Populistien ja diktaattorien suussa totuus v\u00e4\u00e4ntyy yksinkertaistuksiksi. Demokratioissa voi \u00e4\u00e4nestyskopissa tehd\u00e4 oman henkil\u00f6kohtaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Tiukan kurin valtioissa yksinkertaisin keino vaikuttaa mielialoihin on osoittaa poikkeusolojen johtuvan ulkoisesta uhasta.<\/p>\n
Meill\u00e4 on presidentti\u00e4 valittaessa tapana sivusilm\u00e4ll\u00e4 vilkuilla Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. N\u00e4in on tehty itsen\u00e4isess\u00e4 Suomessa aina. H\u00e4rskeimm\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4kseen valheita ja tietoista v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, varovaisemmat koettavat todistella n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n pitk\u00e4ll\u00e4 kokemuksella.<\/p>\n
Sekin on suhteellista.<\/p>\n
Suomen suhde Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n ei ole koskaan ollut vain kahdenv\u00e4linen, vaan siihen liittyy yleinen kehitys maailmalla.<\/p>\n
Perustuslaissamme m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n hallituksen ja presidentin suhde. Presidentilt\u00e4 on karsittu valtaa reilusti varsinkin sis\u00e4politiikassa. Niinist\u00f6n aikana on syntynyt sellainen kuva, ett\u00e4 ulkopolitiikassa h\u00e4nell\u00e4 on sit\u00e4 enemm\u00e4n vaikutusvaltaa, mit\u00e4 pidemm\u00e4n tauon h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 sanan \u201dulkopolitiikkaa\u201d j\u00e4lkeen ennen \u201dyhdess\u00e4 hallituksen kanssa\u201d -lauseen loppua.<\/p>\n
\u00c4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n on p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 uskoako vaikka RKP:n Nils Torvaldsin pohdintoja Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4<\/a> vai istuvaa presidentti Sauli Niinist\u00f6\u00e4 (Kansalaisliike)<\/a>. Niinist\u00f6n halua rakentaa siltaa EU:n ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lille ei tohdi kyseenalaista juuri kukaan mutta Torvaldsin p\u00e4\u00e4telmien nousemisessa yleiseksi keskustelun aiheeksi Suomessa, niin realistinen kuin h\u00e4nen Nato-kantansa onkin, on h\u00e4nen pulmansa, koska Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4politiikan seuraaminen ja sik\u00e4l\u00e4isen mielipiteenmuodostuksen vaikutusten arviointi on vaikeaa.<\/p>\n Niinist\u00f6 on vakuuttunut ja ollut jopa yll\u00e4ttynyt Ven\u00e4j\u00e4n pyrkimyksist\u00e4 parantaa suhteitaan Eurooppaan.<\/a> Torvalds uskoo Ven\u00e4j\u00e4n taloudellisen selk\u00e4rangan murtuvan l\u00e4himpien 15 vuoden kuluessa.<\/p>\n Toisaalta. On ehk\u00e4 hyv\u00e4, ettei vedet\u00e4 liian pitk\u00e4lle menevi\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4hitulevaisuudesta. Mit\u00e4\u00e4n nopeasti politiikkaa muuttavaa kehityst\u00e4 ei Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. (Gaidar-foorumin keskusteluista l\u00f6ytyy aineistoa englanniksi mm. t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a>) Helsingin yliopiston professori Vladimir Gelman arvioi\u00a0 Ven\u00e4j\u00e4n jatkavan erist\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n. Muu maailma pit\u00e4nee Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 edelleen mahdollisena uhkana. Ven\u00e4j\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 itse keskustelua maan valmistautumisesta my\u00f6s sotaan.<\/a><\/p>\n