuja ja pikkuhiljaa k\u00e4vi kuten toivottiin:\u00a0 \u201dtottumus tylsistytt\u00e4\u00e4 herkkyyden hajuille&#8221;.<\/p>\n<p>N\u00e4in useimmiten my\u00f6s tapahtui, sill\u00e4 1910-luvulla useilla paikkakunnilla esitetty kritiikki sulfaattiselluloosatehtaiden hajuhaittoja kohtaan laimeni ja lopulta lakkasi paikkakuntalaisten tottumisen ja sopeutumisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Kaivosteollisuuden kielteiset ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset nousivat laajempaan tietoisuuteen etenkin vuonna 1913 k\u00e4ynnistetyn Outokummun kuparitehtaan my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Outokumpu historiaa...\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/-tMiUAyj6i8?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Sch\u00f6nach kirjoittaa, kuinka Outokummussa ilmansaastumisen kannalta kriittisin osa oli kuparisulaton toiminta ja sen my\u00f6t\u00e4 syntyneet rikkipitoiset savukaasut, jotka tuhosivat puustoa ja muuta l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n kasvillisuutta.<\/p>\n<p>Kupariteollisuuden ilmansaasteongelmat sek\u00e4 puuston ja kasvillisuuden tuhot laajenivat paikallisesta ongelmasta kansalliselle tasolle, kun asiasta tehtiin eduskuntakyselyj\u00e4 Outokumpu joutui selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tilannetta valtioneuvostolle.<\/p>\n<p><em>&#8220;\u2026Kun yksil\u00f6n k\u00e4rsim\u00e4\u00e4 inhimillist\u00e4 haittaa savukaasuista ei nostettu keskusteluun, savujen omaisuudelle aiheuttamat vauriot olivat usein etenkin tehdaspaikkakunnilla helpompi osoittaa, ja ne olivat parempi syy vaatia taloudellista hyvityst\u00e4. Esimerkiksi Outokummussa tehtaan aiheuttamista mets\u00e4vahingoista valitettiin vuonna 1938, ja jo seuraavana vuonna yhti\u00f6 maksoi mets\u00e4nomistajille korvauksia vahingoista sek\u00e4 mets\u00e4nkasvun heikkenemisest\u00e4.&#8221;<\/em><\/p>\n<p>Helpointa oli alkaa siit\u00e4, ett\u00e4 korvataan heille kenell\u00e4 oli osoittaa suoraan k\u00e4rsim\u00e4ns\u00e4 menetykset.<\/p>\n<p>N\u00e4in vuosien kuluttua on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja lohduttavaakin huomata, ett\u00e4 kehityst\u00e4 tapahtui ja tapahtuu.<\/p>\n<p>Nykyaikaiset mets\u00e4teoliisuuden j\u00e4ttiyhti\u00f6t huolehtivat ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 aivan toisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vuoksi. Olkoonkin, ett\u00e4 biotalous kuulostaa joskus eufemismilta &#8211; kiertoilmaisulta.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Talvivaaran_kaivos\">Ilman asiantuntevaa valvontaa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 paikallisista olosuhteista voidaan edelleen ajautua todellisiin ongelmiin, kuten Talvivaaran esimerkki osoittaa.\u00a0<\/a><\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Suomessa on monessa yhteydess\u00e4 huomattu, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 on osa meit\u00e4, ja sen pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 arvoiseensa asemaan my\u00f6s perusopetuksessa niin kuin korkeakouluissa ja tutkimuksessa, jota ei voida tehd\u00e4 ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 rahoitusta.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/feesuomi.fi\/lehti\/historia-syventaa-ymparistokysymysten-ymmartamista\/\"><em>&#8220;Luonnonolosuhteiden ja ymp\u00e4rist\u00f6muutoksen tarkastelu historian tapahtumien rinnalla asettaa menneisyyden uuteen valoon. Tapahtumat eiv\u00e4t olekaan seurausta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihmisten tekemist\u00e4 ratkaisuista! Esimerkiksi menneisyyden arjen tarkastelussa ymp\u00e4rist\u00f6 on luontevasti l\u00e4sn\u00e4.&#8221;<\/em><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>P\u00f6ly\u00e4, kaasua ja nokea. Savua tupruttava piippu on ollut niin l\u00e4mm\u00f6n kuin&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":4124,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[865,105,871,872,863,867,866,864,870,869,868,862,873],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["yhteiskunta"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-11-22-27.png","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2022\/02\/nacc88yttocc88kuva-2022-2-4-kello-11-22-27.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/4126"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=4126"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/4126\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4142,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/4126\/revisions\/4142"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/4124"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=4126"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=4126"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=4126"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}