{"id":681,"date":"2016-11-19T18:20:38","date_gmt":"2016-11-19T16:20:38","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/koponen\/?p=681"},"modified":"2018-02-28T09:34:03","modified_gmt":"2018-02-28T07:34:03","slug":"putinin-naapurissa-tunne-vie-ja-turruttaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/putinin-naapurissa-tunne-vie-ja-turruttaa\/","title":{"rendered":"Putinin naapurissa: Tunne vie ja turruttaa"},"content":{"rendered":"<p>Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 media on perinteisesti ollut ennen muuta tiedonv\u00e4lityskanava ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas, keskuksesta periferiaan, Moskovasta muuhun maahan. Ven\u00e4j\u00e4n uuden aallon toimittajista ovat julkisuudessa edelleen esill\u00e4 kovimmat. Sellaiset nimet kuin <strong>Sergei Dorenko<\/strong>, <strong>Mihail Leontjev<\/strong> ja <strong>Dmitri Kiseljov<\/strong> muistetaan 1990-luvulta. Tuolloin heid\u00e4n sanomansa oli kuitenkin vain osa vapaata mediaa. Yhteist\u00e4 toimittajille oli, ett\u00e4 he p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t kilpailluilla markkinoilla.<\/p>\n<p>Aika aikaa kutakin. Tuttavani, joka opettaa Pietarissa journalismia, muistuttaa journalistisista tiedekunnista valmistuvien olevan vakuuttuneita siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n t\u00e4ytyy \u201dolla mukana muokkaamassa yleist\u00e4 mielipidett\u00e4\u201d eli harjoittaa propagandaa.<\/p>\n<figure id=\"attachment_684\" aria-describedby=\"caption-attachment-684\" style=\"width: 640px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2016\/11\/tiili_haastattelu-pikkukopio-2.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"wp-image-684 size-full\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2016\/11\/tiili_haastattelu-pikkukopio-2.jpg\" alt=\"(c) Aleksei Merinov\" width=\"640\" height=\"459\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2016\/11\/tiili_haastattelu-pikkukopio-2.jpg 640w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2016\/11\/tiili_haastattelu-pikkukopio-2-300x215.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2016\/11\/tiili_haastattelu-pikkukopio-2-500x360.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-684\" class=\"wp-caption-text\">(c) Aleksei Merinov<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kun ty\u00f6skentelin 1990-luvun alussa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 toimittajana, tapasin ulkomaisiin teht\u00e4viin koulutettuja ik\u00e4isi\u00e4ni toimittajia. Ne kirjeenvaihtajat, jotka aiottiin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 t\u00f6ihin ulkomaille kurssitettiin Neuvostoliitossa erikseen vakoilun perusopein: miten seurataan ihmisi\u00e4 v\u00e4kijoukossa ja miten ammutaan eri tyyppisill\u00e4 aseilla. Tehokkain koulutus propagandasta annettiin ihan kaikille journalismia opiskelleille Moskovan valtionyliopistossa.<\/p>\n<p>Toimittajina ty\u00f6skennelleet ovat aina olleet my\u00f6s halukkaita vaikuttamaan. Ven\u00e4j\u00e4n nykyisen ulkopolitiikan arkkitehdiksikin syyst\u00e4 mainittu <strong>Jevgeni Primakov<\/strong> oli ammatiltaan L\u00e4hi-id\u00e4n tuntija ja kirjeenvaihtaja. Ennen p\u00e4\u00e4ministeriksi tuloaan h\u00e4n oli my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n ulkoisen turvallisuuden organisaation FSB:n johtaja, kuten Vladimir Putinkin ennen kuin siirtyi presidentiksi.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n yhten\u00e4isyytt\u00e4 nakertavat toimittajat, jotka p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t luopua urastaan.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.theguardian.com\/cities\/2015\/jun\/09\/patriotism-propaganda-parmesan-what-do-muscovites-really-think\">The Guardian kertoo, kuinka Ven\u00e4j\u00e4n Rossija-kanavalla ty\u00f6skennellyt <strong>Lisa Lerer<\/strong> otti lopputilin<\/a>, koska h\u00e4nt\u00e4 alkoi etoa Putinin markkinointi. Lerer teki ohjelmien ennakkomainoksia muun tv-ohjelman v\u00e4liss\u00e4 esitett\u00e4viksi. \u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n voisi ajatella, ett\u00e4 tulevista ohjelmista kertominen ei ole propagandaa, mutta kun yhdentekev\u00e4st\u00e4 ohjelmasta tehd\u00e4\u00e4n televisiossa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti toistuva ennakkomainos, alkaa vaikutus kertautua ja iskostua ihmisten mieliin.<\/p>\n<p><strong>Putinin henkil\u00f6n korostaminen toimii<\/strong><\/p>\n<p>Tasoja on monia, mutta p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on sama. Eri yhteyksist\u00e4 tuttuja kehyksi\u00e4 ja henkil\u00f6kultin rakentamista. Vuonna 2007 Putin ilmestyi julkisuuteen ilman paitaa. Mies ratsasti hevosella kuin mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 konsanaan jossain Altailla karhujen kanssa. Presidentill\u00e4 ei ollut muuta sanomaa kuin esitell\u00e4 paljasta yl\u00e4ruumistaan.<\/p>\n<p>Vuonna 2015 Putinin julkisessa esiintymisess\u00e4 siirryttiin seuraavalle tasolle, kun h\u00e4nen haastatteluillaan selitettiin laajalle yleis\u00f6lle, miten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Putin kertoi elokuvassa Krimin liitt\u00e4misest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Elokuvassa esitellyn retoriikan analysointi osoittaa tutkijoiden mielest\u00e4 h\u00e4nen todellakin uskovan puheeseensa.<\/p>\n<p>Putin sanoi p\u00e4\u00e4tt\u00e4neens\u00e4 sodasta itse l\u00e4himpien neuvonantajiensa kanssa keskusteltuaan. Viesti oli t\u00e4rke\u00e4, puhe Putinin yksi parhaista. Ja t\u00e4m\u00e4n yhden haastattelun ymp\u00e4rille rakennettiin valtavan ennakkorummutuksen my\u00f6t\u00e4 elokuva Krim \u2013 paluu kotimaahan. Elokuva k\u00e4\u00e4nnettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti usealle kielelle ja linkit levisiv\u00e4t vauhdilla sosiaalisessa mediassa.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/t42-71RpRgI?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" name=\"_Toc318903208\"><\/a><strong>Propagandistien rinnakkaistodellisuus<\/strong><\/p>\n<p>Ammattipiireiss\u00e4 on tiedetty, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen kirjeenvaihtaja joutuu ty\u00f6ns\u00e4 vuoksi kertomaan \u201dtotuutta\u201d, joka h\u00e4nelt\u00e4 on tilattu. Aina materiaalin toimittaja ei voi edes tiet\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miss\u00e4 yhteydess\u00e4 se tulee esille. Olen itsekin antanut haastattelun ven\u00e4j\u00e4ksi Helsingiss\u00e4. Sain muistutuksen siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4juttu eurooppalaisesta alkoholipolitiikasta kootaan Saksassa. Oli siis varauduttava siihen, ett\u00e4 T\u00f6\u00f6l\u00f6n torilla tekem\u00e4mme haastattelu on ilmestyess\u00e4\u00e4n jotain ihan muuta. Osuuteni olisi voinut olla esill\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 asiayhteydess\u00e4 ja t\u00e4ysin k\u00e4\u00e4nteisess\u00e4 merkityksess\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi leikattuna.<\/p>\n<p>Siksi suosittelen, ett\u00e4 kollegat l\u00e4htisiv\u00e4t mukaan vain suoriin l\u00e4hetyksiin. Toimittajien ammattikunnassa moraalikato on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta motiiveja ei voi hyv\u00e4ksy\u00e4 yksiselitteisesti. Yleisin selitys on raha, mutta muitakin n\u00e4kemyksi\u00e4 on.<\/p>\n<p>Mediatutkija <strong>Vasily Gatov<\/strong> muistuttaa, ett\u00e4 on my\u00f6s otettava huomioon t\u00e4rke\u00e4 asia: kun julkaisee propagandaa p\u00e4ivitt\u00e4in, sille altistuu. Siit\u00e4 tulee ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dtoinen min\u00e4\u201d. On ment\u00e4v\u00e4 propagandistin nahkoihin, jotta saa sanoman toimimaan etenkin radiossa ja televisiossa. Ven\u00e4j\u00e4n aloitettua sodan Syyriassa jotkut toimittajat aloittivat aikaa viev\u00e4n \u201dtoisen min\u00e4n\u201d rakentamisen.<\/p>\n<p>\u201d<em>Sen joka syytti [Ukrainan] banderovtseja ja Oikeaa sektoria, on nyt syytett\u00e4v\u00e4 ISIS:t\u00e4 ja Turkkia<\/em>\u201d, Gatov kertoi Facebook-haastattelussani joulukuussa 2015. Todellisuus on Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 osittain orwellilaista, mutta ei niin totaalista. Tuskin kukaan huomaa p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4, viikoittaista tai jopa kuukausittaista agendan ja s\u00e4vyn muuttumista eik\u00e4 v\u00e4lit\u00e4 toisesta t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 huomiosta.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" name=\"_Toc315389276\"><\/a>Varsinkin meid\u00e4n, jotka totuimme 1990-luvulla Ven\u00e4j\u00e4n tiedonv\u00e4lityksen t\u00e4ydelliseen vapauteen on kiusallista seurata itsesensuurin valtaavan alaa. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 valtiovallan rooli korostui nopeasti lyhyen uuden \u201dsuojas\u00e4\u00e4n\u201d j\u00e4lkeen. Tietenkin jo vuosia on ollut selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 omistaja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 suuret linjat.<\/p>\n<p>Oligarkit ja liberaalimman maailman mukaan viritt\u00e4ytyneet toimittajat olivat t\u00e4ysill\u00e4 mukana <strong>Boris Jeltsinin<\/strong> uudelleenvalinnan takana. Kellot soivat ja rehellisimm\u00e4t siirtyiv\u00e4t muihin t\u00f6ihin. On muistettava, ettei Jeltsin kyennyt vuonna 1996 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n kuin kannateltuna, h\u00e4n pysyi tuskin pystyss\u00e4 nimitysseremoniassaan ja <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/yle.fi\/uutiset\/jeltsinin_maine_venajalla_heikkenee_heikkenemistaan\/8636481\">katosikin julkisuudesta puoleksi vuodeksi esiinnytty\u00e4\u00e4n virkaanastujaisissaan Kremliss\u00e4.<\/a> Mit\u00e4 enemm\u00e4n valta kirposi Jeltsinin otteesta, sit\u00e4 enemm\u00e4n televisiolla alkoi olla merkityst\u00e4 suurten linjojen esitt\u00e4misess\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 television ja suurten linjojen takana olevien PR-toimistojen v\u00e4ki on hyvin verkostoitunutta. Muutamat h\u00e4m\u00e4r\u00e4per\u00e4iset murhat ovat koetelleet alaa.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" name=\"_Toc318903209\"><\/a><strong>Merkelin painostus kovaa<\/strong><\/p>\n<p>Suomessa kuulee sanottavan, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten kiinnostusta propagandaoperaatioihin ulkomailla liioitellaan. Ep\u00e4ilij\u00f6ille vastaukseksi luulisi riitt\u00e4v\u00e4n vuoden 2016 alussa esiin noussut Saksan ven\u00e4j\u00e4nkielisten kautta toteutettu propaganda-isku. Lapsi- ja pakolaisasioilla pyrit\u00e4\u00e4n saamaan aikaan my\u00f6s poliittista j\u00e4nnitett\u00e4. Saksassa selv\u00e4t merkit ja \u201dsuuttuneiden siirtolaisten\u201d kokoukset odottivat keinoja, joilla voidaan vaatia entist\u00e4 kovempaan \u00e4\u00e4neen liittokansleri <strong>Angela Merkelin<\/strong> eroa sek\u00e4 syytt\u00e4\u00e4 pakolaisia ja poliisia. Kysymys kuuluu: tilattiinko kohu? [<strong>Jarmo M\u00e4kel\u00e4<\/strong> kolumnissaan Maaseudun Tulevaisuudessa 12.2.2016 Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 arvioissa on paljon pohdittu sit\u00e4, miksi Putin halusi l\u00e4hte\u00e4 horjuttamaan Merkelin asemaa. Siit\u00e4 ollaan l\u00e4hes yht\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Putin on onnistunut \u2013 Merkelin asema on juuri nyt heikompi kuin koskaan ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa my\u00f6s EU todella natisee liitoksissaan. ]<\/p>\n<p>Saksan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lille saatiin suukopua tammikuussa ven\u00e4j\u00e4nkielisen tyt\u00f6n oletetusta raiskauksesta ja asiasta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tietoisesti nostatetusta kohusta. Kohu nousi propagandan tekij\u00f6iden perinteisin keinoin, kun tunteisiin vetoava uutinen paisuteltiin televisioon sopivaksi. Tilanteen purkautumisen my\u00f6t\u00e4 on ymm\u00e4rretty, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 saattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Saksan ven\u00e4j\u00e4nkielist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 luomaan lis\u00e4opposition Merkelille, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.bloomberg.com\/features\/2016-baltic-war-fears\/\">v\u00e4h\u00e4n samaan tapaan kuin se yritt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen Baltian maissa olevia ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 yhdyskuntia.<\/a><\/p>\n<p>Merkel on helppo maali varsinkin Saksassa el\u00e4ville ven\u00e4l\u00e4isille ja oman maan kansalaisille my\u00f6s. Kremlin yll\u00e4tykseksi ja kiusaksi Merkel on kyennyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n EU:n yhten\u00e4isen\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n pakotteiden takana sen liitetty\u00e4 Krimin itseens\u00e4 maaliskuussa 2014 ja valloitettua Ukrainan it\u00e4osan. Toisaalta presidentti Putinia lohduttaa se, miten pakolaiskriisi on jakanut ja heikent\u00e4\u00e4 Eurooppaa ja tekee p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 Merkelin el\u00e4m\u00e4n vaikeammaksi.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 saattaa selitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miksi Ven\u00e4j\u00e4n media otti Lisan tapauksen omakseen. Lisa on ven\u00e4l\u00e4isen maahanmuuttajaperheen 13-vuotias tyt\u00e4r. Ven\u00e4j\u00e4n valtiollisen ykk\u00f6skanavan kirjeenvaihtaja <strong>Ivan Blagoi<\/strong> raportoi, ett\u00e4 tytt\u00f6 oli ollut kateissa 30 tuntia ja ett\u00e4 h\u00e4net olivat raiskanneet \u201detel\u00e4maalaisen\u201d n\u00e4k\u00f6iset turvapaikanhakijat. Raportti levisi viruksen lailla Facebookissa.<\/p>\n<p>Virallisen Ven\u00e4j\u00e4n linjasta n\u00e4ytti tekev\u00e4n se, ett\u00e4 26. p\u00e4iv\u00e4 tammikuuta 2016 Ven\u00e4j\u00e4n ulkoministeri <strong>Sergei Lavrov<\/strong> yhdisti Lisan tapauksen pakolaiskriisiin. \u201d<em>Toivomme, ettei tule sellaisia tapauksia kuin meid\u00e4n Lisa-tyt\u00f6llemme k\u00e4vi Saksassa. Me teemme yhteisty\u00f6t\u00e4 h\u00e4nen perheens\u00e4 asianajajan kanssa. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tytt\u00f6 ei ole kadonnut vapaaehtoisesti 30 tunniksi. L\u00e4hdemme siit\u00e4, ett\u00e4 ongelmia maahanmuuttajien kanssa ei lakaista maton alle poliittisen korrektiuden vuoksi<\/em>\u201d, sanoi Ven\u00e4j\u00e4n diplomatian johtava hahmo.<\/p>\n<p>Saksan ulkoministeri <strong>Frank-Walter Steinmeier<\/strong> vastasi syytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Lavrovia sis\u00e4isiin asioihin sekaantumisesta. Saksassa, aivan kuten Suomessakin, on my\u00f6s keskusteltu vaikutuksesta, jossa valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 Kremli\u00e4 puolustavia trolleja yritt\u00e4\u00e4 vaikuttaa Saksan poliittiseen tilanteeseen.<\/p>\n<p>Deutsche Wellen nettisivuille kirjoittaneen <strong>Igor Eidmanin<\/strong> mielest\u00e4 on merkillepantavaa, ett\u00e4 \u00e4\u00e4rioikeistolaiset tukevat Kremli\u00e4 aktiivisimmin. Erist\u00e4ytyneet, antiliberaalit ja muukalaisvihamieliset n\u00e4kemykset yhdist\u00e4v\u00e4t heit\u00e4 ja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 putinisteja. [13-vuotias tytt\u00f6 my\u00f6nsi my\u00f6hemmin valehdelleensa: h\u00e4n olikin ollut y\u00f6t\u00e4 poikayst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 luona eik\u00e4 uskaltanut sit\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vanhemmilleen. K\u00e4nnyk\u00e4n paikallistamistiedot vahvistivat asian.] My\u00f6hemmin on selvinnyt ett\u00e4 Berliinin mielenosoituksesta alkaneen ja kymmeniksi \u201dLisan tukiliikkeiksi\u201d kasvaneen kampanjan j\u00e4rjest\u00e4misen teknologia sek\u00e4 Saksan ulkoministeri\u00f6n voimakas reaktio viittaavat siihen, ett\u00e4 \u201disoveljen\u201d rooli t\u00e4ss\u00e4 on ollut merkitt\u00e4v\u00e4. It\u00e4-Suomen yliopiston ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4 mediank\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 selvitt\u00e4v\u00e4n tutkimusryhm\u00e4n j\u00e4senen <strong>Teemu Oivon<\/strong> suomentama <strong>Nikolai Mitrohinin<\/strong> teksti Saksan virtuaalitapahtumista on paljastava:<\/p>\n<p>\u201d<em>Kielioppivirheit\u00e4 vilisev\u00e4 ven\u00e4j\u00e4nkielinen kutsu liitty\u00e4 mielenosoituksiin oli ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kirjoitettu Saksassa. Sen jakaminen kuitenkin tapahtui uudella tavalla \u2013 poikkeuksetta henkil\u00f6kohtaisten kutsujen kautta. Kutsua ei l\u00f6ydy hauilla internetin sosiaalisista verkostoista (ennen kaikkea \u2019Odnoklassnikista\u2019 tai Facebookista) eik\u00e4 viestiohjelmilla (ennen kaikkea WhatsApp). Sit\u00e4 ei ollut edes suosituissa saksanven\u00e4l\u00e4isten \u00b4Vkontakten\u00b4 tai \u00b4Odnoklassnikin\u00b4 sosiaalisen median ryhmiss\u00e4. Kutsua eiv\u00e4t saaneet he, jotka olivat selv\u00e4sti ilmaisseet Putinin vastaisuutensa tai olivat lojaaleja Saksan hallinnon kannalle. Kuitenkin mielenosoitusten j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t ehtiv\u00e4t hoitaa viralliset mielenosoitusilmoitukset, valmistaa banderollit ja ker\u00e4t\u00e4 aukioille paljon v\u00e4ke\u00e4, josta suurin osa ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ollut aiemmin osallistunut politiikkaan. On kiinnostavaa, ett\u00e4 ainoa internet-sivu, josta oli voinut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ylimalkaista tietoa mielenosoituksista, oli tuntematon ja tietysti anonyymi \u201dISIS-info\u201d, joka oli aiemmin erikoistunut Syyrian ja Irakin uutisointiin. T\u00e4m\u00e4n sivuston yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4 Andrei Dudnik itse oleskeli samaan aikaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4<\/em>.\u201d [<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/venajankieliset-mediankayttajina\/2016\/02\/08\/venaja-horjuttaa-saksaa-saksanvenalaisia-politisoimalla\/\">It\u00e4-Suomen yliopistossa tutkitaan ven\u00e4j\u00e4nkielisten median seuraamista Suomessa.<\/a>]<\/p>\n<figure id=\"attachment_683\" aria-describedby=\"caption-attachment-683\" style=\"width: 700px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2016\/11\/televisio-kopio-2.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-683\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2016\/11\/televisio-kopio-2.jpg\" alt=\"(c) Aleksei Merinov\" width=\"700\" height=\"529\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2016\/11\/televisio-kopio-2.jpg 700w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2016\/11\/televisio-kopio-2-300x227.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-683\" class=\"wp-caption-text\">(c) Aleksei Merinov<\/figcaption><\/figure>\n<p>Do\u017ed-kanavalla k\u00e4ytiin keskustelua internetin v\u00e4\u00e4ristellyist\u00e4 uutisista. <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.besttoday.ru\/\">Siin\u00e4 mediaa hyvin tuntevat BesTToday-blogialustan<\/a> perustaja <strong>Marina Litvinovit\u0161<\/strong> ja toimittaja <strong>Aleksei Kovaljov<\/strong> vertasivat Saksan v\u00e4itetty\u00e4 raiskausta It\u00e4-Ukrainan sotaan liittyv\u00e4\u00e4n feikkiuutiseen, jonka mukaan Slavjanskissa olisi ristiinnaulittu lapsi. Uutisessa ei ollut totta kuin paikannimi. Berliinin kohussa oli hieman enemm\u00e4n villoja, mutta aivan kuten Suomessa, uutiseen oli vaikea lis\u00e4t\u00e4 faktoja, koska viranomaiset eiv\u00e4t voi paljastaa tietojaan. Kovaljov muistutti, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei kunnioiteta ihmisten yksityisyytt\u00e4 tai syytt\u00f6m\u00e4n julkista teilaamista lehtien etusivuilla. Berliiniss\u00e4 tehty tv-juttu oli rakennettu alusta loppuun: toimittajan taustalla liikkuivat oikeanlaiset uusfasistien liput. \u201d<em>On varmasti mahdollista, ett\u00e4 on olemassa ihmisi\u00e4, jotka saavat palkkioita Putinin ylist\u00e4misest\u00e4<\/em>\u201d, Kovaljov kertoo.<\/p>\n<p>S<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.dw.com\/ru\/%D0%BA%D0%BE%D0%BC%D0%BC%D0%B5%D0%BD%D1%82%D0%B0%D1%80%D0%B8%D0%B9-%D1%80%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B9%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F-%D0%BF%D0%BE%D0%BB%D0%B8%D1%82%D1%82%D0%B5%D1%85%D0%BD%D0%BE%D0%BB%D0%BE%D0%B3%D0%B8%D1%8F-%D0%B2-%D0%B3%D0%B5%D1%80%D0%BC%D0%B0%D0%BD%D0%B8%D0%B8\/a-19009297\">aksalaisessa mediaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 toimivan ven\u00e4l\u00e4isen uutistoimiston ANNA-Newsin nettisivulla<\/a> on viel\u00e4 \u00e4skett\u00e4in ollut avoimesti pitk\u00e4 lista saksalaisia journalisteja, bloggaajia ja politiikan tutkimuksen ammattilaisia, j<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/mr7.ru\/articles\/99403\/\">oiden kanssa uutistoimisto ty\u00f6skentelee<\/a>.<\/p>\n<p>Emeritus suurl\u00e4hettil\u00e4s <strong>Ren\u00e9 Nyberg<\/strong> tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Saksa on Suomen<strong> s<\/strong>uurin kauppakumppani ja ett\u00e4 maalla on taloudellinen ja poliittinen johto Euroopassa my\u00f6s meid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmastamme. <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.formin.fi\/Public\/default.aspx?contentid=341050&amp;contentlan=1&amp;culture=fi-FI\">Nyberg arvioi jo elokuussa 2015, ettei tilanne anna vaihtoehtoa Merkelille. <\/a><\/p>\n<p>&#8211;<em>Niin kauan kuin Putin jatkaa, Merkelinkin on jatkettava<\/em>, Nyberg sanoo. H\u00e4n muistuttaa historian paradoksaalisuudesta: liittokansleri <strong>Konrad Adenauer<\/strong> olisi (vuonna 1963) halunnut Paasikiven ik\u00e4isen\u00e4 jatkaa. <strong>Helmuth Kohl<\/strong> yritti (vuonna 1998), mutta <strong>Gerhard Schr\u00f6der<\/strong> voitti vaalit. Merkelille ei ole vaihtoehtoa.<\/p>\n<p>\u201d<em>Sis\u00e4poliittisesti se ei n\u00e4y, mutta asiallisesti se on n\u00e4in. Tilanne ei ole sama kuin kuin Kekkosella. Kyse ei ole korvaamattomana pit\u00e4misest\u00e4. Siit\u00e4 ei ole kysymys. Saksassa tilanne on todellinen<\/em>\u201d, Nyberg t\u00e4sment\u00e4\u00e4. Sanasota Saksan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 ei kuitenkaan ole se asia, joka rikkoo rauhan kokonaan. Pakolaisten vuoksi Saksallekin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada rauha Syyriaan.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" name=\"_Toc318903210\"><\/a><strong>El\u00e4misvalheen itseteeskentely<\/strong><\/p>\n<p>Itseteeskentelyss\u00e4 vastataan hankaliin kysymyksiin sivuuttamalla niiden asialliset perustelut ja toiminta selitet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi vetoamalla johonkin kiistattomana pidettyyn arvoon, kuten kansalliseen kunniaan. [Neuvostoliiton politiikassa oli keskeisell\u00e4 sijalla pyrkimys siihen, ett\u00e4 Yhdysvallat tunnistaisi sen tasavertaiseksi osapuoleksi suurvaltapolitiikassa. Paastela. Valhe ja politiikka. Gaudeamus, 1995]<\/p>\n<p>Ven\u00e4l\u00e4inen media suosii erityisi\u00e4 propagandatekniikoita, jotka perustuvat monien stereotyyppien ja myyttien k\u00e4ytt\u00e4miseen ja jotka ovat johtaneet yleisen tietoisuuden t\u00e4ysimittaiseen manipulointiin. N\u00e4in saadaan aikaan koko virtaviivainen ja ohjailtavissa oleva media. Vuoden 2015 aikana Putinin totuttuihin tv-esiintymisiin &#8211; suora linja, lehdist\u00f6tilaisuudet, protokollal\u00e4hetykset \u2013 tuli yksi elementti lis\u00e4\u00e4 &#8211; hienolta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 paraatihaastattelu.<\/p>\n<p>N\u00e4in toteutettiin kolme \u201delokuvaa\u201d valtakunnallisella Rossija-1 \u2013kanavalla: \u201d<strong>Krim \u2013 matka kotimaahan<\/strong>\u201d, \u201d<strong>Presidentti<\/strong>\u201d ja \u201d<strong>Maailmanj\u00e4rjestys<\/strong>\u201d. (Maailmanj\u00e4rjestys esitettiin YLE:n Docventuresin nelj\u00e4nnen kauden aluksi.\u00a0 \u201dInformaatiosodan v\u00e4lineen\u00e4 toimiva dokumentti esittelee Moskovan mahtimiesten virallista n\u00e4kemyst\u00e4 maailmanj\u00e4rjestyksest\u00e4 ja maailman suunnasta.\u201d <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/areena.yle.fi\/1-3426382\">N\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 viel\u00e4 marraskuussa 2016 Areenassa<\/a>.)<\/p>\n<p>Muka-dokumenttien toteutuksessa on huomionarvoista niiden taiteellinen valaistus, kamerakuvien sulavat liikkeet, dramaattiset suuret suunnitelmat, haastattelijan juhlavat p\u00e4\u00e4nny\u00f6kk\u00e4ykset.<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.colta.ru\/articles\/media\/9702?part=9\"> Colta-verkkolehden arvion mukaan kaikki t\u00e4m\u00e4 antaa n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lle eeppiset mittasuhteet.<\/a> N\u00e4enn\u00e4isesti tehdyss\u00e4 haastattelussa ei kukaan kysele ik\u00e4vi\u00e4 kriisist\u00e4 tai korruptiosta, eiv\u00e4tk\u00e4 esiin nouse maailmanlaajuiset teemat, maailman kohtalonkysymykset. Haastattelua ryyditt\u00e4v\u00e4t sankarin veroiset oheisaineistot: katsaus tapaamisiin maailman johtajien kanssa, huippukokoukset, polttopisteet, v\u00e4l\u00e4hdykset kuuluisista aikalaisista. T\u00e4t\u00e4 nimitet\u00e4\u00e4n harhaanjohtavasti dokumenttielokuvaksi.<\/p>\n<p>Median ja vallan suhdetta tutkivan, Jekaterinburgissa mediahistorian professorina ty\u00f6skentelev\u00e4n <strong>Dmitri Strovskin<\/strong> n\u00e4kemyksen mukaan on tultu omanlaisensa todellisuuden \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n<p>Historiasta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 Neuvostoliiton median kattavuustaso ei riitt\u00e4nyt takaamaan kansainv\u00e4listen tapahtumien harkittua journalistista arviota. Vallinnut armeijakeskeinen ideologia tuotti primitiivist\u00e4 sanastoa. Siksi ne tutkijat, jotka pit\u00e4v\u00e4t journalisteja p\u00e4\u00e4asiassa korkea-arvoisten viranomaisten poliittista agendaa edist\u00e4vin\u00e4 yleisosaajina, tuntuvat olevan oikeassa. Olettamus siit\u00e4, ett\u00e4 journalisti voi olla asiantuntija, on \u201dpikemminkin myytti kuin tunnustettu tosiasia\u201d.<\/p>\n<p>\u201d<em>Neuvostojournalistit, jotka kirjoittivat kansainv\u00e4lisist\u00e4 aiheista, vetiv\u00e4t johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 sallittujen trendien perusteella. T\u00e4ten suunnaton enemmist\u00f6 kansainv\u00e4lisi\u00e4 konflikteja k\u00e4sitelleest\u00e4 aineistosta oli melko pinnallista tai triviaalia. N\u00e4in media provosoi sosiaalista liennytyst\u00e4 ja lietsoi erilaisia konflikteja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 kysymyksiss\u00e4<\/em>.\u201d<\/p>\n<p>Kirjoittajan mukaan samanlainen prosessi oli 1990-luvulla, vaikka silloin Ven\u00e4j\u00e4n median poliittiset olot lienev\u00e4t olleet t\u00e4ysin erilaiset. Tuolloisella presidentill\u00e4 Boris Jeltsinill\u00e4 ei ollut yksityiskohtaista kansainv\u00e4list\u00e4 strategiaa, etenk\u00e4\u00e4n median suhteen, ja aiemmat ideologiset vastustajat, kuten USA ja L\u00e4nsi-Euroopan valtiot, osoittautuivatkin yht\u00e4kki\u00e4 yst\u00e4viksi.<\/p>\n<p>Samaan aikaan median n\u00e4kemys monista kansainv\u00e4lisist\u00e4 kysymyksist\u00e4 oli hyvin kaoottinen, ep\u00e4t\u00e4ydellinen ja Kremlin ohjeista riippuvainen. Kun ajatellaan historiallista taustaa ja muutoksia, jotka tapahtuivat siirrytt\u00e4ess\u00e4 Neuvostoliiton valtiosta Ven\u00e4j\u00e4n valtioon, tilanne ei ole muuttunut. <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/19616\">K\u00e4sittelen gradussani yht\u00e4 mediakohua ns. Kirjailijoiden tapausta vuonna 1996.<\/a><\/p>\n<p>Diplomaattisia selkkauksia ja kissanh\u00e4nn\u00e4nvetoa pian kymmenen vuotta aiheuttanut agenttimurha on yksi n\u00e4kyv\u00e4 esimerkki kuohusta pinnan alla.<\/p>\n<p>Ei ole liioiteltua sanoa, ett\u00e4 <strong>Aleksandr Litvinenkon<\/strong> murha ja murhatapahtumista laadittu brittiraportti kertovat paitsi j\u00e4nnitteist\u00e4, my\u00f6s niist\u00e4 rajoista, joiden ylitt\u00e4minen on l\u00e4ntisen arvoyhteis\u00f6n mielest\u00e4 liikaa. Putinin johtaman maan k\u00e4yt\u00f6s alkaen Krimin miehityksest\u00e4 Syyrian sotaan <strong>Ba\u0161ar al-Assadin<\/strong> rinnalla on osoitus nyky-Ven\u00e4j\u00e4n kyvyst\u00e4. V\u00e4liaikaiset tappiot on torjuttu. <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/ria.ru\/evolutioners\/20151223\/1347335163.html?utm_source=2207251&amp;utm_medium=banner&amp;utm_content=4250328&amp;utm_campaign=557900\">Propagandaan keskittynyt Sputnik julkaisi Primakovin muistelmia murrosvaiheesta.<\/a><\/p>\n<p>\u201d<em>CIA ja Englannin MI6 l\u00e4hettiv\u00e4t asemapaikkoihinsa k\u00e4skyn k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdollisimman tehokkaasti hyv\u00e4ksi ven\u00e4l\u00e4isten tiedustelupalvelujen vaikeaa tilannetta, jotta voidaan luoda yhteyksi\u00e4 niiden yksitt\u00e4isiin edustajiin. Horjuttaakseen viel\u00e4 enemm\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n tiedustelupalvelujen asemaa etenkin CIA ja MI6 alkoivat toteuttaa tuota taktiikkaa viel\u00e4 v\u00e4rv\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin. Yleens\u00e4 pettureita, riippumatta siit\u00e4, olivatko n\u00e4m\u00e4 sitten \u00b4vapaaehtoisia ilmiantajia\u00b4 tai ulkomaisen tiedustelupalvelun v\u00e4rv\u00e4\u00e4mi\u00e4, pyrittiin p\u00e4\u00e4asiassa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n \u00b4myyrin\u00e4\u00b4 ja vain ep\u00e4onnistumisen uhatessa siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n USA:han, Englantiin tai muihin maihin. T\u00e4ll\u00f6in siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 yksitt\u00e4isill\u00e4 paljastumattomilla pettureilla olisi ollut edess\u00e4\u00e4n lupaava ty\u00f6, se p\u00e4\u00e4tettiin hyl\u00e4t\u00e4 ja heid\u00e4t tuupattiin toisinaan pakoon ulkomaankomennuksiltaan.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Moskovassa 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 esimiehen\u00e4ni suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4 ollut ja ulkoministeri\u00f6n valtiosihteerin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4nyt <strong>Arto Mansala<\/strong> arvioi\u00a0 Kanava-lehdess\u00e4, ett\u00e4 virkaan astuessaan Primakov n\u00e4ki l\u00e4nsisuhteissa Ven\u00e4j\u00e4n kannalta kolme keskeist\u00e4 h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4\u00e4, joitten osalta korjausta oli saatava aikaan.<\/p>\n<p>\u201d<em>L\u00e4nsi oli kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 nimennyt voittajat ja voitetut, joihin j\u00e4lkimm\u00e4isiin Ven\u00e4j\u00e4 oli oitis luettu. L\u00e4nness\u00e4 oli h\u00e4nen mukaansa ryhdytty my\u00f6s luomaan yksinapaista Yhdysvaltain johtamaa uutta maailmanj\u00e4rjestyst\u00e4. Lis\u00e4ksi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kohdeltiin l\u00e4nnen taholta pelkk\u00e4n\u00e4 raaka-aineiden tuottajana.<\/em>\u201d<\/p>\n<p>Mansala muistuttaa, ett\u00e4 samaan aikaan Primakov oli kuitenkin valmis my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja l\u00e4nnell\u00e4 oli yh\u00e4 koko joukko yhteisi\u00e4 intressej\u00e4. Niitten ajaminen ei kuitenkaan saanut vied\u00e4 takaisin menneitten vuosien kaltaiseen jyrkk\u00e4\u00e4n vastakkainasetteluun. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 heti kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen vallalle p\u00e4\u00e4sseen \u00b4ylti\u00f6p\u00e4isen l\u00e4nsimielisyyden\u00b4 sijasta vastedes tuli p\u00e4\u00e4st\u00e4 tasavertaisiin suhteisiin l\u00e4nnen kanssa.<\/p>\n<p>Vaikka tavoitteita ei ole muutettu, ovat keinot vaihtuneet, kuten Krimin valtaus osoitti.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" name=\"_Toc315389277\"><\/a>Nyky-Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ohjailevat ambitioidensa mukaan ne toimijat, joilla on tapana m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 maan voimakas ja voittamaton imago. N\u00e4in ven\u00e4l\u00e4inen media auttaa noita pyrkimyksi\u00e4 ja palvelee luotettavasti Kremli\u00e4 sen toteuttaessa poliittista j\u00e4rjestyst\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan selv\u00e4 kuva siit\u00e4, miten viranomaiset rakentavat innolla kansainv\u00e4list\u00e4 mainettaan nyt ja tulevaisuudessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 media on perinteisesti ollut ennen muuta tiedonv\u00e4lityskanava ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas, keskuksesta periferiaan,&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":683,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,13,1],"tags":[24,37,46,53,74,107,115,122,139,140,143,198,205,210,222,250,254,262,277,280,312,353],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":8,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2016\/11\/televisio-kopio-2.jpg","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2016\/11\/televisio-kopio-2.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/681"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=681"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/681\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":982,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/681\/revisions\/982"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/683"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=681"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=681"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=681"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}