{"id":768,"date":"2017-04-04T13:35:19","date_gmt":"2017-04-04T10:35:19","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/koponen\/?p=768"},"modified":"2018-02-28T09:34:01","modified_gmt":"2018-02-28T07:34:01","slug":"kirja-arvio-arto-mustajoki-myrsky-vodkalasissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-arto-mustajoki-myrsky-vodkalasissa\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Arto Mustajoki \u2013 Myrsky vodkalasissa"},"content":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4n seuraamiseen tarvitaan verkostoja: asiantuntijoita, tuttavia ja yst\u00e4vi\u00e4. Olen ollut naapurimme kanssa tekemisiss\u00e4 eri tavoin yli 40 vuotta. Naapurimaahamme perehtyneiden ja kielt\u00e4 opiskelleiden piiriss\u00e4 kokee yhteenkuuluvuutta, vaikka monien n\u00e4kemykset saattavat olla kaukana omista. Joskus toisen ajatukset ovat kuin omia. Minun on helppo lainata vuodenvaihteessa Helsingin yliopistosta el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 professori Arto Mustajokea, joka pit\u00e4\u00e4 mottonaan: \u201d ei t\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n lopu\u201d.<\/p>\n

\"Kirjoituksia<\/a>
Kirjoituksia Suomesta, Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Gaudeamus 2016<\/figcaption><\/figure>\n

(Myrsky vodkalasissa. Kirjoituksia Suomesta, Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Gaudeamus, 2016)<\/a><\/p>\n

**<\/p>\n

Professori Mustajoki on ik\u00e4ns\u00e4 kirjoittanut ansioitunut tutkija ja opettaja. Laajemmalle yleis\u00f6lle h\u00e4n on tuttu siit\u00e4, ett\u00e4 on innostanut ihmisi\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n muun muassa sen, ett\u00e4 kyrilliset aakkoset ovat mit\u00e4 parhaat ven\u00e4j\u00e4n kielen puhumiseen ja kirjoittamiseen. Eiv\u00e4tk\u00e4 omistamme poikkeavat aakkoset ole niin erilaisia kuin ennakkoluuloinen helposti ajattelee. Sama koskee tietysti my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n kulttuuria ja ihmisi\u00e4 sek\u00e4 naapurimme p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4. Yksi sukupolvi on kovin lyhyt aika peruuttamattomiin muutoksiin.<\/p>\n

Mustajoen kirja koostuu erilaisista teksteist\u00e4, mutta valtaosa teokseen valituista on blogikirjoituksia vuosilta 2014-2016. Kirjoittaja muistuttaa olleensa blogeistaan aluksi ep\u00e4varma. Palkitun kirjan Kevyt kosketus ven\u00e4j\u00e4nkieleen (2012) <\/a>saama hyv\u00e4 palaute henkil\u00f6kohtaisista muisteluista innosti Mustajokea jatkamaan samalla linjalla \u2013 meid\u00e4n onneksemme. Tutkijan ote kirjoittamiseen on tarkka ja toteava, mutta lukija kiitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s mahdollisuudesta kokea yhdess\u00e4 joitain tapahtumia.<\/p>\n

**<\/p>\n

Jokainen ven\u00e4j\u00e4nkielisen maailman kanssa tekemisiss\u00e4 oleva on joutunut pohtimaan Kremlin masinoimia sotia. N\u00e4it\u00e4 on n\u00e4hty niin Moldovassa kuin Georgiassa ja nyt paraikaa Ukrainassa. Mustajoki kirjoittaa (vuonna 2014), ett\u00e4 informaatiosota Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 jyll\u00e4\u00e4 kovilla kierroksilla. Se luo syv\u00e4\u00e4 kuilua kansojen v\u00e4lille. Puolin ja toisin levitet\u00e4\u00e4n kauhukuvia naapurista, joka on sek\u00e4 pohjattoman typer\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4peens\u00e4 paha. N\u00e4in kylvet\u00e4\u00e4n ep\u00e4luuloa ja vihaa, jonka unohtamiseen menee vuosia.<\/p>\n

\u201dKaiken kaikkiaan konflikti ja sen lieveilmi\u00f6t tekev\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4-tutkijan mielen surulliseksi. Onneksi t\u00f6rm\u00e4sin paluumatkalla lentokent\u00e4ll\u00e4 entiseen oppilaaseeni, jota en ole tavannut vuosikausiin. Olen usein mainostanut h\u00e4nen onnistunutta ainevalintaansa: ven\u00e4j\u00e4n ohella h\u00e4n opiskeli limnologiaa. H\u00e4n kertoi ty\u00f6skentelev\u00e4ns\u00e4 norjalais-ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6projektissa Pohjois-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Kysyin, onko siin\u00e4 n\u00e4kynyt merkkej\u00e4 yhteisty\u00f6n hiipumisesta. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 norjalaiset ovat suomalaisten tapaan melko pragmaattisia. Ruotsalaiset voivat huudella ven\u00e4l\u00e4isille kovempaa, kun heill\u00e4 ei ole niin paljon itsell\u00e4\u00e4n peliss\u00e4.\u201d<\/p>\n

Vertailu antaa asioille mittasuhteet. Parin vuoden takaiset kirjamessut onnistuivat Mustajoen mielest\u00e4 mainiosti. Messujen teemamaa oli Ven\u00e4j\u00e4. Messuja Mustajoki vertaa Leningrad Cowboysin ja Puna-armeijan kuoron yhteiskonserttiin Senaatintorilla vuonna 1993. \u201dT\u00e4m\u00e4nvuotiset kirjamessut olivat samanlainen virstanpylv\u00e4s. Innostuneesta ilmapiirist\u00e4 ja suurista ihmisjoukoista j\u00e4i vaikutelma, ett\u00e4 Suomessa on yh\u00e4 enemm\u00e4n ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t n\u00e4e Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 pelottavana m\u00f6rk\u00f6n\u00e4 vaan maana, jolla on tarjottavana j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuuria ja suuria taloudellisia mahdollisuuksia. Kunhan typerist\u00e4 sanktioista p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ensin eroon – mielipide, jonka kuuli useammasta kuin yhdest\u00e4 suusta. \u201d<\/p>\n

Minusta Euroopan unionin valitsema pakotepolitiikka voi tuntua v\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4 monesta syyst\u00e4 eik\u00e4 v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on luonut kansallisen tarinan, jossa se on vihollisten saartama. Mutta pakotteet ovat keskeinen poliittinen ja diplomaattinen keino vastustaa rajojen v\u00e4kivaltaista siirt\u00e4mist\u00e4. Pakotteista ei luovuta. Yhteisymm\u00e4rryksen edellytys on sovitussa sopimusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 pysyminen.<\/p>\n

Mustajoki kysyy ajankohtaisessa blogissaan marraskuulta 2016 siit\u00e4, antaako [Donald] Trump meille pohdittavaa, kun mietimme, millaista Ven\u00e4j\u00e4-politiikkaa meid\u00e4n tulisi harrastaa? Suomi tulee luultavasti suhtautumaan Trumpin Yhdysvaltoihin periaatteella Trumpin politiikka ei meit\u00e4 miellyt\u00e4, mutta Yhdysvallat on meille yhteisty\u00f6kumppani, mink\u00e4 vuoksi haluamme pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 hyvi\u00e4 kauppa- ja kulttuurisuhteita sen kanssa. Jos vaihdamme lauseessa Trumpin tilalle [Vladimir] Putinin ja Yhdysvaltojen tilalle Ven\u00e4j\u00e4n, meill\u00e4 on valmis Ven\u00e4j\u00e4-politiikan linja. T\u00e4m\u00e4 ei perustu mielistelyyn tai n\u00f6yristelyyn vaan puhtaasti itsekk\u00e4isiin syihin.\u201d<\/p>\n

Se on my\u00f6s otettava huomioon, ett\u00e4 kuulemamme kansan \u00e4\u00e4ni kaikuu erilaisena kuin eliitti ja p\u00e4\u00e4media antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Putinin menestyst\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 voidaan selitell\u00e4 yksipuolisella informaatiolla. Samaa p\u00e4tee Turkin Recep Tayyip Erdoganiin. Meid\u00e4n on (yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n) vaikea uskoa, ett\u00e4 kansan enemmist\u00f6 olisi oikeasti heid\u00e4n takanaan.<\/p>\n

Professori muistuttaa useammassakin blogissaan, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4t ansaitsevat kriitikkonsa. Toisaalta ulkopuolisen ei aina ole helppo olla oppimestari.<\/p>\n

**<\/p>\n

Kielen k\u00e4yt\u00f6n ammattilaiset osaavat asiansa, mutta jokainen meist\u00e4 on palanen muuttuvassa kulttuurisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Kielentutkija j\u00e4sent\u00e4\u00e4 omassa tekstiss\u00e4\u00e4n ajatuksiaan, ja saa oivalluksia toisten kirjoittamasta. El\u00e4m\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n on v\u00e4lill\u00e4 sekavaa, kuten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme kielikin. Mustajoki kertoo esimerkin s\u00e4hk\u00f6postiinsa saamastaan vastauksesta Moskovan-junan lipputilaukseen.<\/p>\n

\u201dTarkoitatko menness\u00e4 11.2 Tolstoi junaa joka l\u00e4htee 18.23 ja on aamulla Moskovassa kello 08.24. Haluatteko varata junaan (\u2026)? Yritin jo soittaa teille sek\u00e4 profiilissa olevaan gsm numeroon ett\u00e4 Yliopiston keskuksen kautta mutta en saanut tiet\u00e4 kiinni. Soitatko meille niin varataan junaliput kiitos. Varausta vrten tarvitsemme my\u00f6s passinnumeron.\u201d<\/p>\n

Mustajoki kirjoittaa, kuinka sinuttelun ja teitittelyn vaihtelu ja kirjoitusvirheet ovat saman ilmi\u00f6n ilmentymi\u00e4. Kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t kiinnit\u00e4 huomiota siihen, milt\u00e4 puhe tai teksti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, olennaista on, meneek\u00f6 viesti perille. Asenne on tuttu tilanteista, joissa kielt\u00e4 puhutaan kotioloissa tai tuttavien kesken. Tutkijat ovat havainneet samanlaista kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 my\u00f6s, kun ei-\u00e4idinkieliset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kielt\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Itse muistan ven\u00e4j\u00e4n opettajiltani saadun teitittely\u00e4 koskevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6n: \u00e4l\u00e4 ikin\u00e4 sinuttele. Niin hyv\u00e4 tuttu et ole kenenk\u00e4\u00e4n ven\u00e4j\u00e4nkielisen kanssa. T\u00e4t\u00e4 ohjetta en ole aina noudattanut (tutumpien) kollegojen kesken, mutta muutoin olen jatkanut liki 40 vuotta sitten oppimallani linjalla.<\/p>\n

**<\/p>\n

Hyv\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6kseen kuuluu paljon kirjoittamattomia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa is\u00e4nn\u00e4t voivat pyyt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n maassa maan tavalla, mutta kaikkeen ei tarvitse kohteliaan professorinkaan mielest\u00e4 suostua. Koulutusvienti on hyv\u00e4 asia. Demokratiasta voi puhua my\u00f6s diktatuureissa, ja kuten Mustajoki sai huomata Turkmenistanissa jo vuonna 2011, yleinen kohteliaisuus vaatii kiitoksia ja kehuja. Mutta kuinka pitk\u00e4lle on ment\u00e4v\u00e4 ylisanoissa?<\/p>\n

\u201dTelevisiohaastattelussa toimittaja ohjeisti minua etuk\u00e4teen ja pyysi kehumaan presidentti Gurbanguly Berdymuhamedovin ajatusta tieteen, innovaation ja koulutuksen ensisijaisuudesta. Mielest\u00e4ni ajatus on erinomainen ja sen sanoinkin, mutta suuhuni ei mahtunut vetoaminen t\u00e4ss\u00e4 presidenttiin \u2013 eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen vuoksi, ett\u00e4 h\u00e4nen nimens\u00e4 on vaikea \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4. Samalla tavalla j\u00e4tin mainitsematta presidentin nimen, vaikka se oli kirjattu sektiomme p\u00e4\u00e4t\u00f6sraporttiin. Sen sijaan ujutin tekstiin ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 tehokkaan oppimisen edellytyksen\u00e4 on \u00e4lyllinen tila, joka mahdollistaa opiskelijan oman ajattelun. En osaa arvioida, toiminko oikein ja menik\u00f6 viesti perille, mutta t\u00e4ll\u00e4 tavalla koin olevani sinut itseni kanssa.\u201d<\/p>\n

Min\u00e4 olen miettinyt matkoillani Keski-Aasiassa sit\u00e4, kuinka paljon hy\u00f6dyn siit\u00e4, ett\u00e4 olen reissannut alueella jo neuvostoaikoina. Joku k\u00e4sitys puhuttavasta aiheesta ja yleis\u00f6st\u00e4 on aina oltava.<\/p>\n

Mustajoki arvioi, ett\u00e4 poliitikot ovat alkaneet puhua entist\u00e4 enemm\u00e4n tutkimuspohjaisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta ja samalla tutkijoissakin on her\u00e4nnyt tarve vaikuttaa suoremmin poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Ongelmana on kuitenkin maailmankuvien t\u00e4ydellinen ero, mik\u00e4 luonnollisesti heijastuu kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Asiat ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja niist\u00e4 puhutaan eri tavalla.<\/p>\n

\u201dSuomalainen fyysikko tai lingvisti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paljon paremmin ruotsalaista tai ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 kollegaansa kuin suomalaista poliitikkoa. Kun tutkija puhuu poliitikon kanssa, kyse on kulttuurienv\u00e4lisest\u00e4 kommunikaatiosta Moderni yhteiskunta perustuu ihmisten v\u00e4liseen vuorovaikutukseen. Papit, poliitikot, opettajat ja puhelinmyyj\u00e4t puhuvat ty\u00f6kseen, mutta ei koodaajien, tutkijoiden tai verovirkailijoidenkaan ty\u00f6st\u00e4 tule mit\u00e4\u00e4n, elleiv\u00e4t he osaa keskustella muiden ihmisten kanssa. Kyky sopeuttaa puhe kulloiseenkin puhetilanteeseen on ihmisen menestyminen salaisuus niin sosiaalisessa kanssak\u00e4ymisess\u00e4 kuin ty\u00f6ss\u00e4kin.\u201d<\/p>\n

**<\/p>\n

Puhuttaessa suomalaisesti tieteest\u00e4 on mahdotonta ohittaa akateemikko, filosofi Georg Henrik von Wrighti\u00e4 (jonka kirja Humanismi el\u00e4m\u00e4nasenteena pit\u00e4isi varmaan edelleenkin olla pakollinen yliopistossa aloittavan kirja.)<\/p>\n

Vuodelta 2016 per\u00e4isin olevassa blogissaan Mustajoki muistelee, ett\u00e4 Wrightist\u00e4 puhuttaessa p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 ovat kaksi tunnetta: n\u00f6yryys ja ylpeys. N\u00f6yryytt\u00e4 Wrightiin verrattuna ja ylpeytt\u00e4 h\u00e4nen kaltaisensa tiedemiehen kasvamisesta Suomessa.<\/p>\n

On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 musiikin ohella kirjallisuus oli von Wrightille t\u00e4rke\u00e4\u00e4. H\u00e4n opetteli ven\u00e4j\u00e4\u00e4 voidakseen lukea Tolstoita alkukielell\u00e4. Tolstoi oli von Wrightin mielest\u00e4 julistaja, jolla oli selv\u00e4 sanoma. Dostojevski taas oli loputon skeptikko, joka ei p\u00e4\u00e4ssyt ajatustensa kanssa koskaan perille. Muistelmissaan von Wright kertoo, ett\u00e4 alkusys\u00e4yksen ven\u00e4j\u00e4n opintoihin antoi h\u00e4nen ensimm\u00e4inen Moskovan-matkansa vuonna 1973. Is\u00e4nn\u00e4t eiv\u00e4t antaneet h\u00e4nen tavata ep\u00e4suosioon joutunutta loogikkoa Aleksandr Zinovjevia (\u201dHerr Zinovjev ist krank\u201d, herra Zinovjev on sairas, h\u00e4nelle valiteltiin), mutta assistentti j\u00e4rjesti salaa vierailun t\u00e4m\u00e4n kotiin.<\/p>\n

Mustajoen omat von Wright \u2013muistot liittyiv\u00e4t my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, kuinkas muutenkaan. Von Wright oli niit\u00e4 harvoja l\u00e4nsimaisia tutkijoita, joiden teoksia k\u00e4\u00e4nnettiin ven\u00e4j\u00e4ksi neuvostoaikana. Kun Moskovassa j\u00e4rjestettiin kolmas suomalais-neuvostoliittolainen logiikan symposio vuonna 1979, tunnettu ven\u00e4l\u00e4inen kielifilosofi Nina Arutjunova tutustui (ja ihastui) von Wrightiin ja Esa Saariseen.<\/p>\n

\u201dKun Arutjunova sitten oli tulossa Suomeen, kysyin, olisiko h\u00e4nell\u00e4 toiveita ohjelman suhteen. H\u00e4n sanoi heti: Tahdon tavata von Wrightin ja Saarisen.\u00b4 Niinp\u00e4 menimme nelist\u00e4\u00e4n illalliselle Socikseen. Muistan viel\u00e4 el\u00e4v\u00e4sti tuon illan: Arutjunova ja von Wright k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi filosofian eri haarat ja eri maiden kirjallisuuden t\u00e4rkeimm\u00e4t nimet v\u00e4lill\u00e4 debatoiden, v\u00e4lill\u00e4 toisiaan my\u00f6t\u00e4illen. Me nuoret seurasimme henke\u00e4mme pid\u00e4tellen todellisten intellektuellien sanan s\u00e4ihkett\u00e4 \u2013 ja ymm\u00e4rsimme itse olla hiljaa, siis my\u00f6s Esa Saarinen.\u201d<\/p>\n

**<\/p>\n

Blogi on usein henkil\u00f6kohtaisempi kuin vanhemmalle v\u00e4elle tuttu kolumni-kirjoitus sanomalehdess\u00e4. Omissa nimiss\u00e4\u00e4n kirjoittajille ei ole mit\u00e4\u00e4n selkeit\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, mutta eniten pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle tyytyv\u00e4isi\u00e4 lukijoita saa varmasti kun yhdist\u00e4\u00e4 sopivasti tunnetta tiukkaan asiaan ja kirjoittaa rehellisesti varmoihin tosiasioihin pit\u00e4ytyen. Toivon vilpitt\u00f6m\u00e4sti, ettei professori Mustajoki j\u00e4t\u00e4 yleis\u00f6\u00e4\u00e4n, vaikka kirjoittaminen yliopiston blogi-alustalla loppuisikin.<\/p>\n

**<\/p>\n

Jorma Mellerin arvio teoksesta Uuden Suomen Vapaavuorossa:\u00a0 Maailman suurin ongelma <\/a><\/p>\n

<\/h1>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4n seuraamiseen tarvitaan verkostoja: asiantuntijoita, tuttavia ja yst\u00e4vi\u00e4. Olen ollut naapurimme kanssa…<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,9],"tags":[78,105,173,302,317,330,353,371,381,383],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2017\/04\/img_8099.jpg","blog_id":46},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/768"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=768"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/768\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":977,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/posts\/768\/revisions\/977"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=768"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/categories?post=768"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/tags?post=768"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}