{"id":121,"date":"2011-12-29T16:28:00","date_gmt":"2011-12-29T14:28:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/michel-houellebecq-maasto-ja-kartta\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:14","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:14","slug":"michel-houellebecq-maasto-ja-kartta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/michel-houellebecq-maasto-ja-kartta\/","title":{"rendered":"Michel Houellebecq: Maasto ja kartta"},"content":{"rendered":"

\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5691588251606449602\"<\/a><\/p>\n

—<\/p>\n

(Julkaisematon kirja-arvostelu vuodelta 2011)<\/p>\n

—<\/p>\n

Michel Houellebecq: Maasto ja kartta, romaani, WSOY 2011 (Ville Keyn\u00e4s suom.)<\/p>\n

Michel Houellebecq kirjoittaa aiheromaaneja, jotka yhdistelev\u00e4t esseet\u00e4 ja proosaa. H\u00e4n ottaa mielell\u00e4\u00e4n kantaa nykyisiin huolenaiheisiin, kuten maahanmuuttoon, islamismiin ja seksuaalisuuteen liittyviin ongelmiin. Houllebecq lukeutuu niin sanottuihin kohukirjailijoihin, mutta t\u00e4t\u00e4 asiaa ei kannata korostaa liikaa. Kohu on nimitt\u00e4in syntynyt l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Houellebecq uskaltaa kritisoida l\u00e4nsimaista el\u00e4m\u00e4nmenoa, eik\u00e4 liiku meik\u00e4l\u00e4isten kirjailijoiden mukavuusalueilla. Lis\u00e4ksi h\u00e4n antaa mielell\u00e4\u00e4n provosoivia lausuntoja. Niiden aiheuttamassa ryt\u00e4k\u00e4ss\u00e4 unohtuu usein, ett\u00e4 ranskalainen on erinomainen kirjailija.<\/p>\n

Houellebecq sai viimeisimmist\u00e4 La carte et le territoire -romaanistaan (Maasto ja kartta) kotimaansa arvostetun Goncourt-kirjallisuuspalkinnon. Tunnustus vaikutti tosin tulleen kirjailijan laadukkaasta aiemmasta tuotannosta, sill\u00e4 Maasto ja kartta ei kuulu tekij\u00e4ns\u00e4 parhaimpiin t\u00f6ihin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 uusi romaani olisi huono. Keskinkertaistakin Houellebecqi\u00e4 lukee mielell\u00e4\u00e4n. Uusin kirja vaikuttaa v\u00e4lity\u00f6lt\u00e4, mutta se vahvistaa entisest\u00e4\u00e4n mielikuvaa Houellebecqist\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 t\u00e4rkeimmist\u00e4 nykykirjailijoista.<\/p>\n

Houellebecqin heikkouksia ovat ontot henkil\u00f6hahmot ja k\u00f6yk\u00e4iset juonet, vahvuuksia puolestaan aihevalinnat ja niiden tarkkan\u00e4k\u00f6inen k\u00e4sittely. Kirjailija on saanut lokaa niskaansa, sill\u00e4 h\u00e4n on esimerkiksi nimitt\u00e4nyt islamia \u201dmaailman typerimm\u00e4ksi uskonnoksi\u201d. Kiiltomatoon kirjoittanut Jarkko Tontti m\u00e4\u00e4ritteli Houellebecqin Oikeus nautintoon -romaanin liioittelun romaanitaiteeksi, ja t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa. Ranskalainen provosoi, mutta p\u00e4\u00e4see provosoidessaan l\u00e4helle totuutta.<\/p>\n

Maasto ja kartta kertoo ranskalaisesta Jed Martinista. H\u00e4n on valokuvaaja ja taidemaalari, joka k\u00e4rsii luomisen tuskasta ja l\u00e4hes t\u00e4ydellisest\u00e4 tunteettomuudesta muihin ihmisiin n\u00e4hden. Amerikkalaiset kirjallisuuspiirit eiv\u00e4t Houellebecqist\u00e4 perusta, sill\u00e4 h\u00e4nen romaaniensa maailmankuva on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pessimistinen. H\u00e4nen hahmonsa eiv\u00e4t ole kiinnostuneita juuri kiinnostuneita mist\u00e4\u00e4n, ellei rahaa ja valtaa lasketa. Seksin Houellebecq n\u00e4kee rahan ansaitsemisen ja vallan tavoittelun v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n

Martin nousee maailmanmaineeseen ensin Michelinin kartoista tekemill\u00e4\u00e4n valokuvasuurennoksilla ja my\u00f6hemmin erilaisia ammatteja kuvaavilla maalauksilla. Kaikkein eniten hysteriaa aiheuttaa maalaus \u201dBill Gates ja Steve Jobs keskustelevat tietotekniikan tulevaisuudesta\u201d, Houellebecqin piikki teknologiaan ja sen kehitt\u00e4jiin h\u00f6yr\u00e4ht\u00e4neelle nykyajalle. Taidemaailmaa Houellebecq kuvaa j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4ksi instituutioksi, joka rynt\u00e4ilee p\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti eri muoti-ilmi\u00f6iden per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Tekij\u00e4 ironisoi Maastossa ja kartassa my\u00f6s itse\u00e4\u00e4n. Romaanissa on henkil\u00f6hahmona kirjailija Michel Houellebecq, josta p\u00e4\u00e4hahmo Martin maalaa muotokuvan. Samalla kaksi taiteilijaa tutustuvat toisiinsa. Fiktiivinen Houellebecq kuvataan erakoituneeksi ja vastenmieliseksi alkoholistiksi, eli juuri samanlaiseksi millaisen mielikuvan lehdist\u00f6 on oikeasta Houellebecqist\u00e4 antanut. Maalaukseen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 Houellebecq p\u00e4\u00e4tyy kirjoittamaan Martinin n\u00e4yttelyyn pitk\u00e4hk\u00f6n esittelytekstin, joka lis\u00e4\u00e4 kuvataiteilijan suosiota entisest\u00e4\u00e4n. Romaanien tekij\u00e4lle k\u00e4y sen sijaan kehnosti, sill\u00e4 h\u00e4net tapetaan raa\u2019asti.<\/p>\n

Maastossa ja kartassa osallistutaan fiktiivisen Houellebecqin hautajaisiin. Todellinen kirjailija on monesti uhkaillut lopettaa kirjoittamisen, sill\u00e4 h\u00e4n on kyll\u00e4stynyt sen mukanaan tuomaan kuuluisuuteen, joten Maastossa ja kartassa oleva hautajaiskohtaus saattaa olla vertauskuva oikean kirjailijanty\u00f6n p\u00e4\u00e4ttymiselle.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 rivej\u00e4 ja lausuntoja ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kannata ottaa aivan tosissaan. Ennen kuolemaansa fiktiivinen Houellebecq toteaa tuntevansa \u201dihmiskuntaa kohtaan vain heikkoa solidaarisuutta\u201d, mutta todellinen Houellebecq jatkaa silti romaanien kirjoittamista ja tuntee selv\u00e4\u00e4 huolta l\u00e4nsimaisen kulttuurin tulevaisuudesta. Ihmisinhon takaa pulpahtelee silloin t\u00e4ll\u00f6in usko ihmiseen.<\/p>\n

Houellebecqin hahmot eiv\u00e4t tosin yleens\u00e4 l\u00f6yd\u00e4 paikkaansa maailmassa. Martinkin vieraantuu el\u00e4m\u00e4st\u00e4, mutta hieman eriskummallisella tavalla. H\u00e4n tulee valokuvillaan ja maalauksillaan niin rikkaaksi, ettei h\u00e4nen en\u00e4\u00e4 tarvitse tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Martin ostaa Audi A6:n, t\u00e4ydellisen henkil\u00f6auton, ja vet\u00e4ytyy muurin ja mets\u00e4n suojaamaan kartanoonsa. H\u00e4n saavuttaa rauhan vierailemalla valtavassa ja l\u00e4hes tyhj\u00e4ss\u00e4 hypermarketissa sek\u00e4 ajellessaan uudella Audillaan \u201dlevollisena, ilottomana, ehdottoman neutraalina\u201d.<\/p>\n

Maaston ja kartan Parnassoon arvostelleen Tommi Melenderin mielest\u00e4 edellinen lainaus kuvaa nykyihmisten kyltym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 materialismia, mutta t\u00e4m\u00e4 on hieman turhan yksioikoinen n\u00e4kemys. Ihminen on aina saanut nautintoa hyvin suunnitelluista esineist\u00e4. Martinin ongelmana on, ett\u00e4 h\u00e4n sulkeutuu kokonaan maailmalta ja lopettaa olemassaololleen merkityksen antaneen ty\u00f6skentelyn kokonaan. H\u00e4n on kykenem\u00e4t\u00f6n ratkaisemaan ongelmaa, joka syntyy toimeentulon rajamailla el\u00e4neen taiteilijan alkaessa takoa rahaa. Houellebecq ratkaisi oman vastaavan ongelmansa muuntamalla sen kirjaksi.<\/p>\n

Esa M\u00e4kij\u00e4rvi
esa.makijarvi[at]gmail.com<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

— (Julkaisematon kirja-arvostelu vuodelta 2011) — Michel Houellebecq: Maasto ja kartta, romaani,…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":658,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[302,353,385],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/8343158.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/8343158.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/121"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=121"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/121\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3281,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/121\/revisions\/3281"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/658"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=121"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=121"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=121"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}