Kesän eka viikonloppu

Mä oon kesän lapsi ja täysin kesäihminen, rakastan kesää ja mitä näitä nyt on. Olen syntynyt aivan keskellä kesää, kesäkuun viimeisenä, ja käytännössä odotan kesää koko muun vuoden. Kun sen aika vihdoin koittaa, haluaisin olla ulkona 24/7.

Kesästä nauttimiseen riittävät mun mielestä niinkin yksinkertaiset asiat kuin aurinko, lämpö, vapaa-aika ja jollakin tapaa vesi. Ne ovat myös asioita, jotka ovat täysin ilmaisia, eli mahdollisia kaikille.

Koulut loppuivat viikko sitten, ja katselin taas mielenkiinnolla erilaisia kesänviettoon lähteviä lapsia ja vanhempia. Monet puhkuivat suunnitelmiaan kesän erilaisista leireistä, moni oli onnellinen ettei kesällä tarvitsisi tehdä yhtään mitään. Osa haaveili vesipuistojen kausikorteista, ja osa puolestaan odotti vain yhteistä aikaa kavereiden kanssa, lämpöä ja uimista.

Mä puolestani jälleen kerran haaveilin siitä, että olispa Suomessakin kouluissa koulupuvut, niin tämä eriarvoisuus ei olisi aina niin ärsyttävän silmiinpistävää. Ei sillä, etten olisi valitettavasti jo ilmiöön tottunut, mutta kyllä mä pyörittelin taas silmiäni katsoessani kun muutamat ala-asteikäiset pyörivät kevätjuhlissa luxus-laukkujensa kanssa. Eihän tämä ilmiö nykyään rajoitu vain juhlatilanteisiin, kyllä joillakin lapsilla näkee niitä luxusmerkkien laukkuja koululaukkuinakin useammissakin kouluissa. Mulle se on käsittämätöntä, mutta mä ajattelen monesti muutenkin elämästä eri tavalla kuin joku toinen.

Tiedostan erittäin hyvin sen, mitä jotkut lapset tuntevat, kun syksyllä kysytään mitä kaikkea kivaa te teitte kesälomalla. Ei kaikissa perheissä todellakaan käydä kesällä reissussa, ei harrasteta, ei käydä huvipuistoissa tai muissa tapahtumissa.

Tiedän, että monet vanhemmat tuntevat näistä asioista syyllisyyttä, vaikka ei mun mielestä todellakaan tarvitsisi. Vanhemmat, etenkin äidit osaavat syyllistää itseään ihan tarpeeksi asioista joita eivät pysty lapsilleen toteuttamaan, ja joskus tuntuu itse kunkin mielestä, että kaikessa pitäisi jollakin tapaa kilpailla. Mutta ei kuulu. Aurinko, uiminen ja vapaa-ajasta ulkona nauttiminen, ne ovat kaikki ilmaisia asioita, mahdollisia kaikille, eikä niihin tarvita välttämättä yhtäkään lisävarustetta. Mahdollista kaikille ovat myöskin hetket jolloin ollaan oikeasti läsnä toisille.

No tämä kesän ensimmäinen viikonloppu ei mennyt mullakaan ihan niin kuin olisin halunnut. Suunnittelin tekeväni koko perjantain töitä ulkona ja siitä kuuluisasta auringosta nauttien. Aurinko ja ulkona olo olivat suunnitelmissa myös viikonlopun osalta, mutta toisin kävi nyt siinäkin. En pääse leijumaan upeista upeimmalla kesäviikonlopulla tai lukemattomilla rantakuvilla. Mutta ihanaa mulla oli, vaikka moni asia menikin pieleen.

Olen lukenut pariin otteeseen, että tämä kesä on poikkeuksellisen hyttysrikas. Minä satun olemaan vielä sitä tyyppiä, joka turvaa aina sen muun porukan oleskelun keräämällä kaikki alueen hyttyset itsensä ympärille. No, nyt tuntui, että keräsin koko seudun hyttyset sinne missä liikuin, eli oli lähes mahdotonta olla ulkona. Ja uskokaa mua, kyllä, olin kuukauden siellä Selviytyjissä, eikä sielläkään syöty mua näin paljoa. Eli tämä on nyt jotain aivan poikkeuksellista.

Kaikki ulkona oleskelut jäivät siis aika vähiin koko viikonlopun osalta, toisin kuin olin suunnitellut, vaikka olikin kuinka lämmintä ja ihanaa. Olen nyt jo yhtä syöty, kuin olen normaalisti loppukesästä, eli mitä tästä kesästä vielä tuleekaan.

Joka tapauksessa ehdin käväistä pikaisesti paljussa, niin kylmässä kuin lämpimässäkin. Ehdin myös nauttia auringosta uskaliaasti edes muutaman tunnin, joka toki oli paljon vähemmän kuin toivoin.

Mutta tätähän se elämä on, älä suunnittele liikaa, koska voi olla että niinkin pieni asia kuin yli-innokkaat hyttyset tekevät ihan uudet suunnitelmat sun puolesta.

Ihanaa kesää kaikille, ja nauttikaahan töistä ja vapaasta!

 

 

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *