{"id":112,"date":"2012-03-12T08:52:00","date_gmt":"2012-03-12T06:52:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/nebraskasta\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:12","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:12","slug":"nebraskasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/nebraskasta\/","title":{"rendered":"Nebraskasta"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

<\/div>\n
Bruce Springsteenin albumi Nebraska<\/i> t\u00e4ytti vastik\u00e4\u00e4n 30 vuotta. \u201dRockin tulevaisuudeksi\u201d aikoinaan kutsutun Springsteenin vuonna 1982 julkaisemasta akustisesta levyst\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t nekin, jotka eiv\u00e4t h\u00e4nen tunteikkaasta muusta tuotannostaan perusta. Levy on inspiroinut monia.<\/p>\n
Nebraska<\/i> on myyntilistoilla koko uransa jyll\u00e4nneen muusikon muihin tekemisiin verrattuna yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n riisuttua folkrockia, jonka pessimistiset laulut, kuten Atlantic City, Johnny 99 ja Open All Night, kertovat amerikkalaisen unelman k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolesta. Siihen kuuluu k\u00f6yhyytt\u00e4, syrj\u00e4ytyneisyytt\u00e4, rikollisuutta, sairautta ja kuolemaa. Springsteen laulaa Ronald Reaganin vapaan talouden nimeen vannovasta Yhdysvalloista, mutta levyn teemat ovat yleismaailmallisia ja pysyvi\u00e4, ja juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 albumi on kest\u00e4nyt tekij\u00e4ns\u00e4 tuotannosta aikaa parhaiten.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 suosiosta nauttivalla Nebraskalla<\/i> ei soita Springsteenin taustayhtyeen\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n jyll\u00e4nnyt big band -kokoonpano E Street Band, vaan enimm\u00e4kseen vain akustisella kitaralla itse\u00e4\u00e4n s\u00e4est\u00e4v\u00e4 laulaja. Levy\u00e4 yritettiin kyll\u00e4 \u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 rock-kokoonpanolla ja studiossa, mutta lopputulos ei miellytt\u00e4nyt soittajia, joten kauppojen hyllyille p\u00e4\u00e4tyi Springsteenin nauhurille kotonaan \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4 rosoinen demoversio.<\/p>\n

Riisuttujen laulujen julkaiseminen oli riskialtis temppu, koska Springsteen oli vastik\u00e4\u00e4n noussut suureen suosioon vuoden 1980 The River <\/i>-tuplalevyll\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 seuranneella pitk\u00e4ll\u00e4 kiertueella, ja koska moni odotti h\u00e4nen julkaisevan lis\u00e4\u00e4 virtaviivaista rockia. Hiljainen Nebraska<\/i> l\u00f6i monet \u00e4llik\u00e4ll\u00e4. Akustisen albumin tekeminen oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 veto, koska lukemattomat 1980-luvun muusikot suosivat syntetisaattoreita ja muuta humpuukia, eik\u00e4 heid\u00e4n musiikillaan ole nyky\u00e4\u00e4n kuin korkeintaan camp-arvoa. Nebraskan<\/i> arvostelu- ja myyntimenestyksen voi n\u00e4hd\u00e4 johtaneen akustisten levyjen virtaan ja lis\u00e4nneen my\u00f6s jo unholaan painumassa olleen folk-musiikin suosiota.<\/p>\n

David Burken viime vuonna ilmestynyt kirja Heart Of Darkness: Bruce Springsteen\u2019s Nebraska <\/i>pyrkii valottamaan Springsteenin t\u00e4rkeimm\u00e4n tai ainakin parhaiten aikaa kest\u00e4neen levyn synty\u00e4 ja merkityst\u00e4. Burken kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n levyn mutkikasta tekoprosessia ja kuullaan monien sen vaikuttamaksi tulleiden musiikkialalla ty\u00f6skentelevien henkil\u00f6iden haastatteluja. Teos j\u00e4\u00e4 potentiaalistaan huolimatta kuitenkin k\u00f6yk\u00e4iseksi. Tosiasiat kerrotaan, mutta mit\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 mielikuvituksettomasti nimetyst\u00e4 ja tyls\u00e4sti kirjoitetusta Heart Of Darknessista<\/i> ei selvi\u00e4. Burkelta puuttuu n\u00e4kemys.<\/p>\n

Musiikista ty\u00f6kseen kirjoittava irlantilainen Burke pohtii sivukaupalla amerikkalaisuuden syvint\u00e4 olemusta. T\u00e4m\u00e4 lienee monien mielest\u00e4 Heart Of Darknessin<\/i> parasta antia, koska Burke on saanut kultaisen keskitien pohdinnoistaan paljon kiitosta<\/a>. Kirjoittaja vaikuttaa mukavalta ja maailman ongelmat tiedostavalta miehelt\u00e4. H\u00e4nen kanssaan on helppo olla samaa mielt\u00e4. Burke on Barack Obaman kannattaja, amerikkalaisen imperialismin, Ronald Reaganin ja George W. Bushin vastustaja sek\u00e4 joka suhteessa kirkasotsainen liberaali, jonka mietteit\u00e4 lukiessa \u201dyhteis\u00f6llisyytt\u00e4\u201d korostaneet muusikot, kuten Woody Guthrie, Pete Seeger ja Springsteen, alkavat vaikuttaa johdonmukaisilta poliittisilta ajattelijoilta.<\/p>\n

Burken paasakseen kyll\u00e4styy nopeasti: “Maailma muuttui syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Niin kansainv\u00e4linen lehdist\u00f6 ainakin haluaa meid\u00e4n uskovan. He ovat v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ne, jotka eiv\u00e4t halunneet joutua kaikkivoivan amerikkalaisen kapitalismin ja kulttuurisen homogenisaation kohteeksi, iskiv\u00e4t takaisin.” (s. 137) En ole amerikkalaisen el\u00e4m\u00e4ntavan puolustaja, mutta t\u00e4llainen avautuminen on musiikkiaiheisessa kirjassa liian paksua, olkoonkin ett\u00e4 kirjoittaja toivoo maailman muuttuvan tasa-arvoisemmaksi ja paremmaksi paikaksi.<\/p>\n

Heart Of Darkness: Bruce Springsteen\u2019s Nebraskan<\/i> suurin ongelma on, ett\u00e4 vaikka kirja on melko lyhyt, vain noin 200 sivun mittainen, niin siin\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi l\u00e4hes koko Springsteenin tuotanto. Teos ei ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 keskity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Nebraskaan<\/i>. Vauhtia on liikaa ja Springsteenin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n luettelomaisesti ja levy levylt\u00e4. Burkella ei ole paljoakaan sanottavaa yksitt\u00e4isist\u00e4 lauluista, eik\u00e4 h\u00e4nen tiet\u00e4myksens\u00e4 kokonaisuuksistakaan vakuuta. Kirja on t\u00e4ynn\u00e4 kliseit\u00e4, kuten: \u201dTunnel of Lovea<\/i> ei ole helppo kuunnella, mutta kyseess\u00e4 on yht\u00e4 kaikki Springsteenin oma Blood On The Tracks<\/i>.\u201d (s. 123)<\/p>\n

Springsteenist\u00e4 on kirjoitettu monia kirjoja. Ne, kuten Dave Marshin vajaan kymmenen vuoden takainen Bruce Springsteen: Pomon tarina 1972-2004<\/i>, ovat puolueellisia ja pit\u00e4v\u00e4t Springsteeni\u00e4 erehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 suurmiehen\u00e4. Suurmies t\u00e4m\u00e4 New Jerseyn kasvatti toki on, mutta my\u00f6s h\u00e4nen harha-askeliaan olisi hyv\u00e4 tuoda rehellisemmin esille. Monilta j\u00e4\u00e4 esimerkiksi mainitsematta, ett\u00e4 Springsteen teki kardinaalivirheen hajottaessaan E Street Bandin 1980-luvun lopussa ja julkaisemalla sessiomuusikkojen kanssa Human Touchin<\/i> ja Lucky Townin<\/i> kaltaisia ala-arvoisia levyj\u00e4. My\u00f6hemmin h\u00e4n ymm\u00e4rsi onneksi muodostaa E Street Bandin uudelleen, mutta puolueettomalle el\u00e4m\u00e4kerralle olisi joka tapauksessa tilausta.<\/p>\n

Burken kirja erottuu massasta, koska sen aihe on periaatteessa rajattu ja ytimek\u00e4s. Se mainostaa keskittyv\u00e4ns\u00e4 vain yhteen Springsteenin levyyn ja pystyy l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti antamaan tiivistetyn kuvan er\u00e4\u00e4n aikamme merkitt\u00e4vimm\u00e4n populaarimuusikon tietyst\u00e4 luomisvaiheesta. Toteutus kuitenkin ontuu, koska Burke ei pysty menem\u00e4\u00e4n tarpeeksi syv\u00e4lle Nebraskan<\/i> laulujen kuvaamaan synkk\u00e4\u00e4n todellisuuteen, ja koska kirjoittaja vaikuttaa t\u00e4m\u00e4n teoksen perusteella aivan liian lammasmaiselta tyypilt\u00e4. Burken maailmankuva on turhan sile\u00e4. Heart Of Darkness: Bruce Springsteen\u2019s Nebraska<\/i> ei t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 onnistu r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tajuntaa, mutta onneksi sen aiheena oleva musiikki on toista maata. <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Bruce Springsteenin albumi Nebraska t\u00e4ytti vastik\u00e4\u00e4n 30 vuotta. \u201dRockin tulevaisuudeksi\u201d aikoinaan kutsutun…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":640,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[83,401,410],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Bruce_Springsteen-Nebraska-Frontal.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Bruce_Springsteen-Nebraska-Frontal.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/112"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=112"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/112\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3272,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/112\/revisions\/3272"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/640"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=112"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=112"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=112"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}