Putinin kauhu
Kulissit kaatuivat, kun Venäjän presidentti puhui suoraan kansalaisille. Kaikkivoipa mies oli vaisu jo viikko sitten.
Torstain tv-puheensa aikana hän istui suorassa, mutta koronavirukseen vastaaminen jätti joukon kysymyksiä. Luovuttamalla vaikeat päätökset muille – pääministerille ja alueiden johtajille – Venäjän diktaattori päätti antaa kansan kärvistellä.
Kaikkia kehoitetaan olemaan kotona.
https://www.youtube.com/watch?v=OjXifnWC_1k
Tuntematon tilanne ahdistaa. Mielipidettä kysytään monilta. Vastaukset ovat suorasukaisia.
Poliitikko Andrei Nikulin Komin tasavallassa on sitä mieltä, että maassa on jo alkanut “totaalinen kurjuus”.
“Jopa verrattain hyvin toimeentulevat ihmiset alkavat ajatella eloonjäämistä eikä politiikkaa. Kuten kaikki diktaatorit, Putin pitää vallasta kiinni viimeiseen asti. Hän on hämmentynyt eikä tiedä, mitä pitäisi tehdä. Kaikki ratkaisut tehdään vauhdilla, ja ne ovat yhä vähemmän valmisteltuja ja enemmän absurdeja kuin aikaisemmin”, sanoo Nikulin.
Pessimistit ovat sitä mieltä, että jo kaksi kolmasosaa venäjäläisistä on koronaviruksen aiheuttaman masennuksen kourissa.
“On erittäin merkittävää, että kriisin takia ihmiset voivat unohtaa, mitä Putin on luvannut. Tämä koskee nimenomaan suuria kansallisia projekteja, joiden yli voidaan jo vetää rastit. Niihin varatut rahat otetaan pian käyttöön joko ruplan vahvistamiseksi tai budjetin uusien rahareikien tukkimiseksi.”
Nikulin arvioi, että koko se ohjelma, jolla Vladimir Putin ratsasti vuoden 2018 vaaleihin, ja se mitä hän on julistanut kahden viime vuoden ajan päättyy täydelliseen ja ehdottomaan romahdukseen.
Ensimmäisessä puheessaan Putin teki selväksi, että hän ei sulje mitään eikä eristä ketään. Toisessa puheessaan presidentin katsotaan tehneen selväksi, että onnistuminen riippuu nyt alueiden johtajista ja ihmisistä itsestään. Mielikuva vahvasta presidentistä suli silmissä.
Alueiden virkamiehistä on koulittu heikkotahtoisempia Venäjällä jo vuosikymmeniä. Nyt näille luovutetaan valtaa ilman että yrityksille ja kansalaisille luvataan mitään tukea.
”Jos on tarkoitus säilyttää ja tukea kansan mielissä olevaa kuvaa vahvasta johtajasta, niin tämä on virhe. Jos siis tarkoitus on säilyttää kansan tuki. Tämä on virhe kaiken liike-elämän etujen kannalta, jos siis on tarkoitus säilyttää huippuliikemiesten tuki. Tämä on virhe järjestelmän ja byrokratian etujen kannalta, jos siis on tarkoitus säilyttää sen yhtenäisyys ja välttää kaikkien sota kaikkia vastaan.”
Näin kirjoittaa politiikan tutkija Aleksandr Kynev Forbes-lehdessä arvioidessaan presidentin puhetta.
Putin on varjellut hänestä vuonna 1999 synnytettyä ”vahvan johtajan” mielikuvaa. Vakaudesta tehtiin mantra – lähes uskonto. Nyt Putin, joka oltiin valmiina jo nimittämään kertaheitolla valtiaaksi vuoteen 2036 asti, luovuttaa vastuun tapahtuvasta muille.
”Samalla kun päätöksenteosta luovutaan näyttää väistämättömältä, että valtuudet ja virkavalta hajautetaan. Ainoa mahdollinen hyötyjä asiassa voisi olla kapea lähipiiri, joka saattaisi väliaikaisesti voittaa siinä tilanteessa, että sen enempää kansa kuin liike-elämäkään eivät saa juuri mitään valtion varannoista. Tuokin voitto on siis väliaikainen, koska jos tänään osoittaa ahneutta, voi menettää huomenna kaiken. Massiivinen horjuttaminen voi tuoda valtaa hallinnon johdolle ja sen lähipiirille. Kuten Konfutse sanoi: ´ahneus synnyttää köyhyyttä´”.
Kuukauden ”koronaloma” vai pakkotyötä?
Voidaan siis sanoa, kuten uutissivusto kiteytti menneen viikon tapahtumia, että tahdottomille mallinukeille annetaan valtaa ja kansalle kuukauden kestävä ”viikonloppu” omalla kustannuksella.
Hätäisesti tehdyt mielipidemittaukset kertoivat heti, miten hyvin presidentin puhe otettiin vastaan. Tulos näytti tosin sellaiselta, että sitä julkistettaessa ei huomioitu Venäjän Kaukoidän olleen jo nukkumassa, kun presidentti puhui toisen kerran, siis 2. päivä huhtikuuta.
Samaan malliin toimii muukin propaganda. Normaalistikin äänekkään Vladimir Solovjevin puheleminen Nižni Novgorodin kuvernöörin Gleb Nikitinin kanssa näytti tarkkaan harkitulta.
-Teistä riippuu paljon, Solovjev painotti ohjelmaansa ottamassaan videoyhteydessä Nikitiniin torstaina pian Putinin televisiopuheen jälkeen.
Nikitin johtaa aluetta, jossa työttömyys nousee valtavasti. Rasitteena ovat presidentin julistamat ei-työpäivät eli ”koronavapaat”, jotka jatkuvat kuukauden loppuun. Miten pitää ihmisten terveydestä huolta ja talouselämä toimivana.
Tilanne on huono kaikkialla Venäjällä. Todennäköisimmin firmat joutuvat pakottamaan ihmiset ottamaan itselleen palkatonta vapaata. Presidentti tosin lupasi. että palkat maksetaan.
Nikitin koetti osoittaa, että alueella tehdään kaikki voitava. Nižni Novgorodissa ihmisten valvontaa on tehostettu. Terveet voidaan vaikkapa rajata töihin joillakin alueilla. Esimerkkinä Nikitin käytti betonitehdasta, joka toimii suljetulla alueella.
Teollisuutta on jo valjastettu tuottamaan tarvikkeita terveydenhuollon tarpeisiin: sairaalasänkyjä ja erityispukineita.
Päinvastaisia uutisiakin on kerrottu (Linkki Venäjän tuntijan Jukka Mallisen facebook-sivulle) : Venäjän aluesairaalat kärsivät suojavarusteiden ja hengityskoneiden puutteesta. Erohakemuksen jättänyt Pitkärannan lääkäri kiteytti: “Miksi heittäytyä hyökkäysvaunun alle, jos puuttuu kasapanokset”.
Vaaditaan paljon ymmärrystä eristäytymisestä. Lääkärin kirjoitus Tveristä on surkeata luettavaa.
”Apunani on tutkinnon suorittanut sairaanhoitaja. Hän ei ymmärtänyt, mikä on ´diagnoosi´. Maaliskuun alussa sairaanhoitajani lensi lomalle Tšekin tasavaltaan. Hän palasi 10. maaliskuuta ja tuli 11. päivä töihin. Siihen mennessä Venäjällä oli jo tiettyjä vaatimuksia Euroopasta palaaville ihmisille. Hänen olisi pitänyt ilmoittautua Rospotrebnadzorille (Venäjän federaation kuluttajansuoja- ja hyvinvointivirasto) matkasta ja jäädä karanteeniin. Kuitenkin paluunsa jälkeisenä päivänä hän oli jo töissä. Olin luonnollisesti järkyttynyt, ja sanoin: Ehkä olisit vapaaehtoisesti kotona? Mutta hän ei halunnut: olen kunnossa – miksi? Kukaan ei kuunnellut minua. Me työskentelemme syöpäpotilaiden kanssa. Heidän vastustuskykynsä on heikentynyt. Emme voi ottaa riskiä!”
Venäjällä virus on levinnyt myös vankileireille, jotka soveltuvat huonosti vankien terveydenhoitoon. (Linkki: YLE Venäjän vankilat)
Propagandan tekijä Solovjev näkee tilanteessa paljon positiivista. Töitä tehdään miettimättä tärkeitä päätöksiä ”kahta vuotta”. Keskusteluohjelmassaan Solovjev vielä lisäsi tehoa keskusteluun toteamalla haastateltavalleen, että turhia työvaiheita jäänyt pois.
Maassa pystytty etätöihin, ja siksi kysytäänkin, miksi kansanedustajien tarvitsee käydä duumassa ja muissa kokoontumisissaan.
Ota niin paljon valtaa kuin pystyt nielemään
Oma muistini riittää hyvin 30 vuoden taakse, jolloin Venäjän johtajaksi kohonnut Boris Jeltsin kehotti alueiden johtajia ottamaan Neuvostoliitolta kaiken minkä vaan kykenevät käyttämään. Koranaviruksen seurauksiin vastaamisessa on samanlainen henki.
Jos Putinin ajatuksenjuoksun mukaan taistelu virusta vastaan annetaan alueille, se antaa ilmeisesti mahdollisuuden siirtää myös vastuun tehdyistä päätöksistä sinne. Talouden halutaan pyörivän edes jossakin.
Vedomosti-lehden haastattelema ISEPI-säätiön (Sosioekonomisen ja poliittisen tutkimuksen instituutti) asiantuntija Dmitri Badovski arvioi:
“Jos paikallisviranomaiset ovat jo pitkään harkinneet välttämättömäksi säätää Moskovaan pitkä ja ankara karanteeni, on selvää, että juuri siellä syntyvät kaikkein vakavimmat ongelmat liike-elämän ja kulutustalouden pysähtyessä ja työttömyyden kasvaessa. Silloin on myös loogista, että kriisinvastaiset toimet rahoitetaan aluebudjetista, joka Moskovan kohdalla auttaakin ratkaisemaan paljon kysymyksiä.”
Jeltsinin puheet vaikuttivat siihen, että alueilla heräsi usko omiin voimiin. Näin pitkälle ei nyt ainakaan nopeasti mennä.
Carnegie Moscow Centerin asiantuntija Andrei Kolesnikov sanoo, että väliaikainen hajauttaminen on pakon sanelema ratkaisu, jolloin keskushallinnon on helppo luovuttaa vastuu epäsuosituista päätöksistä alueellisille hallinnoille ja tulla tarvittaessa väliin näyttäytyäkseen silloin hyväntekijänä erotuksena paikallishallinnosta.
“Mitään oikeaa hajauttamista ei tule, koska monet alueet ovat riippuvaisia keskushallinnon varainsiirroista ja ne vivut antavat mahdollisuuden faktisesti johtaa kaikkia alueita sekä palauttaa marssijärjestys, jos ne alkavat käyttäytyä liian itsenäisesti.”
Monia ihmisiä tuntuu keskusteluttavan myös se, että samaan aikaan Putinin tv-puheen kanssa erotettiin (ja erosi) kolme kuvernööriä. Politiikan tutkija Jekaterina Šulman on sitä mieltä, että Komin kuvernööri Sergei Gallikov ja Arkangelin kuvernööri Igor Orlov ovat jo pitkään olleet erottamisuhan alla.
“On näyttänyt selvältä, että kuvernöörit, jotka ovat sallineet alueillaan niin laajoja protesteja, kuten Arkangelissa ja Syktyvkarissa on tapahtunut, eivät pysty pitämään asemiaan. Mutta poikkeusolot nopeuttavat kaikkia prosesseja. Rauhallisina aikoina he olisivat voineet jatkaa syksyyn tai vieläkin pidempään, jottei olisi syntynyt suoraa asiayhteyttä Arkangelin alueella järjestetyn Shijesin menestyksellisen kaatopaikkaprotestin ja valtion päämiehen kohtalon välillä. Nyt on kuitenkin toisin, ja niinpä vähemmän suositut kuvernöörit poistuvat pikavauhtia, jotta ihmisille ei annettaisi lisähuolta, jotta uusi kuvernööri voisi astua virkaan ja hänen määräyksiään toteltaisiin.”
Kuolemantuomio pienille ja keskisuurille yrityksille
Valtavasta maasta kerrottaessa keskitytään helposti vain Moskovaan – maan taloudelliseen keskukseen. Kaupunginjohtaja Sergei Sobjanin näkyy ja kuuluu.
Mutta hänenkin on osattava olla varpaillaan, ettei kasva liian suosituksi ohi istuvan diktaattorin.
Putinin Kreml näyttää ottaneen tietoisen riskin, mutta sortuvan samalla virheisiin.
Venäjälle ei ole julistettu karanteenia, vaan annettu ihmisille lomaa. Kansalaisille on kerrottu, että tulipalon sattuessa antakaa palaa poroksi. Pienemmät kaupat ja kahvilat ovat vailla mitään tukea. Yritysten odotetaan auttavan henkilökuntaansa.
Vaikuttaa siltä, että Moskova ei ole luovuttamassa, mutta jotta korona saadaan kuriin, on alueita saatava työhön itsenäisesti.
Sosiologi Jevgeni Gontmaher on ennenkin povannut tyytymättömyyden alkava köyhtyneiltä alueilta. Blogissaan hän kirjoittaa:
“Alueilla ei ole tarpeeksi rahaa hätäapuun niille ihmisille, jotka yhtäkkiä menettivät tulonsa – toisin kuin pääkaupungin mittakaavassa on. Kaikkea pahentaa paikallinen eliitti, jonka kyvyt toimia jättävät paljon toivomisen varaa.”
Gontmaher arvioi Venäjällä kotitalouksien vaikeuksia korostavan, että 25–40 prosenttia työkykyisestä väestöstä saa tulonsa harmaan talouden parissa. On todennäköistäkin, että jos karanteeneja ei pureta perinteisiin toukokuun vapaapäiviin mennessä, epätoivoiset ihmiset alkavat rahapulassaan osoittaa mieltä.
Venäjän alueet ovat hyvin erilaisia. Tämän ymmärtää, jos miettii hetken vaikka Karjalaa ja Habarovskia.
Šulmanin mielestä tragedia on vain siinä, että juuri kuvernööreiltä, joiden harteille asetetaan nyt kaikki poliittinen ja hallinnollinen vastuu, on viime vuosina tarkkaan otettu poliittinen päätöksenteko pois.
Heidän tärkein hyveensä on ollut miellyttää Moskovaa ja pyytää aktiivisesti varoja Finanssiministeriöltä.
”Kuvernööreinä on erilaista väkeä. Jotkut voittivat vaalit enemmän tai vähemmän rehellisesti, jotkut taas ovat johtaneet alueitaan ennalta laadittujen piirustusten mukaan. Joillain on ollut johtamiskokemusta, joillain ei, joku on ollut paikallista väkeä, joku taas ns. varjagi. Nyt heidän on tultava toimeen todellisen eikä kuvitellun hädän kanssa: enää ei pidäkään taata keskushallinnon edellyttämiä äänestysaktiivisuutta ja vaalituloksia, vaan on hillittävä kaikille tuntematonta virusta, johon ei edes ole lääkettä. Niiden alueiden käy paremmin, joiden kuvernööri on jossain määrin fiksu tai ei aivan hullu. Niille alueille, joilla on huonompi tuuri kuvernööriensä suhteen, käy heikommin monessa muussakin mielessä.”
Sotilaat viimeisenä lukkona
Voi olla, että puolustusvoimien osallistuminen epidemian torjuntaan rauhoittaa Kremliä jonkin verran: he selviytyivät Syyriassa ja auttavat selviytymään myös kotimaassa. Mutta silti. Todelliset voimavarat taistelussa epidemiaa vastaan ovat Venäjällä hyvin vaatimattomia.
Venäjän puolustusministeriön lehti Krasnaja Zvezda ilmoitti edellisellä viikolla, että ensimmäiset alokkaat eivät lähde palveluspaikkoihinsa ennen 20. toukokuuta.
Niinikään on tarkoitus peruuttaa kutsuntaviranomaisten työt alueilla, jotta vältetään tulevien alokkaiden joukkokokoontumiset. Samaan aikaan presidentin määräyksen mukaisesti viralliset kutsunnat pitäisi jo aloittaa.
Ainoa koronavirukseen liittyvä tehtävä, jota armeija voisi suorittaa, olisi tarkastuspiteiden pystyttäminen ja partiointi, mikäli päädyttäisiin koko maata koskevaan tiukkaan karanteeniin. Tosin kaikilla alueilla ei ole suuria joukko-osastoja, mutta ei se ole pääasia. Pääasia on se, että armeija tulisi alistaa kuvernööreille, jotka vastaavat alueellisesti kamppailusta epidemian kanssa. Tuollainen asetelma olisi kuitenkin vastoin kaikkia venäläisen poliittisen järjestelmän instituutioita.
Apua muille maille – pakotteet pois
Taustalla on koko ajan myös isompi kuvio. Venäläisissä uutisissa muistutetaan, että vaikka maa antaa muille apua, YK:ssa ei ole otettu käsittelyyn päätöslauselmaa, jolla purettaisiin maalle asetettuja pakotteita. Pakotteiden purkamisen vastustajia ovat Ukrainan ja Georgian lisäksi myös EU-maat, Iso-Britannia ja USA.
On helpompaa lähettää joitain sotilaslentokoneita Italiaan kuin antaa sen ja sen alueen kuvernööreille mahdollisuus turvautua alueellaan olevan armeijan apuun.
Snob.ru-lehden kirjoittaja Vitali Skljarov muistuttaa, että toki USA:kin on vahvasti messiasuskosta sekaisin ja käyttää valtion varoja mitä ihmeellisimpiin ja epäilyttävimpiin projekteihin.
”Mutta jos jätämme huomiotta USA:n ja Venäjän itselleen asettamien ylevämielisten tarkoitusperien erot, nähdään kysymyksen käytännöllinen puoli. Amerikkalaiset käyttävät rahoja, jotka sen talouselämä pystyy suomaan, Venäjä puolestaan ylittää varallisuutensa ja käyttää siis kaikkien kansalaistensa varoja.”
Siinä juuri on kirjoittajan mukaan ongelman ydin. Kuten Neuvostoliitto aikoinaan, Venäjäkin yrittää hypätä korkeammalle kuin mahdollista. Valtio, joka on kehitysasteeltaan Brasilian, Meksikon tai Indonesian tasolla, koettaa ratkaista maailman kohtalon. Brasilia, Meksiko tai Indonesia eivät sellaisia kuvittele.
”Kun valtio yrittää ponnistaa korkeammalle kuin sen on mahdollista, koska sillä ei ole taloudellisia, teknisiä, älyllisiä tai muitakaan resursseja, jäljelle ei jää muuta kuin näyttää silloin tällöin keskisormea kilpailijoille. Koko Venäjän ulkopolitiikka on valtava, suhteeton keskari”, Skhljarov tiivistää kirjoituksensa lopuksi.
Miten mahtaa käydä Putinin aseman, jota on jo verrattu Stalinin valitsemaan linjaan vuonna 1941. Kansallislauluun on ollut tulossa maininta Putinista, mutta ei ihan heti. Maan parlamentin alahuone on myös ”koronalomalla”.
IS Suomalaistenkin terveys Putinin käsissä – Venäjän onnistuttava koronataistossaan