{"id":5201,"date":"2022-07-10T14:56:08","date_gmt":"2022-07-10T11:56:08","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?p=5201"},"modified":"2022-07-11T22:46:03","modified_gmt":"2022-07-11T19:46:03","slug":"kirja-arvio-peter-frankopan-silkkitiet-uusi-maailmanhistoria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-peter-frankopan-silkkitiet-uusi-maailmanhistoria\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Peter Frankopan \u2013 Silkkitiet – Uusi maailmanhistoria"},"content":{"rendered":"

Silkkiteiksi kutsutaan verkostoa, jonka ymp\u00e4rille on syntynyt ja sortunut valtakuntia.<\/p>\n

Silkist\u00e4 tuli satoja vuosia sitten sek\u00e4 kansainv\u00e4linen valuutta ett\u00e4 ylellisyystuote.<\/p>\n

Silkki oli oiva v\u00e4line sotilaiden palkkojen maksuun silloin kun syrj\u00e4seuduilla ei kannattanut maksaa arvottomilla metallirahoilla tai antaa sotilaille korvaukseksi ajan mittaa m\u00e4t\u00e4nev\u00e4\u00e4 viljaa.<\/p>\n

“Niinp\u00e4 raakasilkkipakkoja k\u00e4ytettiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti valuuttana joko maksuissa tai, kuten er\u00e4\u00e4n keskiaasialaisen buddhalaisluostarin tapauksessa, sakoissa, jotka munkkien piti suorittaa rikottuaan luostarin s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4<\/em>.”<\/p>\n

Silkki on kuitenkin vain yksi nimetty tekij\u00e4 kirjaj\u00e4rk\u00e4leen tie-tarinoissa. Niit\u00e4 on kirjassa 24 lukua. Yksi luku on otsikoitu uskontojen kulkureiteiksi. Kaikki luvut selitt\u00e4v\u00e4t ja avaavat taustaa sille, miksi maailmaa pit\u00e4\u00e4 tarkastella muutenkin kuin vain niin sanotun l\u00e4nnen silmin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Historioitsija Peter Frankopanin<\/strong> (s. 1971)\u00a0 Silkkitiet on menestyskirja, jonka oikeudet on myyty yli 30 maahan<\/a>. [Alkuper\u00e4isteos: The Silk Roads. A New History of the World Suomentaja: Jaana Iso-Markku] Tiiliskivess\u00e4 on viitteit\u00e4 ja hakemistoa liki 150 sivua.<\/p>\n

Eik\u00e4 varmasti yht\u00e4\u00e4n turhaan.<\/p>\n

Silkkitiet teoksen nimen alaotsikko – Uusi maailmanhistoria –\u00a0 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 kirja on paljon muutakin kuin silkin tie. Kyse on useista reiteist\u00e4, joita on risteillyt kirjan kohdealueella laajasti: tavaroille, ihmisille, aatteille – sivistykselle ja tuholle.<\/p>\n

Jos ajatellaan reittien toinen p\u00e4\u00e4 Eurooppaan, nykyiseen Turkkiin, ja toinen reitin p\u00e4\u00e4 Kiinaan ja Mongoliaan, voidaan hahmottaa – suurin piirtein – se alue, jonka historiaa Peter Frankopan esittelee.\u00a0<\/em><\/p>\n

\u201dJuuri t\u00e4ll\u00e4 alueella kehittyiv\u00e4t maailman suuret uskonnot, ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 juutalaisuus, kristinusko, islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus kamppailivat toisiaan vastaan. Alue on sulatusuuni, jossa eri kieliryhm\u00e4t kilpailivat, jossa puhuttiin niin indokiinalaisia, seemil\u00e4isi\u00e4 ja sinotiibetil\u00e4isi\u00e4 kuin altailaisia, turkkilaisia ja kaukasialaisiakin kieli\u00e4. Siell\u00e4 suuret valtakunnat nousivat ja tuhoutuivat ja kulttuurien ja kilpailevien mahtien yhteenottojen vaikutus tuntui viel\u00e4 tuhansien kilometrien p\u00e4\u00e4ss\u00e4.\u201d <\/em><\/p>\n

Frankopan johtaa Oxfordin yliopistossa\u00a0 Bysantin tutkimuksen keskusta<\/a>, ja on selvill\u00e4 alueesta, joka j\u00e4\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4liin \u2013 yhdist\u00e4\u00e4 Euroopan Tyyneenmereen. Teos antaa toisen ja kolmannenkin n\u00e4k\u00f6kulman maailmaan, jossa el\u00e4mme.<\/p>\n

Sujuvaan yleistajuiseen historiankirjoitukseen kuuluvat yksityiskohdat, joista voidaan yleist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Muutaman vuoden ik\u00e4inen historian perusteos ei tunnu ollenkaan vanhalta. Monet omat k\u00e4sitykseni historiasta tuntuvat sen sijaan aikansa el\u00e4neilt\u00e4, vaikka kova harrastaja olenkin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Valtaosa ihmisist\u00e4 muualla kuin Persiassa tai Keski-Aasian maissa ei osaa edes sijoittaa valtavan alueen historiaa maailmanhistoriaan muuten kuin joidenkin kuriositeettien vuoksi.<\/p>\n

Alueen valtioita pit\u00e4\u00e4 helposti perifeerisin\u00e4 niin kuin Kazakstan, Uzbekistan, Kirgisia ja Turkmenistan; tai ep\u00e4vakaina ja vaarallisina, kuten Iran, Irak, Afganistan ja Syyria. Tai kaukana demokratioista: Ven\u00e4j\u00e4 ja Azerbaid\u017ean.<\/p>\n

“Kaiken lis\u00e4ksi diktaattorien johtamat valtiot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan romahtamassa, ja vallan kuuluvan diktaattoreille tai perheille, jotka s\u00e4\u00e4telev\u00e4t kaikkea seksuaalisesta suuntautumisesta median oikeuksiin ja velvollisuuksiin.”<\/em><\/p>\n

Yksinkertaistettu kuva johtaa harhaan. Frankopan esittelee alueen monipuolisesti. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 naiset saivat Uzbekistanissa ja Azerbaid\u017eanissa oikeuden \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 ennen kuin heid\u00e4n kanssasisarensa Isossa-Britanniassa. Historia on kansallista ja pient\u00e4.<\/p>\n