![\"jeltyshevit\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2015\/10\/jeltyshevit.jpg\")
<\/a><\/p>\nVuonna 1971 syntyneen Sent\u0161inin oma perhe joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n 1990-luvulla kansallisuuskiistojen vuoksi Tuvan tasavallasta. Ven\u00e4l\u00e4iset kokivat monin paikoin j\u00e4\u00e4neens\u00e4 altavastaajaksi.<\/p>\n
Jelty\u0161evit, er\u00e4\u00e4n perheen rappio (Into) sijoittuu jonnekin Siperiaan. <\/a>Mutta kovin paljon ei tarvitsisi kertomusta muuttaa niin oltaisiin Karjalassa.<\/p>\n **<\/p>\n Moskovassa asuessani kuulin suomalaisten rakennusmiesten pomoilta, ettei ryypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n sortuneita tai valittavia miehi\u00e4 kannata l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Suomeen vaan syvemm\u00e4lle maahan. Loppuu valittaminen. Negatiivisen kierteen katkaiseminen voi joskus onnistua.<\/p>\n Kaikki me odotamme, ett\u00e4 ahkeruutemme palkitaan.<\/p>\n Miliisikapteeni Nikolai Jelty\u0161ev oli ollut t\u00f6iss\u00e4 miliisiss\u00e4 30 vuotta n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4\u00e4n ainoaa ammattirikollista. H\u00e4n muisti surkeat h\u00e4irik\u00f6t, perhetappelut ja alkkikset \u2013 alkkiksia ja alkkiksia. Sek\u00e4 selvi\u00e4misasemalla ett\u00e4 jo ennen sit\u00e4.<\/p>\n \u201dJoten mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 en\u00e4\u00e4 voikaan\u2026muuta kuin ryyp\u00e4t\u00e4\u201d, Nikolai Mihailovit\u0161 \u00e4risi itsekseen.<\/p>\n Nikolain vaimo, kirjastonhoitaja Valentina tunnisti vajoamisen el\u00e4m\u00e4n pohjamutaan ollessaan kaupungissa torilla myym\u00e4ss\u00e4 marjoja. \u201dMarjakuusamaa. Taigasta poimittua kuusamaa. Olkaa hyv\u00e4t, myyn edullisesti\u2026\u201d<\/p>\n **<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n 1990-luku oli ristiriitaisuuksien aikaa. Valtavan taloudellisen toimeliaisuuden varjossa entiset sosialistisen todellisuuden ammattilaiset, kuten kirjastonhoitajat, eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 olleet samaan tapaan arvostettuja keskiluokkaisia kansalaisia. Miliiseill\u00e4 oli kysynt\u00e4\u00e4 yksityisiss\u00e4 turvapalveluissa, mutta ammattia vaihtavalle olisivat tulleet eteen my\u00f6s muut kovan kapitalismin vaatimukset.<\/p>\n Sent\u0161inin kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on perhe ja kyl\u00e4, ven\u00e4l\u00e4inen maailma. Siin\u00e4 maailmassa voi koettaa pelata varman p\u00e4\u00e4lle, mutta el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ei voi kukaan t\u00e4ysin ohjata. Synkk\u00e4 aihe on avattu ja kirjoitettu tavalla, joka kietoo otteeseensa.<\/p>\n Kun Nikolain ura miliisin\u00e4 loppuu virhearvioon \u2013 selvi\u00e4misaseman asiakkaiden valvomatta j\u00e4tt\u00e4miseen, Valentina vie perheens\u00e4 turvaan ja samalla turmioon.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n maaseutu ja pienet kaupungit ovat taantuneet vuosikymmeni\u00e4. Harva n\u00e4kee toivoa.<\/p>\n Ihmisten ep\u00e4toivo voi kuitenkin versoa jotain vaikuttavaa ja raskaan kaunista. Siis historian n\u00e4k\u00f6kulmasta tai j\u00e4lkipolville j\u00e4\u00e4v\u00e4n vuoksi.<\/p>\n **<\/p>\n Kuten elokuva Leviathan, Andrei Zvjagintsevin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ensi-illassa ollut teos<\/a>, my\u00f6s Jelty\u0161evit, er\u00e4\u00e4n perheen rappio on valtavan kaunis ty\u00f6.<\/p>\n Molemmissa on kaikin puolin tajunnan laajentava kuvaus pohjoisen Ven\u00e4j\u00e4n tavallisen ihmisen perheen ja yhteiskunnan keskin\u00e4isest\u00e4 suhteesta vallitsevassa todellisuudessa. Yksitt\u00e4inen ihminen ei voi yleiselle kehitykselle mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Leviathanin tavoin Jelty\u0161evit voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 yhdeksi aikakautensa merkkiteokseksi. H\u00e4pe\u00e4 ja n\u00f6yryytys sek\u00e4 toisaalta vastoink\u00e4ymisten hyv\u00e4ksyminen ovat universaaleja tunteita.<\/p>\n **<\/p>\n Toivottavasti saamme pian luettavaksi suomeksi my\u00f6s Sent\u0161inin uusimmat ty\u00f6t Tulva-alue (Zona zatoblenija) ja T\u0161ego vy hotite?, (Mit\u00e4 te haluatte?). J\u00e4lkimm\u00e4inen k\u00e4sittelee talven 2011-12 protestiaaltoa ja sen tukahtumista Moskovassa.<\/p>\n **<\/p>\n Sent\u0161in esitteli n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 kulttuuri-ilmapiirist\u00e4 Helsingiss\u00e4 Kirjamessujen aattona. Kirjasin Facebook-p\u00e4ivitykseeni nykyisin Moskovan kirjallisuusinstituutissa luennoivan Sent\u0161inin puhetta.<\/p>\n “Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tehtiin kulttuurin (konservatiivinen) vallankumous vuosina 2011-2012. Kulttuurin odotetaan toimivan tiettyyn suuntaan. Kirjallisuuteen vaikutus ei ole niin suuri, mutta tv-sarjoissa se on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Nikita Mihalkovin uusimman elokuvan suhde Ivan Buninin alkuper\u00e4iseen teokseen on kovin ohut.<\/a> Kirjalla ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 elokuvan kanssa. Jotkut taiteilijat yritt\u00e4v\u00e4t l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uuden tavan ty\u00f6skennell\u00e4. Ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 tuleva paine on edelleen v\u00e4h\u00e4inen. Normaalisti paine stimuloi taiteilijoita “jyrkemp\u00e4\u00e4n” ty\u00f6h\u00f6n. Vapaus tappaa (heikent\u00e4\u00e4) jotkut taiteilijat. Ven\u00e4l\u00e4iset tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 mik\u00e4 ei tapa, se vahvistaa. Tulevaisuus on sumussa.\u201d<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a>