{"id":4203,"date":"2022-02-12T08:52:58","date_gmt":"2022-02-12T06:52:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=4203"},"modified":"2022-02-12T10:43:20","modified_gmt":"2022-02-12T08:43:20","slug":"kirja-arvio-craig-whitlock-afganistanin-sota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-craig-whitlock-afganistanin-sota\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Craig Whitlock – Afganistanin sota"},"content":{"rendered":"

Presidentti Joe Biden<\/strong> oli nelj\u00e4s asevoimien ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, joka sai ratkaistavakseen Yhdysvaltain historian pisimm\u00e4n aseellisen konfliktin – sodan Afganistanissa.<\/p>\n

“Aloittaessaan presidenttin\u00e4 tammikuussa 2021 Bidenilla oli sama ongelma, joka oli kiusannut Bushia<\/strong>, Obamaa<\/strong> ja Trumpia<\/strong>: kuinka voittaa sota, jota ei voinut voittaa? <\/em>”<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Yhdysvaltain hallinto julisti kahdesti \u2013 vuonna 2003 ja uudelleen vuonna 2014 \u2013 sotatoimien loppuneen.<\/p>\n

Oopiumiteollisuudesta oli tullut Yhdysvaltain historian pisimm\u00e4n sodan kiistaton voittaja.<\/p>\n

“Edelt\u00e4jist\u00e4\u00e4n poiketen Biden arvioi sodan kahta vuosikymment\u00e4 hyvin realistisesti. H\u00e4n ei yritt\u00e4nyt v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 lopputulosta voitoksi. Sen sijaan Biden sanoi Yhdysvaltain saavuttaneen jo kauan sitten alkuper\u00e4isen tavoitteensa, kun se oli tuhonnut Afganistanissa olleen al-Qaidan tukialueen.”<\/em><\/p>\n

\"\"Afganistanin sota \u2013 Pentagonin salaiset paperit -teoksen (Docendo, 2022) kirjoittajan<\/a>, toimittaja Craig Whitlockin<\/strong> n\u00e4kemys Yhdysvaltojen pyrkimyksist\u00e4 hallita heimojen ja sukujen vanhaa valtiota on karua luettavaa:<\/p>\n

“Tosiasioiden sivuuttaminen johti v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vilppiin ja lopulta suoranaisiin j\u00e4rjett\u00f6myyksiin.”<\/em><\/strong><\/p>\n

Sota on koskettanut my\u00f6s suomalaisia; siihen osallistui meilt\u00e4 l\u00e4hes 2 500 reservi- ja ammattisotilasta.<\/p>\n

Suomalaiset ovat my\u00f6s kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen kautta ottaneet osaa moniin hankkeisiin, erityisesti naisten ja tytt\u00f6jen aseman parantamiseen t\u00e4hd\u00e4nneess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4. Ja edelleen t\u00e4lle ty\u00f6lle on tarvetta. Uusia keinoja ohittaa naisia syrjiv\u00e4t talebanit etsit\u00e4\u00e4n kuumeisesti.<\/p>\n

Suomalaisen lukijan kannalta on erinomainen asia, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6h\u00f6n tarttui ja teoksen suomensi kokenut toimittaja, p\u00e4\u00e4toimittaja ja kirjeenvaihtaja Ky\u00f6sti Karvonen<\/strong>.<\/p>\n

Kuten konkaritoimittaja Rauli Virtasen<\/strong> useamman vuosikymmenen ajan tekemien matkojen kokemusta hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Ulkolinjan dokumentissa k\u00e4y ilmi,<\/a> \u00a0on my\u00f6s toisenlaista maailmaa mahdollista tuntea ja sen asukkaita tukea.<\/p>\n

Tavoitteet olivat korkealla my\u00f6s Yhdysvalloilla, vaikka selke\u00e4 suunta hukattiin moneen kertaan. Sotilaallisten ep\u00e4onnistumisten lis\u00e4ksi t\u00f6rm\u00e4ttiin mahdottomiin kulttuurieroihin.<\/p>\n

Kirjan suomenkielisen painoksen loppusanoissa maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen<\/strong> kirjoittaa osuvasti:<\/p>\n

“Siin\u00e4 miss\u00e4 Yhdysvallat kykeni valtaamaan Afganistanin syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n terrori-iskujen j\u00e4lkeen vuonna 2001 ja syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Taleban-hallinnon, ei se kuitenkaan kyennyt 20 vuoden aikana edes yhdess\u00e4 l\u00e4nsiliittouman kanssa tuhoamaan liikett\u00e4 tai poistamaan sen yhteiskunnallista pohjaa. J\u00e4lkiviisaasti voitaneenkin todeta Yhdysvaltojen ja l\u00e4nnen yritt\u00e4neen rakentaa Afganistaniin ihanneyhteiskuntaa, parhaaseensa pyrkien, mutta ottamatta huomioon maan kulttuurisia perinteit\u00e4 ja ep\u00e4onnistuen t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4.<\/em>”<\/p>\n

**<\/p>\n

Afganistanin sota<\/em> -teos on journalistinen tutkimus sellaisena, kun se voidaan juuri nyt esitt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti ja tuoreeltaan.<\/p>\n

Whitlock avaa asioita, jotka olivat jo unohtumassa.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 oli\u00a0 – ei enemp\u00e4\u00e4 eik\u00e4 v\u00e4hemp\u00e4\u00e4 kuin – valheiden verkko. Kun Afganistanissa oli oltu 15 vuotta, sotaan v\u00e4syneille amerikkalaisille alettiin kertoa tarinaa, jonka mukaan oli aika l\u00e4hte\u00e4 kotiin.<\/p>\n

“Pit\u00e4\u00e4kseen yll\u00e4 \u201dtaistelujen p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4\u201d koskenutta mielikuvitustarinaansa kotirintamalla Pentagon jatkoi edel<\/strong>leenkin optimististen rintamauutisten kertomista.”<\/strong><\/p>\n

Alkuper\u00e4iset l\u00e4hteet tuovat esiin uuden n\u00e4k\u00f6kulman siihen, mik\u00e4 meni pieleen ja miksi konflikti jatkui niin pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ilman Whitlockin mahdollisuutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtalehden The Washington Postin<\/em> resursseja teosta ei olisi – ainakaan viel\u00e4, syntynytk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kirjoittaja muistuttaa, ett\u00e4 h\u00e4nen kotipes\u00e4ss\u00e4\u00e4n uutishuoneen sein\u00e4ll\u00e4 on lehden kustantajana vuodesta 1946 vuoteen 1961 toimineen Philip L. Grahamin <\/strong>sitaatti:<\/p>\n

\u201dJournalismi on historian ensimm\u00e4inen raakaversio<\/strong>\u201d.<\/p>\n

Omassa ty\u00f6ss\u00e4ni toimittajana t\u00f6rm\u00e4sin 1980-luvulla pomomme sanomaan – toimittajat tekev\u00e4t muistilappuja historiankirjoittajille.<\/p>\n

“V\u00e4h\u00e4n laajemmin sanottuna uutisten raportointi on ensimm\u00e4inen yritys m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja tulkita merkille pantavia tapahtumia \u2013 ensiaskel alituisessa yrityksess\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja tulkita menneisyytt\u00e4.”<\/em><\/p>\n

Aikalaishistoria koukuttaa historiasta kiinnostuneen lukijan siin\u00e4 miss\u00e4 dekkareita janoavankin. Monet hahmot ovat tuttuja, mutta sivuhahmot kertovat parhaat tarinat.<\/p>\n

Kirjan lopussa kerrotaan keskiverto lukijalle riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla l\u00e4hteist\u00e4 ja niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 aineistona. Pitk\u00e4n sodan aikana Afganistanin saatua “opetusta” on koottu yhteen monissa historiaprojekteissa.<\/p>\n

The Washington Post<\/em> sai Lessons Learned<\/em> -haastattelujen<\/a> asiakirjat Afganistanin j\u00e4lleenrakennuksen erityistarkastajan toimistolta SIGARilta vasta sen j\u00e4lkeen, kun lehti oli tehnyt useita tietopyynt\u00f6j\u00e4 vuodesta 2016 alkaen ja nostanut kaksi tiedonvapauslakiin perustunutta oikeusjuttua.<\/p>\n

Tarkastamalla ristiin asiakirjojen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja muita yksityiskohtia aineistosta on pystytty todentamaan my\u00f6s useita nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4 pysyneit\u00e4 ja viranomaisty\u00f6n\u00e4 haastateltuja ihmisi\u00e4. Tunnistettujen joukossa oli entisi\u00e4 suurl\u00e4hettil\u00e4it\u00e4, upseereja ja Valkoisen talon edustajia.<\/p>\n

\"\"Monista teksteist\u00e4 v\u00e4littyv\u00e4t tarinat siit\u00e4, ett\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 on yritetty t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin hyvin kuin on pystytty.<\/strong><\/p>\n

T\u00e4llaisen tarinan on kertonut el\u00e4kkeell\u00e4 oleva maavoimien eversti Jack Kem<\/strong>, joka palveli Afganistanin turvallisuusjoukkojen koulutuksesta vastanneen amerikkalaiskenraalin varakomentajana vuosina 2009\u20132011.<\/p>\n

Kem arvioi, ett\u00e4 vain 2\u20135 prosentilla afganistanilaisalokkaista oli kolmasluokkalaisen lukutaito huolimatta Yhdysvaltain yrityksist\u00e4 saada miljoonia afganistanilaislapsia kouluun edellisen vuosikymmenen aikana.<\/p>\n

\u201dLukutaidottomuus oli ylip\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6n ongelma<\/em>\u201d, Kem sanoi maavoimien haastattelussa. Joitakin afganistanilaisia piti opettaa my\u00f6s laskemaan.<\/p>\n

\u201dKun afganistanilaissotilaalta kysyi, kuinka monta velje\u00e4 ja siskoa h\u00e4nell\u00e4 oli, h\u00e4n ei osannut sanoa, ett\u00e4 nelj\u00e4. H\u00e4n osasi kertoa heid\u00e4n nimens\u00e4, mutta ei osannut luetella \u2019yksi, kaksi, kolme, nelj\u00e4<\/em>\u2019.\u201d<\/p>\n