{"id":10,"date":"2015-03-12T16:48:00","date_gmt":"2015-03-12T14:48:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/whiplashista\/"},"modified":"2018-02-28T09:41:51","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:51","slug":"whiplashista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/whiplashista\/","title":{"rendered":"Whiplashista"},"content":{"rendered":"
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
\"\"<\/a><\/p>\n

Whiplash<\/i> (2014) kertoo \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksiin menev\u00e4st\u00e4 musiikinopettaja Terence Fletcherist\u00e4 (J.K. Simmons), jonka mielest\u00e4 maailma on liian mukava paikka. Mukavuus johtaa keskinkertaisuuteen, jota Fletcher yritt\u00e4\u00e4 oppilaistaan kitke\u00e4. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 fyysist\u00e4 ja henkist\u00e4 v\u00e4kivaltaa, ja vaikka h\u00e4n on elokuvan muiden hahmojen tavoin stereotyyppinen, h\u00e4ness\u00e4 on my\u00f6s inhimillisempi, uskottavampi puoli.<\/div>\n

Fletcherin on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapainoa jazzia kohtaan tuntemansa intohimon ja silkan sadistisuuden v\u00e4lilt\u00e4. H\u00e4n arvostaa hyvi\u00e4 muusikkoja, mutta ei ole koskaan t\u00e4ysin tyytyv\u00e4inen, vaan etsii parempaa. Opettajan erityisen huomion kohteeksi joutuu kunnianhimoinen nuori jazzrumpali Andrew Neiman (Miles Teller). Andrew on samoilla linjoilla Fletcherin kanssa. Molempien mielest\u00e4 vain maailman unohtaminen ja taiteelle omistautuminen voi johtaa todelliseen suuruuteen.<\/p>\n

Andrew ihailee Buddy Richi\u00e4, 1900-luvulla loistanutta amerikkalaista jazzrumpalia, ja on valmis mihin tahansa tullakseen suureksi. H\u00e4n rikkoo v\u00e4lins\u00e4 perheens\u00e4 ja tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa. H\u00e4n ei protestoi, vaikka Fletcher k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4neen v\u00e4kivaltaa ja kohtelee h\u00e4nt\u00e4 muutenkin huonosti. H\u00e4n harjoittelee niin, ett\u00e4 hiki ja veri valuvat rumpukalvolle. Palkinnoksi omistautumisestaan Andrew joutuu kuuntelemaan vanhempiaan, jotka pit\u00e4v\u00e4t amerikkalaista jalkapalloa musiikkia miehisemp\u00e4n\u00e4 harrastuksena, ja opettajaansa, jonka mielest\u00e4 Andrew ei pysy tahdissa.<\/p>\n

New Yorkerin<\/i> artikkelissa<\/a> mainitaan, ett\u00e4 Whiplash<\/i> k\u00e4sittelee temaattisesti \u201dajatusta, joka on enimm\u00e4kseen h\u00e4vitetty modernista populaarikulttuurista: mahdollisuutta, ett\u00e4 ep\u00e4inhimillinen, hyv\u00e4ksym\u00e4t\u00f6n k\u00e4yt\u00f6s on joskus v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 neron synnytt\u00e4miseksi.\u201d On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 filmin sanoma on yksioikoinen. Se ei ole kuitenkaan aikansa el\u00e4nyt, vaikka jazz ei en\u00e4\u00e4 2010-luvulla olekaan massojen viihdett\u00e4. Whiplash<\/i> sijoittuu nykyhetkeen. Siin\u00e4 kuvatut opettajat ja oppilaat el\u00e4v\u00e4t kuplassa. Vain jazz antaa heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4lleen tarkoituksen ja suunnan, ja he kilpailevat p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen Fletcherin oppilasorkesteriin, kykykilpailuun ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in.<\/p>\n

New Yorkerin<\/i> elokuvakriitikko Richard Brody on jazzasiantuntija. H\u00e4n antaa kovaa kritiikki\u00e4 Whiplashille<\/i>, koska sen n\u00e4kemys jazzista on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n ep\u00e4realistinen ja groteski. Fletcher piinaa Andrewta, koska uskoo k\u00e4rsimyksen vapauttavan rumpalin itsetyytyv\u00e4isyydest\u00e4 ja saamaan t\u00e4m\u00e4n todella paiskimaan t\u00f6it\u00e4. Tietyss\u00e4 mieless\u00e4 k\u00e4sitys pit\u00e4\u00e4kin paikkansa: Andrew todella alkaa Fletcherin takia harjoittelemaan kovemmin. Se johtaa kuitenkin h\u00e4nen terveytens\u00e4 romahtamiseen.<\/p>\n

On kyseenalaista, johtavatko Fletcherin opetusmetodit suuruuteen. H\u00e4n opettaa musiikillisen \u00e4lykkyyden sijaan kuria, joka voi toimia orkesterissa, mutta tuhoaa improvisoinnin ja tulkinnan, jotka ovat parhaan jazzin perusta. Andrew lunastaa potentiaalinsa vasta vastustaessaan h\u00e4net jyr\u00e4nnytt\u00e4 opettajaa ja soittaessaan yleis\u00f6n edess\u00e4 omiaan. Vaikuttavaa loppukohtausta ei vesit\u00e4 edes se, ett\u00e4 Andrewn kaikessa ep\u00e4onnistunut is\u00e4 seuraa poikansa esityst\u00e4 lumoutuneena lavan sivulta. Alleviivaavuus on Whiplashin <\/i>huonoin puoli. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tee elokuvasta huonoa.<\/p>\n

Whiplashin<\/i> ongelma on Brodyn mukaan se, ett\u00e4 sen maailmankuva on nihilistinen. Muusikot eiv\u00e4t nauti soittamisesta. Heid\u00e4n arkensa on yht\u00e4 tuskaa. Muut arvostelijat ovat olleet armeliaampia. Whiplashia<\/i> on kehuttu. Filmill\u00e4 on arvostelukeskiarvoja mittaavalla Rotten Tomatoes<\/i> -sivulla kunnioitettavat 95 prosentin pisteet. Lis\u00e4ksi Whiplash<\/i> oli ehdolla viiden Oscarin saajaksi ja se voitti kolme. Elokuva onkin monessa suhteessa erinomainen. Sen kompastuskivi on keskinkertainen k\u00e4sikirjoitus.<\/p>\n

Sek\u00e4 kehujat ett\u00e4 haukkujat ovat oikeassa. Whiplash <\/i>ei ole suuri jazzelokuva, mutta toisaalta se ei yrit\u00e4k\u00e4\u00e4n olla sellainen. Sen jazz voitaisiin helposti vaihtaa mihin tahansa muuhun taiteenlajiin, kuten kirjoittamiseen, maalaamiseen tai veist\u00e4miseen. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa se on stereotyyppinen ja sen hahmot ovat karikatyyrej\u00e4. Whiplash <\/i>kertoo suuruuden tavoittelusta ja taiteen tekemisest\u00e4 yleisell\u00e4 tasolla. Se kertoo itsens\u00e4 ylitt\u00e4misest\u00e4 ja ihmisten toisiinsa omaamasta vallasta. Se on suosionsa ansainnut.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Whiplash (2014) kertoo \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksiin menev\u00e4st\u00e4 musiikinopettaja Terence Fletcherist\u00e4 (J.K. Simmons), jonka mielest\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":437,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[140,735],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Brody-Whiplash-1200.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Brody-Whiplash-1200.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/10"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=10"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3170,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions\/3170"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/437"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=10"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=10"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=10"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}