Ammattilainen osaa, eikä pullistele

Vajaat kolme vuotta vanha, vähällä käytöllä ollut saunamme kiuas meni rikki yli kuukausi sitten. Asiaa palloteltiin taloyhtiön huollosta kerrostalomme rakennuttajaan asti. Palvelu oli ala-arvoista.

Talomme huoltoyhtiöstä sanottiin oikopäätä, ettei kiuasta kannata edes tarkistaa, vaan vaihtaa saman tien uuteen, sillä huolto veloittaa  kahdesta työtunnista, ja hinta on sama kuin uuden kiukaan.

Rakennuttaja puolestaan ilmoitti kylmästi, ettei asia kuulu heille. Hoitakaa itse kiukaanne!

Saimme lopulta yhteyden Helo-kiukaita huoltavaan Pekkaan. Hän tuli, teki tarkkaa työtä, totesi, että sen jälkeen, kun Helo fuusioitui ruotsalaisen Tylön kanssa, näitä ongelmia on esiintynyt. Syynä lämmönvaraajan rajoitin – ruotsalaiset kun tykkäävät kylpeä neljässäkymmmenessä asteessa.

Kiuas on nyt kunnossa, ja löylyt paremmat kuin kertaakaan. Kyseinen Pekka, jo vuonna 1951 syntynyt mies hoiti hommansa, eikä kehunut itseään. Niin tekee aito ammattilainen. Oli ilo seurata hänen työskentelyään. Soitimme hänelle kiitokset, ja Pekka sanoi: – Olen otettu.

Suomessahan ei osata yleensä kiittää edes hyvästä työstä!

Parikin ystävää ja myös läheistä on joutunut operaatioon Töölön sairaalassa. Hoito ja kohtelu ovat olleet joka kerran ensimmäistä luokkaa. Sen sijaan lapsenlapseni yllättäen ilmaantunutta ihottumaa ihmeteltiin terveysasemalla ensin terveydenhoitajan, sitten lääkärin voimin. Kumpikaan ei osannut sanoa mitään, ja 11-vuotiaan märkivään ihottumaan määrättiin tässä helteessä reseptivapaata voidetta.

Pitääkö olla henkitoreissaan ennen kuin saa kunnon hoitoa? Lähivuosina minäkin olen ulkona työterveyshuollosta ja odotan sitä  – anteeksi vaan  – lievällä kauhulla. Erikoissairaanhoito on Suomessa huippuluokkaa, mutta muu ei. Ehkä Antti Rinteen hallitus ja uusi sote saavat tämänkin asian kuntoon…

Kolmas esimerkki ammattilaisen taidosta on yrittäjä, jonka tapasin Pohjanmaalla eilen (hänestä lisää Avun juhannuksen tuplanumerossa!). Mikä rauhallinen varmuus, konstailemattomuus ja tieto omasta bisnesälystä.

Kymmenisen vuotta sitten maineikas politiikan toimittaja oli kysynyt häneltä, että miksi bisnestä Pohjanmaalla eikä Kehä III:n sisäpuolella,ja yrittäjä oli vastannut: – Mä asun täällä.

Haastattelu oli syystä loppunut siihen. Muuta vastausta ei tyhmään kysymykseen tarvita, eikä omaa ammattitaitoa tarvitse esitellä pullistellen. Se nimittäin puhuu puolestaan.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *