{"id":749,"date":"2017-03-19T11:26:18","date_gmt":"2017-03-19T09:26:18","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/koponen\/?p=749"},"modified":"2018-02-28T09:34:02","modified_gmt":"2018-02-28T07:34:02","slug":"kirja-arvio-trump-putin-ja-merkel-ja-suomi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-trump-putin-ja-merkel-ja-suomi\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Trump, Putin, Merkel ja Suomi"},"content":{"rendered":"

Maailmanpolitiikan kiemurat ovat aikalaisille usein mysteeri – tapahtumat etenev\u00e4t v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 omalla painollaan. \u201cAjankohtaiskirjan kirjoittaminen on aina riskialtista\u201d, kirjoittavat diplomatian ammattilaiset, joiden tuore teos koostuu kolmesta laatijansa n\u00e4k\u00f6isest\u00e4 esseem\u00e4isest\u00e4 analyysist\u00e4. Ministeri Jaakko Iloniemi kirjoittaa Yhdysvalloista, suurl\u00e4hettil\u00e4s emeritus Ren\u00e9 Nyberg Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4hetyst\u00f6neuvos Petri Hakkarainen Saksasta. Kirjan kruunaa pohdinta J.K. Paasikiven perinteisest\u00e4 kohtalon kolmiosta ajankohtaisesti Washingtoniin venytettyn\u00e4: Suomen kohtalon nelikulmio. P\u00e4\u00e4t\u00f6sluvun voi lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a><\/p>\n

\"Ren\u00e9<\/a>
Ren\u00e9 Nyberg, Jaakko Iloniemi ja Petri Hakkarainen<\/figcaption><\/figure>\n

Trump, Putin, Merkel ja Suomi (Otava) <\/a>on hyvin kirjoitettu, tiivis ty\u00f6, joka on samalla oppikirjamaisen tarkka, vaikka ei kuitenkaan liian sormi pystyss\u00e4 osoitteleva, vaan maailmanpolitiikasta ja Suomen asemasta kiinnostuneelle erinomainen kertaus pikantteine yksityiskohtineen. Yksitt\u00e4isten asioiden nostaminen esiin kirjasta ei tee oikeutta kokonaisuudelle, mutta houkuttelee toivottavasti lukemaan.<\/p>\n

Kokeneet kirjoittajat osaavat muistuttaa historiasta jota on tunnettava silloinkin, kun kommunikoidaan suoraan \u00e4\u00e4nest\u00e4jille ja perinteinen media kilpailee sosiaalisen median kanssa. Ajankohtaiset kriisit Ukrainassa ja Syyriassa ovat seurauksia vuosien aikana tapahtuneesta kehityksest\u00e4. Maailman taloutta vakauttavat sopimukset.<\/p>\n

Vain muutaman vuosikymmenen aikana on Eurooppa muuttunut ja Ven\u00e4j\u00e4n kanta kehitykseen vaihtunut. Yhdysvaltojen kansainv\u00e4linen rooli perustuu pitk\u00e4lle sen liittolaistensa kanssa tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n, mutta silti Trumpin Yhdysvalloissa silm\u00e4tikuksi on otettu Saksa, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen mukaan v\u00e4\u00e4rin asemaansa, ja on ollut mukana lamaannuttamassa taantuneita teollisuusalueita.<\/p>\n

Jokaisessa maassa on omat poliittisen arjen periaatteensa. Tunteisiin voidaan vedota monin tavoin, mutta jokainen poliitikko tai jo vallan huipulle kivunnut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 yksinkertainen viesti on tehokas. Jos historia vaikuttaakin toistavan itse\u00e4\u00e4n, ei suoria paralleeleja voi vet\u00e4\u00e4, vaikka joitakin toistuvia tapahtumakulkuja saattaakin olla mahdollista havaita.<\/p>\n

Me suomalaiset pid\u00e4mme Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 uhkana, seuraamme Ruotsia, teemme kauppaa Saksan kanssa ja ihailemme kaukaa Yhdysvaltoja. Se ei ole uutinen, ett\u00e4 kansalaiset ovat k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet kasvonsa eliiteille, jotka tietenkin pyrkiv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni asemastaan niin kuin vain kykenev\u00e4t, mutta Euroopassa \u00e4\u00e4rioikeiston paine pakottaa hallitukset reagoimaan. Eliitin vastustaminen varmisti Yhdysvalloissa presidentin valinnan, ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kansalaisten vapaudesta huolestuneet puhuvat jo diktatuurin muodostumisesta.<\/p>\n

Nyt meid\u00e4n on elett\u00e4v\u00e4 Yhdysvaltojen kanssa, joka ei edusta toivetta paremmasta, optimistista tunnelmaa ja tulevaisuuden uskoa. Euroopassakin uskoa koetellaan. Mutta siin\u00e4 miss\u00e4 Ranskan presidentti voi siirty\u00e4 sivuun, ei Saksan liittokanslerilla ole samaa mahdollisuutta, vaan vastentahtoisen johtajan roolin karistaminen on ollut yksi h\u00e4nen ja Saksan keskeinen teht\u00e4v\u00e4 Euroopan pit\u00e4miseksi kuosissa ja oikeistofasismin esiinmarssin est\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 on vaipunut syv\u00e4\u00e4n autoritarismiin, vaikka sen johtajien toimien laillisuuden vuoksi maassa aiotaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 presidentinvaalit vuonna 2018. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ei ole oikeusvaltio, ja n\u00e4emme sen kuinka median manipulointi on varma merkki mielivallan kasvusta ihan yht\u00e4 selv\u00e4sti kuin ulkopolitiikan toteuttaminen my\u00f6s v\u00e4kivalloin.<\/p>\n

Georgian provosoima sota vuonna 2008 ei viel\u00e4 ollut Ren\u00e9 Nybergin mukaan k\u00e4\u00e4nnekohta Ven\u00e4j\u00e4n ja l\u00e4nnen suhteissa, vaikka se j\u00e4tti syv\u00e4t j\u00e4ljet Ven\u00e4j\u00e4n naapurimaihin.<\/p>\n

\u201cSe oli my\u00f6s sota, joka viimeist\u00e4\u00e4n osoitti Putinille, etteiv\u00e4t asevoimat kykene suoriutumaan annetuista teht\u00e4vist\u00e4. Asevoimien reformin tulokset n\u00e4kyiv\u00e4tkin seuraavassa koitoksessa, Ukrainan sodassa, sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n liittyess\u00e4 Syyrian sotaan vuonna 2015.\u201d<\/p>\n

Toisaalta Jaakko Iloniemi korostaa, ett\u00e4 l\u00e4ntinen pallonpuolisko on 1820-luvun alkuvuosista saakka ollut aluetta, jossa Yhdysvallat ei ole siet\u00e4nyt ulkopuolisten, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 eurooppalaisten valtioiden ylivaltaa.<\/p>\n

\u201dMonroen oppi el\u00e4\u00e4 edelleen. Muualla maailmassa Yhdysvalloilla on sotilaalliset liittolaisensa ja taloudellisissa asioissa sopimuskumppaninsa. Se miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Yhdysvallat on kulloinkin ollut valmis laajentamaan sopimuksiin perustuvaa vastuualuettaan, on vaihdellut melkoisesti.\u201d<\/p>\n

\"Trump,<\/a><\/p>\n

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa luotaavan kirjan arvo on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksen ja historian jatkuvuuden korostumisessa. P\u00e4ivitt\u00e4isen el\u00e4m\u00e4mme uutistapahtumat tarvitsevat taustoitusta. Ihmisten on kyett\u00e4v\u00e4 luottamaan heille tarjottuun tietoon, sill\u00e4 ei maailmaa johdeta pelkkien mielipiteiden varassa, vaikka juuri nyt miljoonista ihmisist\u00e4 tuntuu oikealta hyv\u00e4ksy\u00e4 se, mit\u00e4 Twitterin 140 merkiss\u00e4 kerrotaan sen enemp\u00e4\u00e4 miettim\u00e4tt\u00e4, mit\u00e4 samalla j\u00e4\u00e4 sanomatta.<\/p>\n

Tiedotusv\u00e4lineiden merkityst\u00e4 ei pid\u00e4 v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 sen vuoksi, ett\u00e4 Yhdysvaltojen presidentti Donald J.Trump ei en\u00e4\u00e4 yll\u00e4t\u00e4 kertoessaan oikeistolaisen ja konservatiivisen FOX-kanavan tietoihin tukeutuen edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 salakuunnelleen h\u00e4nt\u00e4. Tai jos ei asialla ollutkaan Barack Obama, joku oli. Ehk\u00e4 brittitiedustelu. \u00c4lyt\u00f6nt\u00e4, sanoo j\u00e4rki, mutta siit\u00e4 ei ole kyse. Presidentti on tosissaan.<\/p>\n

Perinteinen diplomatian kieli on toisenlaista kuin Trumpin sosiaalisessa mediassa visert\u00e4m\u00e4. Diplomaatit ja valtiomiehet tuppaavat puhumaan toisille kaltaisilleen, ja siksi nyanssit ovat olleet vaikeasti muille avautuvia. N\u00e4it\u00e4 viestej\u00e4 ovat vuosien varrella tulkinneet niin historioitsijat kuin journalistit. Muodollisesti kohtelias teksti voi olla vastaanottajasta hyvinkin kolea, jos tiet\u00e4\u00e4 miten pit\u00e4\u00e4 kirjoittaa. Trump tiet\u00e4\u00e4 sen, mit\u00e4 h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 kirjoittaa omille kannattajilleen ja viihdett\u00e4 janoaville, koska n\u00e4m\u00e4 odottavat presidentilt\u00e4\u00e4n luokatonta teksti\u00e4.<\/p>\n

Valtioj\u00e4rjell\u00e4 k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n paljon enemm\u00e4n kuin yksitt\u00e4isen, vaikutusvaltaisenkaan, johtajan sanomisilla. Ennen Trumpin twiittauksia saimme lukea ivaa ja kyynisi\u00e4 purkauksia esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n ulkoministerilt\u00e4 tai t\u00e4m\u00e4n johtaman ministeri\u00f6n tiedottajalta. Eik\u00e4 kovin paljon edellisist\u00e4 ole j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lkeen Iso-Britannian nykyinen ulkoministeri Boris Johnson EU:n kritiikiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ei siis ihme, ett\u00e4 niin moni on vakuuttunut EU:n yhten\u00e4isyyden korostamisen olevan entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 maailmassa, jossa maanosamme rauhaa ovat j\u00e4rkytt\u00e4neet brexit, brittien p\u00e4\u00e4t\u00f6s erota yhteis\u00f6st\u00e4, Trumpin lausunnot omaa etuaan ajavasta Saksasta, ja Ven\u00e4j\u00e4n avoin pyrkimys ly\u00f6d\u00e4 kiilaa Euroopan poliittiseen tasapainoon tukemalla \u00e4\u00e4rioikeistoa.<\/p>\n

Yhdysvaltojen ja tavallisesti \u201cvapaan maailman\u201d johtajaksi nimitetty Trump on twiittauksillaan muuttanut monen ihmisen n\u00e4kemyksen arvokkaasta ja poliittisesti korrektista puheesta. Viel\u00e4 on kuitenkin odotettava, mitk\u00e4 ovat varsinaisia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimia, ja kuinka presidentin henkil\u00f6 vaikuttaa laajemmin maailmaan.<\/p>\n

**<\/p>\n

Ministeri Iloniemi kirjoittaa siit\u00e4, kuinka Donald Trump on luonnehtinut itse\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 \u201ddiilin tekij\u00e4ksi\u201d, toisaalta taistelijaksi. \u201dKiller\u201d eli tappaja on sana, jota Iloniemi kertoo Trumpin is\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4neen pojastaan. Ja vaikka sana \u201dkiller\u201d ei amerikkalaisessa kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ole yht\u00e4 ehdoton kuin suomenkieless\u00e4, ei se ole mik\u00e4\u00e4n hellyttelynimik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Sis\u00e4politiikassa on jo n\u00e4hty k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se, mit\u00e4 oli odotettavissa Trumpin virkaanastujaisten puheesta: presidentin ja kongressin v\u00e4lill\u00e4 mitell\u00e4\u00e4n voimia monessa asiassa siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 republikaanina valittua presidentti\u00e4 ja kongressin enemmist\u00f6\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 sama puoluekanta.<\/p>\n

\u201dToisaalta Trump on korostanut, ett\u00e4 h\u00e4nen vaalikampanjastaan syntyi kansanliike. Mik\u00e4 toistaiseksi viel\u00e4 vailla selke\u00e4t\u00e4 hahmoa olevan kansanliikkeen rooli tulee olemaan, se on viel\u00e4 arvoitus.\u201d<\/p>\n

Yhdysvaltojen ulkopolitiikan linjauksia on tietysti my\u00f6s viel\u00e4 ennustettava. Se toki on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n suurvalta ei voi toimia ilman ulkopoliittista doktriinia. Yhdysvaltojen tapainen supervalta tarvitsee v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ulko- ja turvallisuuspoliittisen oppirakennelman voidakseen viestitt\u00e4\u00e4 yst\u00e4villeen ja vastustajilleen sen, mihin Yhdysvallat itse pyrkii, mit\u00e4 se yst\u00e4villeen tarjoaa tai niilt\u00e4 odottaa, ja miten se aikoo etujaan varjella. Doktriini on tarpeen my\u00f6s liittovaltion sis\u00e4isen koordinaation vuoksi<\/p>\n

Aseriisuntaa vuosikymmenet seurannut Nyberg muistuttaa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lirikon seurauksena koko asevalvontaprosessi on hiipunut. Irtisanomalla vuonna 2016 sopimuksen, joka mahdollistaa asekelpoisen plutoniumin muuntamisen ydinpolttoaineeksi, Ven\u00e4j\u00e4 antoi nykyiselle asevalvonnalle symbolisen kuoliniskun.<\/p>\n

Nybergin mielest\u00e4 historia ei kuitenkaan ole p\u00e4\u00e4ttynyt, vaan mik\u00e4li Trumpin hallinto ryhtyy m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti modernisoimaan ydinpelotettaan, her\u00e4nnee my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n kiinnostus asevalvontaan uudestaan. Strategisia aseita rajoittavan START-sopimuksen voimassaoloaika p\u00e4\u00e4ttyy vuonna 2021.<\/p>\n

\u201dImperiumin menett\u00e4misen haamus\u00e4ryst\u00e4 huolimatta Ven\u00e4j\u00e4 on yh\u00e4 omakuvassaan suurvalta. Valtavasta maapinta-alastaan huolimatta Ven\u00e4j\u00e4n suurvalta-asema perustuu kuitenkin vain sen ydinasepotentiaaliin ja valmiuteen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aseellista voimaa, kuten on koettu Syyriassa. Ven\u00e4j\u00e4n ydinpelotteen keskeinen ja yleisen alivoimaisuuden m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on taata, ettei Moskovaa voida pakottaa toimimaan sen tahdon vastaisesti.\u201d<\/p>\n

Iloniemi muistuttaa, ett\u00e4 Yhdysvaltojen viime vuosikymmenien historiassa on n\u00e4hty useita tapauksia, joissa kenraalit ovat hillinneet sotaisia siviilipoliitikkoja ja varoitelleet heit\u00e4 asevoiman kevytmielisest\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

\u201dSotilaat ovat ymm\u00e4rt\u00e4neet siviilej\u00e4 paremmin, millaisia riskej\u00e4, niin poliittisia, sotilaallisia kuin taloudellisiakin, liittyy asevoiman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Naton Euroopan joukkojen komentaja kenraali Bernard W. Rogers totesi asian tiiviisti: Kyll\u00e4 min\u00e4 sen tied\u00e4n, miten menn\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4n, mutta en sit\u00e4, miten sielt\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n pois.\u201d<\/p>\n

Yhdysvallat on syyst\u00e4kin joutunut my\u00f6s kovan arvostelun kohteeksi sotilasmahtinsa osoituksista niin Afganistanissa, Irakissa kuin nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta sitten my\u00f6s Vietnamissa.<\/p>\n

**<\/p>\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 Trumpilla on twiitteineen suora yhteys kansaan, on Ven\u00e4j\u00e4n johtajalla Vladimir Putinilla television v\u00e4lityksell\u00e4 mahdollisuus vaikuttaa yleiseen mielipiteen muodostukseen.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n 1990-luvun todellisuus osoitti, ett\u00e4 liittyminen Neuvostoliiton j\u00e4lkeen l\u00e4ntisen sivistyksen piiriin edellytti l\u00e4ntisten arvojen ja normien omaksumista sek\u00e4 valmiutta integroitua ainakin osittain l\u00e4ntisiin rakenteisiin, mik\u00e4 k\u00e4vi lopulta ylivoimaiseksi. Siksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 piti tehd\u00e4 hyve.<\/p>\n

Me tied\u00e4mme melko hyvin, miten maan keskusjohtoisen television uutistarjonta toimii ja on toiminut koko kuluneen 2000-luvun. Vaikka Putin on pysynyt poissa sosiaalisesta mediasta, on h\u00e4n joutunut kohtaamaan v\u00e4kijoukon, jonka verkkokeskustelu on saanut liikkeelle. Putinin kannatus alkoi pudota.<\/p>\n

Vuodenvaihteen 2011-2012 mielenosoitukset antoivat sys\u00e4yksen koventaa komentoa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja olivat osaltaan pohjana kehitykselle, jonka vuoksi Ven\u00e4j\u00e4 miehitti Krimin ja aloitti sotatoimet It\u00e4-Ukrainassa vuonna 2014, jolloin keskitetty propagandaoperaatio erist\u00e4ytymisen etujen puolustamiseksi sai nopeasti kyynisi\u00e4 neuvostomaisia piirteit\u00e4.<\/p>\n

\u201dSen s\u00e4vy muuttui aggressiivisen l\u00e4nnenvastaiseksi ja erityisen anti-amerikkalaiseksi. Keski\u00f6\u00f6n nousi vahvan valtion merkitys sivilisaatioiden v\u00e4lisess\u00e4 taistelussa. L\u00e4nnen rappion vastakohdaksi Ven\u00e4j\u00e4n kansalliseksi ideaksi nostettiin patriotismi ja ortodoksisen uskonnon edustamat perinteiset kristilliset arvot.\u201d<\/p>\n

Nyberg kuvaa Ven\u00e4j\u00e4n rakentavan politiikkaansa tilanteessa, jossa sen sis\u00e4politiikka el\u00e4\u00e4 omassa maailmassaan: \u201dAggressiivinen media v\u00e4litt\u00e4\u00e4 kuvaa vihollisten saartamasta Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4. Tositelevision keinoin se pit\u00e4\u00e4 katsojat pauloissaan loputtomalla geopoliittisten katastrofien uutisvirralla, jota eri kanavien ankkurien kilpalaulanta k\u00e4rjist\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n

Toisin kuin neuvostoaikana nyky-Ven\u00e4j\u00e4n tiedotustoiminta ei vaikene ulkomaailman tapahtumista tai Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kohdistuvasta arvostelusta, joskin ne v\u00e4litet\u00e4\u00e4n valikoiden ja toimitettuna. Tosiasioiden r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti muokkaa tehokkaasti mielipiteit\u00e4. Menetelm\u00e4 perustuu faktan ja fiktion taitavaan sekoittamiseen.<\/p>\n

Mielipidemuokkauksen sis\u00e4poliittinen teht\u00e4v\u00e4 on varmistaa, ettei maahan synny Kremlin valvonnan ulottumattomissa olevaa poliittista liikett\u00e4. Oman lukunsa muodostaa Ven\u00e4j\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olo sosiaalisessa mediassa. Ven\u00e4j\u00e4n tietoteknisest\u00e4 alivoimasta huolimatta muun muassa teollisen mittakaavan saanut trollaaminen tuntuu kaikissa kohteiksi valikoituvissa maissa, my\u00f6s Suomessa.\u201d<\/p>\n

Nettiprovosointi on kuitenkin vain yksi taktinen keino. Ulkomailla tavoitteena on erityisesti RT-kanavan avulla tehd\u00e4 kaikesta tiedosta ep\u00e4luotettavaa tarjoamalla vaihtoehtoisia tulkintoja, jotka nekin koko ajan muuttuvat tarpeen mukaan. RT-kanavan nimi oli aluperin Russia Today, mutta sen suoraa yhteytt\u00e4 Kremlin komentoon on pyritty h\u00e4lvent\u00e4m\u00e4\u00e4n lyhenteell\u00e4. Kanavan tapaa esitt\u00e4\u00e4 asioita ei syytt\u00e4 ole verrattu FOX:n tyyliin jopa vaihtoehtoisen totuuden torvena.<\/p>\n

Nyberg muistuttaa ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on sit\u00e4 \u201ctotuuden j\u00e4lkeist\u00e4\u201d aikaa. Pyrkimyksen\u00e4 on kyseenalaistaa riippumaton viestint\u00e4. Orwellilainen uuskieli helpottaa tiedon manipulointia. Neuvostokaikuja edustaa tarvittaessa nopeasti vaihtuva viholliskuva sek\u00e4 peittelem\u00e4t\u00f6n kyynisyys. Sek\u00e4 Britanniassa ett\u00e4 Saksassa vuoden 2016 sanaksi valittiin post-truth\/ postfaktisch.<\/p>\n

**<\/p>\n

Saksan painoarvo niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella on Saksan Angela Merkelin t\u00e4h\u00e4nastisella valtakaudella dramaattisesti kasvanut. Toki vuosituhannen alun \u201dEuroopan sairaan miehen\u201d taloudellista tervehtymist\u00e4 nykyiseen huippukuntoonsa pohjustettiin jo aiemmin. T\u00e4n\u00e4\u00e4n Saksa puhuu Euroopan suulla.<\/p>\n

Genevess\u00e4 t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 diplomaatti, historioitsija Hakkarainen arvioi, ett\u00e4 Donald Trump on temperamentiltaan arvaamattomana viel\u00e4 kauempana\u00a0 Merkelist\u00e4 kuin Vladimir Putin: keskin\u00e4isen kunnioituksen rakentaminen on pitk\u00e4n ty\u00f6n takana, luottamuksesta puhumattakaan.<\/p>\n

Hakkarainen muistuttaa, ett\u00e4 pintakuohua syvemm\u00e4ll\u00e4 on selv\u00e4\u00e4, ettei Saksa halua ehdoin tahdoin uhrata t\u00e4rkeint\u00e4 ja pitk\u00e4kestoisinta liittolaissuhdettaan. Yksi mahdollinen yhteisty\u00f6alue voisi olla Trumpin Valkoisen talon ulkopoliittisen agendan ehdottomaan k\u00e4rkeen nostettu \u201dislamilaisen valtion\u201d (Isis) ja terrorismin vastainen taistelu. Kirjoittaja p\u00e4\u00e4ttelee, ett\u00e4 vaikka sit\u00e4 koskevien puheiden s\u00e4vyt ovat kovin erilaisia, koskettaa terrorismi nyt my\u00f6s Saksaa aiempaa omakohtaisemmin.<\/p>\n

Keskeist\u00e4 on joka tapauksessa talous. Hakkarainen muistuttaa, ett\u00e4 Yhdysvalloista kuuluvat \u00e4\u00e4net on sovitettava Euroopan sis\u00e4iseen keskusteluun yhteisest\u00e4 vastuusta vastuista Englannin tuottaman yll\u00e4tyksen j\u00e4lkeen. Uutta Saksan EU-politiikassa brexit-shokin j\u00e4lkeen on ollut yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aiempaa voimakkaampi painottaminen. Mediaotsikot eurooppalaisesta armeijasta ovat olleet turhan raflaavia, mutta selv\u00e4 rytminmuutos on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

\u201dSaksan n\u00e4k\u00f6kulmasta kyse on ainakin alkuun enemm\u00e4n j\u00e4senmaiden v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n tiivist\u00e4misest\u00e4 kuin kompetenssin siirt\u00e4misest\u00e4 nykyisille tai uusille EU-toimielimille. Saksa on sopivan kohteliaasti tukenut EU:n korkean ulkopoliittisen edustajan Federica Mogherinin pyrkimyksi\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n johdolla laadittua unionin uutta globaalistrategiaa, mutta todelliset aloitteet ovat syntyneet perinteisell\u00e4 Saksa\u2013Ranska -akselilla.\u201d<\/p>\n

Brexit-kansan\u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4lkeen saksalaiset ovat ranskalaiskollegojensa kanssa kehottaneet Eurooppaa liikkumaan kohti \u201dturvallisuusunionia\u201d ja \u201dpuolustusunionia\u201d. Tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisia puolustusrakenteita v\u00e4ltt\u00e4en kuitenkin p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksi\u00e4 Naton kanssa. Uutta vauhtia keskustelulle ovat tuoneet Atlantin takaa kuuluneet lausunnot, joissa Natoa on luonnehdittu aikansa el\u00e4neeksi. Saksalle on silti selv\u00e4\u00e4, ettei EU:sta ole Naton korvaajaksi.<\/p>\n

Hein\u00e4kuussa 2017 Saksa is\u00e4nn\u00f6i itse G20-huippukokousta Hampurissa.<\/p>\n

\u201dErityisesti G20-yhteydess\u00e4 on kiinnostavaa tarkastella Saksan, Yhdysvaltain ja Kiinan v\u00e4list\u00e4 dynamiikkaa. Merkelin kaudella Saksan ja Kiinan v\u00e4liset yhteydet ovat tiivistyneet entisest\u00e4\u00e4n, vaikkei arvoihin liittyv\u00e4lt\u00e4 hankaukselta siin\u00e4k\u00e4\u00e4n suhteessa ole v\u00e4ltytty. Kiinan presidentti Xi Jinping esiintyi tammikuussa 2017 Davosissa ja Genevess\u00e4 korostetun rakentavasti s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen maailmanj\u00e4rjestyksen puolustajana ilmastopolitiikasta vapaakauppaan.\u201d<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 on se, ett\u00e4 jos Kiina osoittautuu sanojensa mittaiseksi ja Yhdysvallat puolestaan Trumpin johdolla jatkaa Kiinan aggressiivista haastamista liberaalien arvojen vastaisella tavalla, voi edess\u00e4 olla todella merkitt\u00e4vi\u00e4 liikkeit\u00e4 Saksan strategisissa kumppanuuksissa. Yhteist\u00e4 saksalais-amerikkalaista s\u00e4velt\u00e4 on kaikista eroavaisuuksista huolimatta haettava jo ennen n\u00e4it\u00e4 monenkeskisi\u00e4 huippukokouksia.<\/p>\n

\"Yhdysvaltojen<\/a>
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ei k\u00e4tellyt kuvaajia varten Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa Washingtonissa 17. p\u00e4iv\u00e4 maaliskuuta 2017.<\/figcaption><\/figure>\n

Kirjan menness\u00e4 painoon Hakkarainen oletti, ett\u00e4 Merkelin ja Trumpin ensimm\u00e4inen kohtaaminen olisi ollut luvassa viimeist\u00e4\u00e4n kev\u00e4\u00e4n G7-huippukokouksessa Italiassa. Liittokansleri Merkelille avautui kuitenkin mahdollisuus tavata Trump jo maaliskuun puoliv\u00e4liss\u00e4. On arveltu, ett\u00e4 Trumpia kiinnosti saada Merkelilt\u00e4 ensik\u00e4den tietoa Putinista. Vastaavasti Putin saanee jo l\u00e4hiaikoina kuulla valituin osin siit\u00e4, miten Merkel ja Trump eteniv\u00e4t keskusteluissaan. Putinin ja Merkelin tapaamisesta l\u00e4hiaikoina on jo tiedotettu.<\/p>\n

**<\/p>\n

Trump, Putin, Merkel ja Suomi -teos t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kuvaa, jonka tiedotusv\u00e4lineet meille antavat. Osaltani tunnistan sen, ett\u00e4 kuva kylm\u00e4n sodan ajan supervaltioista on yleens\u00e4 vino, koska olen seurannut maiden kehityst\u00e4 vuosia vapaamielisen median kautta. Meille todistetaan eri tavoin, ett\u00e4 vino kuva ei ole koskaan kertonut kansasta. T\u00e4h\u00e4n suoraan kansalle puhumisen saumaan osuvat siksi nyt niin oikeistopopulistit Euroopassa kuin \u201dtrumpilaiset\u201d ja putinistitkin. Kaikkia heit\u00e4 l\u00f6ytyy maailman eri kolkilta. My\u00f6s Suomesta. (Lainausmerkeiss\u00e4 otteita kirjoittajien yhteisest\u00e4 osuudesta.)<\/p>\n

\u201cAmerikkalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta Suomi ei kuitenkaan kuulu samalla tavoin t\u00e4rkeisiin maihin kuin Natomaat, joista Yhdysvallat kantaa my\u00f6s osavastuuta. Suomi on kuitenkin It\u00e4meren alueella vakautta yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4, mist\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t niin Yhdysvaltojen liittolaiset kuin liittoutumattomatkin. Suomen politiikan vakaus on my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n etujen mukaista.\u201d<\/p>\n

Mahtimaat keskustelevat taloussuhteista, mutta muistakin asioista on puhuttava, vaikka molemmissa toisen maailmansodan voittajavaltioissa poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n kriisi on k\u00e4sin kosketeltava. Laillisuusperiaatteiden rapautumisen pelko ei ole vain Ven\u00e4j\u00e4n huoli.<\/p>\n

\u201dSuomi on Ven\u00e4j\u00e4n johdolle pieni tai keskikokoinen kysymys. Silti suhteiden monipuolisuus on huomattava. Yhteys Ven\u00e4j\u00e4n poliittiseen johtoon on perinteisesti ollut Suomen ulkopolitiikan keski\u00f6ss\u00e4. Erityisen vaativaa yhteydenpito on tilanteessa, jossa l\u00e4nnen v\u00e4lit Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n ovat rikki.\u201d<\/p>\n

Talous kehittyy eik\u00e4 kansainv\u00e4linen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6k\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4ydy kaikille reiluna: suuryrityksill\u00e4 vaikuttaa olevan valtaa yli kaikkien rajojen. Onko siis vain ihmisill\u00e4, valtiojohtajilla, merkityst\u00e4? Yleens\u00e4 vastauksia haetaan niin teorioista kuin vanhoista tapahtumista tai trendeist\u00e4.<\/p>\n

\u201cSaksan parempaan tuntemiseen tarvitaan kielitaitoa. Tiedot saksan suosion laskusta suomalaisten koulujen kieltenopetuksessa ovat h\u00e4lytt\u00e4vi\u00e4. Brexitin j\u00e4lkeisess\u00e4 Euroopassa saksan kielen asema tuskin heikkenee. Kieli on my\u00f6s avain laajempaan maailmankuvaan, sill\u00e4 saksalainen laatumedia on Euroopassa omaa luokkaansa.\u201d<\/p>\n

Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 oikeistopopulismin v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n kehitys sai kolauksen Hollannin vaaleissa, joissa ihmiset \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t vilkkaasti. Eliitti on vastedeskin erkaantunut kansasta, joka kokee olonsa ep\u00e4varmaksi. Demokratian mekanismeihin kuuluu my\u00f6s, ett\u00e4 valtaan voi nousta ihmisi\u00e4, joihin petyt\u00e4\u00e4n raskaasti.<\/p>\n

\u201cPoliittisen debattikulttuurin eroista huolimatta Suomen ja Ruotsin uhkakuva on sama. Se konkretisoituu sotilaallisen j\u00e4nnityksen kiristymiseen It\u00e4merell\u00e4 ja siihen liittyviin riskeihin. Ven\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta It\u00e4meri on kokonaisuus, jonka sotilaallinen kehitys vaikuttaa sek\u00e4 Pietariin ett\u00e4 Murmanskiin.\u201d<\/p>\n

**<\/p>\n

Tuore EVA:n elvitys kertoo, ett\u00e4\u00a0 kysytt\u00e4ess\u00e4 suomalaiset sanovat muun muassa, ett\u00e4 heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n maailma ja kansainv\u00e4linen tilanne ovat muuttuneet vaikeasti ennakoitavaksi. Selvityksest\u00e4 nousee esiin se, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n toimet arveluttavat aiempaa useampaa, samoin Yhdysvaltain. T\u00e4llaisessa tilanteessa suomalaiset hakevat vakautta EU:sta, ja on luontevaa koettaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miten yhteisty\u00f6h\u00f6n suhtaudutaan meid\u00e4n suomalaisten kannalta merkitt\u00e4viss\u00e4 isoissa valtioissa.<\/p>\n

Enemmist\u00f6 suomalaisista haluaa pit\u00e4\u00e4 kiinni EU:sta eik\u00e4 toivo muidenkaan maiden eroavan unionista. 55 % suomalaisista toivoo Iso-Britannian luopuvan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 EU, kun taas 21 prosenttia pit\u00e4\u00e4 brexiti\u00e4 oikeana ratkaisuna. Tiedot k\u00e4yv\u00e4t ilmi vuoden 2017 arvo \u2013 ja asennetutkimuksesta Kumous kunnissa.<\/a><\/p>\n

Muita arvioita:<\/p>\n

YLE\/ Riikka Uosukainen<\/p>\n

Kolme tarinaa Trumpista, Putinista ja Merkelist\u00e4<\/a><\/p>\n

MTV \/<\/p>\n

Veteraanidiplomaatti: Suomen ei tarvitse arvioida USA-suhdettaan uusiksi<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailmanpolitiikan kiemurat ovat aikalaisille usein mysteeri – tapahtumat etenev\u00e4t v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 omalla painollaan.…<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":750,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,8,13],"tags":[94,95,137,245,262,273,331,332,338,353,380],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2017\/03\/trump-putin-merkel-ja-suomi.jpg","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2017\/03\/trump-putin-merkel-ja-suomi.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/749"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=749"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/749\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":978,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/749\/revisions\/978"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/750"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=749"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=749"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=749"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}