![\"Sergei](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2016\/08\/jelkin_turkki_krim.png\")
<\/a>Politiikka Euroopassa on moninapaisempaa, kuten 1800-luvulla. Ven\u00e4l\u00e4inen ulkopolitiikan tarkkailija Fjodor Lukjanov kirjoittaa kolumnissaan,<\/a> ett\u00e4 sata vuotta sitten eurooppalaiset suurvallat k\u00e4viv\u00e4t normaalia keskin\u00e4ist\u00e4 kilpailua, pienet maat olivat riitojen aiheina ja kaikkien yhteisen\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyn\u00e4, ja \u201dAttilat porteilla\u201d – Ven\u00e4j\u00e4 ja Turkki \u2013 kokivat jatkuvaa viha-rakkaussuhdetta Euroopan ytimen kanssa.<\/p>\n P\u00e4\u00e4toimittaja Lukjanov muistuttaa siit\u00e4, kuinka joka tapauksessa Turkin ja Ven\u00e4j\u00e4n tilanne kuvaa hyvin nykymaailman suuntauksia. Ensinn\u00e4kin suhteiden ep\u00e4vakaus ja heilurin liike puolelta toiselle jopa aivan \u00e4\u00e4riasentoihin. Toiseksi rikkomattomat ja kest\u00e4v\u00e4t liittoutumat ovat mennytt\u00e4 aikaa, ja niiden j\u00e4senet pyrkiv\u00e4t joustamaan joka suuntaan, jotta eiv\u00e4t hukkaisi yht\u00e4\u00e4n mahdollisuutta parempaan. T\u00e4h\u00e4n voidaan viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ideologinen liikkuvuus: tarvittaessa lujinkin ja muka sitova retoriikka voidaan yksinkertaisesti unohtaa.<\/p>\n Tietenkin n\u00e4in on ollut aina, mutta ei kuten nyt, jolloin t\u00e4ydellisen informaatiovalloituksen voi tehd\u00e4, kun pystyy laajamittaiseen h\u00e4irint\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi talousel\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ysin riippuvainen politiikasta (eik\u00e4 p\u00e4invastoin). Nelj\u00e4nneksi on halu toimia kaikkialla, jopa sellaisilla alueilla, joilla muut tuntuisivat olevan vahvemmilla (Ven\u00e4j\u00e4 L\u00e4hi-Id\u00e4ss\u00e4 tai Turkki Keski-Aasiassa).<\/p>\n N\u00e4in yllemme Euroopassa kasautuu yh\u00e4 tummempia pilvi\u00e4 poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten mutkistuessa ja kaventaessamme itse ulkopoliittista liikkumavaraamme.<\/p>\n Demokratioita horjuttaa yh\u00e4 useamman ihmisen kaipuu selkeisiin ratkaisuihin nopeasti vaikka “kymmenen hyv\u00e4\u00e4 lupaavan” autoritaarisen johtajan alaisuudessa. Populistien ty\u00f6t\u00e4 helpottaa se, ett\u00e4 monimutkaisilta tuntuvia ratkaisuja ei oikein miss\u00e4\u00e4n kaivata vaan mieluummin kuunnellaan yksinkertaistavia totuuksia tarjoavia. Aika ajoin n\u00e4it\u00e4 keskivertoa itsekeskeisempi\u00e4 poliitikkoja on aina ilmestynyt ja vihollinen haettu sy\u00f6tiksi l\u00e4helt\u00e4 \u2013 ihan vaikka naapurista. Ilmi\u00f6 on globaali ja n\u00e4kyy my\u00f6s Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa.<\/p>\n Maailmalla jyr\u00e4\u00e4v\u00e4t USA ja Kiina. Meid\u00e4n l\u00e4hiajan ulkopolitiikassa maanosamme iso kysymysmerkki ovat Turkki ja Ven\u00e4j\u00e4. Molemmat maita, jotka ovat tasaisella tahdilla kirist\u00e4neet valvontaa ja sy\u00f6ksyneet syvemm\u00e4lle korruptioon.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 jyll\u00e4\u00e4v\u00e4t konservatiiviset, vanhoilliset arvot.<\/p>\n Muutosten hidastaminen on sopinut pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s muiden muassa Turkille. Viel\u00e4 muutama vuosi sitten Turkki oli tulossa EU:n j\u00e4seneksi. Jos Turkki kolkuttelikin entisen Jugoslavian maiden kanssa j\u00e4senyytt\u00e4, on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 selv\u00e4\u00e4, ettei sis\u00e4ist\u00e4 yhten\u00e4isyytt\u00e4 historiastaan ja uskonnosta ammentava Turkki jaa eurooppalaisia arvoja sen enemp\u00e4\u00e4 kuin Ven\u00e4j\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Eliitill\u00e4 on eri tarpeet kuin vapauksista omassa maassaan kiinnostuneilla kansalaisilla.<\/p>\n Heit\u00e4 on koko joukko niin Turkissa kuin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Turkissa toimittajilta on viety keinot hallituksen arvosteluun ja silti maassa hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n laajasti virallinen totuus vallankaappausyrityksest\u00e4. Toimittajia ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n kytk\u00f6ksist\u00e4 maanpaossa el\u00e4v\u00e4\u00e4n G\u00fcleniin. Turkissa on estetty p\u00e4\u00e4sy maata arvostelleiden ulkomaalaisten ihmisten Twitter-tileille.<\/a><\/p>\n