Lola O.
Lola O.

Torstai on toimintaa täynnä

Pitkästä aikaa aattelin laittaa teille taas raportaasin mun päivän sisällöstä. Here we go.

  • Herätys 6.00, enkä herännyt ennen kelloa. Tällä viikolla on unet ollut taas niin minimaaliset, että sitä nukkuu ihan nätisti näemmä kellon soittoon asti.
  • 6.20 asti selailin poikkeuksellisesti yön uutisia, somen viestejä ja meilejä. Nykyään ehdin tekemään sitä aamuisin paljon harvemmin, koska sama kuin edellä, niin lyhyet yöt.
  • Tänään tuli tyrittyä aamupalan eli smoothien kanssa ihan urakalla. Piti laittaa siihen rahkaa, kauramaitoa, salaattia, pinaattia, minttua, kaurahiutaleita ja banaania. No ensin unohtu kaurahiutaleet, ja sitten unohtu banaani. Piti huudattaa blenderiä siis kolmeen kertaan, sori vaan naapurit ja klo 7.00.
  • Tuota aamupalaa touhutessa katsoin kauhulla mun suht uusia yrttejä, koska ne ei näytä ollenkaan samalta, kuin sama satsi näytti kesällä. Nyt talvella ei oo valoa, ja mä en oo ikinä kotona. Ja tällä kertaa oon jotenkin onnistunut kastelemaan niitä liikaa, koska oon ennakoinut mun poissaoloja, ei hyvä. No jospa ne toipuu, kun taas muutamaksi päiväksi häviän. Enkä kastele ennakkoon.
  • Ennen lähtöä vilkaisin eilisiä posteja, jotka olin lukematta siivonnut pois lattialta. Kahdessa ilmoituksessa luki että viemäreitä saa nyt käyttää normaalisti. Mietin että ok, ja missäköhän kohtaa on sitten ollut se hetki, kun niitä ei ole saanut käyttää normaalisti? I didn´t get the memo.
  • Tyyliä ei hirveesti tuu mulla kyllä mietittyä, kun meen aika lennossa koko ajan. Mutta talvi tekee sen, että haluu erikoisia paksuja kauluksia ja niitä neuleita. Löysin tällasen ehkä 6-8 vuotta vanhan tunikan tapaisen päälle, ja lämpöä huokuva kahviteema toimii korvissa kummasti aina. Nyt kun joku nauraa, että eihän toi lyhythihanen nyt kovin lämmin ole, niin toki siihen tuli neuletakki päälle.
Kaffee korvissa ja lämpöä päällä
  • Tänään oli viikon kolmas päivä kun ajelin Helsinkiin. Ikäväkseni huomasin, että taas sataa. Joka päivä kun olen tällä viikolla ajanut sinne, on satanut. Inhoan sadekeleillä ajoa monestakin syystä. Ensinnäkin, Suomessa kumman usein sadekelillä näkee ihmisillä pitkät valot päällä, ilmeisesti tulos siitä, kun hapuillaan vaan jotakin vipua pyyhkijöiden toivossa, ja monesti ensimmäinen osuma on pitkät. Ja päällehän ne jää. Toisekseen, tällä kilsamäärällä auto on aina likainen, ja  autopesu on aika usein turhauttavaa, koska aina seuraavana päivänä taas sataa ties ja mitä.
  • Torstai oli liikenteessä toivoa täynnä, ainakin sen osalta, ettei olisi taas kolaria, mitä on nyt ollut siellä motarilla vähän liikaa parin viikon sisään. Eräs ig-seuraajani tiesi kertoa, että porukalla on vielä paljolti alla kesärenkaita, niin kyllähän se jotakin selittää sekin, koska öisin on liukasta.
  • Ajomatka meni jälleen äänimuistioita ja ääniviestejä höpötellessä. Harvinaisen kätevää aikaa siihen tuo ajaminen, ja muuhunkin asioiden funtsimiseen. Mulle ajaminen on aina hyvää omaa aikaa järjestellä mielessä asioita, valmistautua duunijuttuihin, ja yksinkertaisesti, olla itsekseen.
  • Ajaessani tajusin myös. että huomenna aamulla ei tarvitse lähteä mihinkään, eli voin vihdoin mennä taas aamulenkille. Eräs ihminen totesi tänään, ettei ole talvi-diettaaja, niin mä sanon nyt, etten ole ilta- enkä päivä-lenkkeilijä. Siksi on tällä aikataululla on harvinaista herkkua päästä aamulenkille, mutta huomenna se voisi taas toteutua ekan kerran tällä viikolla. Toivotaan että silloin myös vähän sataa, koska on kiva kun sade piiskaa naamaa lenkillä. Joku juttu siinä vaan on.
  • Tää päivä oli toimistolla omistettu pelkästään yhdelle tuotannolle, Gladiaattoreille. Gladiaattoreiden paluu MTV3:lle julkistettiin tiistaina, ja on kyllä ihan sairaan siistiä olla mukana tekemässä kyseistä ohjelmaa, noin niinkun tuotantopuolella. Joku kyseli jo somessa mikä mun Gladiaattori-nimi on. No, onneksi mä pysyttelen todellakin ihan vain ja ainoastaan taustalla, antaa niiden muiden tähtien olla tähtiä omilla osa-alueillaan.
Officeminä
  •  Lounaalla oli lihamurekepäivä. Tulipa jälleen todettua, että kyllä itse tekemä lihamureke on vaan niin paljon parempaa, sieltä kun ei löydy mitään ylläreitä.
  • Koska päivä oli ajoitettu tänään tiiviiksi, pääsin lähtemään Turkuun ennätysaikaisin, jälleen numero kolme toistuu, nyt kellonajan muodossa.
  • Jälleen toistui myös motarin ihme, joka, kuten olen aiemminkin maininnut, toistuu aivan joka kerta Hki-Turku välillä: vasen kaista pitkää tiivistä letkaa, oikea kaista tyhjä. En vaan pysty tuohon ilmiöön. Mutta olipa ihana ajaa vaihteeksi valoisassa, se on silmille huomattavasti iisimpää, kuin se, että ajat pimeessä sinne, pimeessä takaisin ja välissä tuijotat tuntikausia ruutua.
  • Turun päässä suoraan postiin noutamaan vaatekutsuilta aikaansaamaani tilausta, eli pienoinen joulu, kun jotain kivaa uutta saapui kotiin.
  • Mietin aiemmin tänään mielessäni, että erääseen meiliin pitää vielä illalla palata ja sopia tapaamisaika kyseisen meilin lähettäjän kanssa, jotta pääsemme eräässä blogiasiassa eteenpäin. No, miten voikin olla, että hän seisoi edessäni postin jonossa.
  • Turkuun päästyäni laitoin myös heti viestin Bad Santa Icecreamille, koska olin luvannut ilmoittaa kun vihdoin olen järkevään aikaan jonakin päivänä Turussa. Jädenäytteitä ootellessa!
  • Kotimatkalla tuli höpötettyä to do lista tälle illalle. Listaan osui 15 kohtaa. Tässä blogia kirjoittaessa niistä on toteutunut vasta kolme. Kaikki loputkin työasiat pitäisi saattaa tänään tältä viikolta valmiiksi.
  • Tämän lisäksi on pakko tehdä arvio ja veikkaus huomisen aamun Miss International kilpailusta, ja tällä hetkellä on vielä hiukan hajanaiset ajatukset siitä, mikä maa vie voiton. Edelleen suren sen asian perään, ettei Miss Suomi-finalisti Emilia tullut valituksi tuonne Japaniin, koska olen varma, että aivan kärkisijat olisivat olleet häneltä mahdollisia. Tuohan on ainoa kansainvälinen kilpailu, jossa Suomi menestyy yleensä hyvin, siitä kertoo myös tuo taulukko. Mutta katsotaan huomenna, miten Eevi Ihalainen pärjää.
  • Rehellisesti, ei ole ollut aikaa seurata näitä muita kisoja niin paljon, kuin haluaisin. Miss Grand ja Miss Earth kun jo olivat ja huomenna on tämä, niin nyt nuo isoimmat ja kiinnostavimmat, ja se itse pääkisa lähestyy. Toivottavasti ehdin niihin perehtyä paremmin. Miss Maailmaan starttaavat kilpailijat näinä päivinä, mutta eniten odotan kuitenkin joulukuussa käytävää Miss Universumia. Se on kuitenkin se mun kisa, ja suurin ja kaunein, ja mulla on ollut jo pari kuukautta aivan selkeä voittajasuosikki siinä.
Miss International skaban menestystaulukkoa, Suomi hienosti menestyksellään vuosien aikana sijalla 14.
  • Tää viikko on taas täynnä ihania ylläreitä, koska postiin tulleiden uusien vaatteiden lisäksi pitäisi nyt valita erään yhteistyön tiimoilta ihanat tuotteet, joista yhteistyö tehdään. Olen tosi innoissani kyseisestä yhteistyöstä, mutta ongelmana on vanha tuttu valinnan vaikeus. Tällä hetkellä oon merkinnyt 40 tuotetta kiinnostaviksi, ja kun valintoja pitäisi olla viisi, niin matkaa ja karsittavaa on vielä hiukan.
  • Huomenna starttaan pariksi päiväksi erääseen kutsuvierastapahtumaan, kyseessä on siis jo huimasti toinen tämän vuoden kaikista kymmenistä kutsuista, jolle olen sanonut kyllä. Joskus aiemmin tuli eräässä blogissa mainittuakin, että yleensä sanon lähes kaikkiin erilaisiin kutsuihin ei, mutta tälle tein tilaa ja sanoin nyt vaihteeksi kyllä!
  • Ja siitä tulikin mieleeni siirtyä toteuttamaan to do- listan seuraavia kohtia, julkaista tämä blogi ja siirtyä pakkaamaan viikonloppua varten, ja hoitamaan nuo loput 12 kohtaa listasta. Onhan tätä tekemistä tässä, joten heipparallaa taas!
Kommentoi »

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.