{"id":622,"date":"2016-07-08T09:54:03","date_gmt":"2016-07-08T06:54:03","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/koponen\/?p=622"},"modified":"2018-02-28T09:34:04","modified_gmt":"2018-02-28T07:34:04","slug":"kirja-arvio-kalle-kniivila-neuvostomaan-lapset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-kalle-kniivila-neuvostomaan-lapset\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Kalle Kniivil\u00e4 – Neuvostomaan lapset"},"content":{"rendered":"

Baltian ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4 sanotaan usein ven\u00e4l\u00e4isiksi. Tavallinen yleistys menee kohtalokkaasti pieleen sill\u00e4 eih\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n asu vain ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4. Toimittaja Kalle Kniivil\u00e4n kirja Neuvostomaan lapset (Into 2016)<\/a> antaa asioille mittasuhteet.<\/span><\/p>\n

\"Kalle<\/a>
Kalle Kniivil\u00e4: Neuvostomaan lapset Into 2016<\/figcaption><\/figure>\n

Kniivil\u00e4 ottaa selv\u00e4\u00e4 ja selitt\u00e4\u00e4 kolmannessa Ven\u00e4j\u00e4-kirjassaan sen, miten ven\u00e4j\u00e4nkielisiin suhtaudutaan Baltiassa, ja miten n\u00e4m\u00e4 kokevat itse el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Kniivil\u00e4n kirja Putinin v\u00e4ke\u00e4 (Into 2014) palkittiin vuonna 2014 niin Suomessa kuin Ruotsissa. H\u00e4nen toinen kirjansa Krim on meid\u00e4n – imperiumin paluu (Into 2015) taustoitti Ukrainan kriisi\u00e4 ja muun muassa Krimin tataarien kohtaloa.<\/span><\/p>\n

Baltiassa syntyneet arvostavat kotikontujaan, is\u00e4nmaataan<\/strong>.\u00a0 Ven\u00e4j\u00e4n nykyiseen tarinaan kuuluu se, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset pit\u00e4v\u00e4t Neuvostoliiton hajoamista tragediana ja ennen kaikkea ep\u00e4oikeudenmukaisena tapahtumana.\u00a0 Osa Baltian ven\u00e4j\u00e4nkielisist\u00e4 on ihmisi\u00e4, jotka l\u00e4htiv\u00e4t ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 rakentamaan Neuvostoliittoa, tai niit\u00e4 jotka ovat heid\u00e4n perillisin\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4neet sijoilleen. <\/span><\/p>\n

Neuvostoaikana ihmisi\u00e4 siirrettiin v\u00e4kisin. Monet ihmiset revittiin juuriltaan: he ovat t\u00e4n\u00e4\u00e4n erityisen herkki\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n propagandalle. Suuren tarinan mukaan ven\u00e4l\u00e4iset voittivat sodan ja pelastivat koko maailman fasismilta, mutta silti sortuivat ja joutuivat uhreiksi. Eurooppalaisuus on organisoidussa valheessa korvattu oman erityisyyden ja omien arvojen korostuksella.<\/a><\/span><\/u><\/p>\n

Kniivil\u00e4n kirjaa ei kannata tiivist\u00e4\u00e4 yhteen lauseeseen, mutta keskeist\u00e4 on purkaa myytti sorretuista ven\u00e4j\u00e4nkielisist\u00e4. Kuten kirjoittaja toteaa, vaikuttaa kiistatta silt\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n nykyjohdon etu olisi, jos ep\u00e4luulot Baltian ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kohtaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Vaikka yh\u00e4 harvempi ven\u00e4j\u00e4nkielinen tuntee mit\u00e4\u00e4n vetoa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kohtaan, on Baltian maissa edelleen havaittavissa oleva hyljeksint\u00e4 ajanut monet televisiosta tutun Ven\u00e4j\u00e4n peesaajiksi. Putinin Ven\u00e4j\u00e4n tukeminen on yhden n\u00e4kemyksen mukaan tunteisiin perustuvaa, ei mik\u00e4\u00e4n poliittinen vedenjakaja. Ven\u00e4j\u00e4n kielen kautta avautuvaan maailmaan liittyy paljon tunteita. <\/span><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4, mutta my\u00f6s erottaa. Neuvostoliiton hajoamisesta on kulunut vasta nelj\u00e4nnesvuosisata. Ven\u00e4l\u00e4isill\u00e4 oli erityisasema monessa osatasavallassa, vaikka paikallisten annettiin hoitaa n\u00e4kyvi\u00e4kin teht\u00e4vi\u00e4. Asiantuntijoiden kieli oli kuitenkin ven\u00e4j\u00e4. <\/span><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4 ei sorreta tai selke\u00e4sti vainota<\/strong>, Kniivil\u00e4 kirjoittaa ja esitt\u00e4\u00e4 sanojensa tueksi my\u00f6s tietokirjailijan varmuudella uusimpia mielipidemittauksia. Viidett\u00e4 kolonnaa Baltian maihin tuskin syntyy, mutta muutamien vuosien ajan on edelleen heit\u00e4kin, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t yh\u00e4 isovelikompleksista. Neuvostoihmisest\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 paljon j\u00e4ljell\u00e4, eik\u00e4 etnisist\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 tahdo mill\u00e4\u00e4n saada en\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle muuttajia, vaikka muun muassa suuren is\u00e4nmaallisen sodan uhri on otettava huomioon. Siksi ven\u00e4j\u00e4nkielisten asemalla ratsastajilla alkaa olla kiire.<\/span><\/p>\n

Kirjassaan Kniivil\u00e4 siirtyy sujuvasti paikan vaihtuessa tunnelmasta toiseen. Afganistanin tuoreen sodan veteraanin ja kulttuuriv\u00e4en parista kansallisbol\u0161evikin seuraan. Latviaan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 k\u00e4siraudoissa vuonna 2008 palautettu ven\u00e4j\u00e4n kielen aseman puolestapuhuja Vladimir Linderman sanoo, ett\u00e4 vaikka h\u00e4nen hengenheimolaisensa ovat valmiita vaatimaan osia Kazakstanista Ven\u00e4j\u00e4lle ja pitiv\u00e4t meteli\u00e4 Krimin palauttamiseksi Ven\u00e4j\u00e4lle jo vuonna 1999, eiv\u00e4t he silti esit\u00e4 Latvian liitt\u00e4mist\u00e4 osaksi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 tai valtioliittoa naapurin kanssa, kuten he haluaisivat Ukrainan tekev\u00e4n. <\/span><\/p>\n

<\/a>Aikoinaan ilmeisesti Neuvostoliiton ensimm\u00e4ist\u00e4 seksikauppaa py\u00f6ritt\u00e4nyt Linderman on tukenut Eduard Limonovia, jonka poliittinen taideprojekti kansallisbolsevismi on muokkautunut liikkeeksi,<\/a> jolla on kova \u00e4\u00e4ni, ja joka on sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kommunismia ven\u00e4l\u00e4iseen nationalismiin ja suurvaltasovinismiin sekoitettuna. Kniivil\u00e4 muistuttaa, ett\u00e4 vuodesta 2012 Limonov on l\u00e4hestynyt Kremlin yh\u00e4 taantumuksellisempaa politiikkaa tai, kuten kansallisbol\u0161evikit n\u00e4kev\u00e4t, Kreml on l\u00e4hestynyt Limonovin linjaa. Linderman on ajanut ven\u00e4j\u00e4n kielelle Latviassa vahvempaa asemaa, jotta samalla tuettaisiin \u201dven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 maailmaa\u201d my\u00f6s muissa entisen Neuvostoliiton alueen maissa. Latvian ja Ven\u00e4j\u00e4n kiinte\u00e4mp\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 Lindermankaan ei sano suunnittelevansa.<\/span><\/p>\n

\u201dSe kysymys ei ole nyt ajankohtainen. Pit\u00e4\u00e4 unohtaa kuvitelmat. Kaikki on toki mahdollista, mutta Latvia on nyt Naton j\u00e4sen, ja on tyhm\u00e4\u00e4 mietti\u00e4 mit\u00e4\u00e4n edes sen suuntaista. Eik\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n johdolla ole mit\u00e4\u00e4n sellaisia suunnitelmia. Siit\u00e4 olen sataprosenttisen varma. Baltia on jo lent\u00e4nyt pes\u00e4st\u00e4, se kysymys on t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa mahdoton ratkaista\u201d, Kniivil\u00e4 kirjaa Lindermanin sanoneen.<\/span><\/p>\n

Kniivil\u00e4 on huomannut, ett\u00e4 monet ven\u00e4j\u00e4nkieliset eiv\u00e4t suostu sopeutumaan. N\u00e4m\u00e4 el\u00e4v\u00e4t imperiumiunelmassaan. He eiv\u00e4t halua olla tasa-arvoisia, he haluavat olla niskan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4n Kniivil\u00e4lle kertoo toimittaja Jevgenia Volhonskaja-Sauman, joka on naimisissa vironkielisen miehen kanssa. Heid\u00e4n lapsensa ovat kaksikielisi\u00e4. Jevgenia on tv-toimittaja, maahanmuuttaja. <\/span><\/p>\n

Kaksikielisyys on Baltiassa luontevaa siin\u00e4 miss\u00e4 Kanadassa tai Suomessakin, eik\u00e4 kansalaisuuden hankkimatta j\u00e4tt\u00e4neidenk\u00e4\u00e4n tunteita nykyisi\u00e4 kotikontuja kohtaan tarvitse ep\u00e4ill\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4nkieliset eiv\u00e4t ole yhten\u00e4inen ryhm\u00e4, vaikka se sellaisena yksinkertaistaen koetetaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u201dVen\u00e4j\u00e4nkieliset eiv\u00e4t ole yhten\u00e4ist\u00e4 biomassaa, se on pelkk\u00e4 klisee, ennakkoluulo. Ven\u00e4j\u00e4nkieliset ovat kesken\u00e4\u00e4n hyvin erilaisia. Jotkut eiv\u00e4t halua viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4mme eri maassa kuin ennen, maassa jossa on toinen kieli ja toinen kulttuuri.\u201d<\/span><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n painostus on jatkuvaa.<\/strong> <\/a><\/span><\/p>\n

L\u00e4pikotaisin Ven\u00e4j\u00e4ns\u00e4 tunteva ja maan asukkaista aidosti kiinnostunut toimittaja osaa ty\u00f6ns\u00e4 my\u00f6s Baltiassa. Neuvostoliitossakin kirjeenvaihtajana asunut Kniivil\u00e4 ottaa huomioon lukijansa ja antaa haastatelluille tilaa. Kniivil\u00e4 jakaa lukijan kanssa tuntemuksensa haastateltavia odotellessa. <\/span><\/p>\n

Matkat Baltian ven\u00e4l\u00e4isten asumiskeskittymiin taittuvat junissa ja busseissa. Keskustelut rannoilla ja toimituksissa avaavat maailman, jonka tulkitseminen ei ole yksinkertaista, jos ei osaa antaa arvoa sille, mit\u00e4 vastaaja sanoo. Kniivil\u00e4 osaa kysy\u00e4. H\u00e4n ei ota kantaa vaan toteaa lakoniseen tapaansa, kuivalla huumorillaan, monet asiat sellaisiksi kuin ne ovat. Tuputtamatta ja tyrkytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/span><\/p>\n

<\/a>Ven\u00e4j\u00e4nkielisille on annettu Viron, Latvian ja Liettuan selviytymistarinoissa roiston osa. Todellisuudessa my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4iset olivat kansalaisiaan sortaneen neuvostoj\u00e4rjestelm\u00e4n uhreja. Sama jatkuu siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n nykyjohto lietsoo ep\u00e4luuloja Baltian ven\u00e4j\u00e4nkielisten keskuuteen. Niin kauan kuin ihmisi\u00e4 ei kirjaimellisesti vainota, tuskin kovinkaan moni olisi halukas ly\u00f6m\u00e4\u00e4n hynttyit\u00e4\u00e4n yhteen Ven\u00e4j\u00e4n kanssa. Suhteessa rakkaudesta vihaan on vain askel. Ukraina on asia, josta monet Kniivil\u00e4n tapaamat ihmiset eiv\u00e4t halua puhua miss\u00e4\u00e4n olosuhteissa. <\/span><\/p>\n

(Latvialaisdokumentti propagandasta kokoaa hyv\u00e4n tilannekatsauksen:\u00a0Ven\u00e4j\u00e4n informaatiosodassa Baltiassa ei en\u00e4\u00e4 puolusteta Baltian ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4, Master Plan on suurempi: horjuttaa Naton ja EU:n asemaa ja pakottaa l\u00e4nnen johtajat kuuntelemaan Kremlin kelloja.<\/span> Katsottavissa YLE Areenassa.<\/a> )
\n<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Baltian ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4 sanotaan usein ven\u00e4l\u00e4isiksi. Tavallinen yleistys menee kohtalokkaasti pieleen sill\u00e4 eih\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,8,13],"tags":[50,130,152,167,218,250,353,358],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2016\/07\/neuvostomaan-lapset_kannet-662x1024.jpg","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/622"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=622"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/622\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":988,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/622\/revisions\/988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=622"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=622"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=622"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}