{"id":128,"date":"2011-11-16T11:16:00","date_gmt":"2011-11-16T09:16:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/suuresta-harppauksesta\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:15","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:15","slug":"suuresta-harppauksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/suuresta-harppauksesta\/","title":{"rendered":"Suuresta harppauksesta"},"content":{"rendered":"

\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5675551285907224242\"<\/a><\/p>\n

Suurella harppauksella tarkoitetaan Kiinassa noin vuosina 1958-1962 toteutettua yhteiskunnallista uudistusta, jonka tarkoituksena oli nostaa maa hetkess\u00e4 maailman kehittyneimpien talouksien joukkoon. Kommunistien ideoima maatalouden ja teollisuuden t\u00e4ydellinen uudistaminen johti valtavaan inhimilliseen katastrofiin, kuten Frank Dik\u00f6tterin vasta suomennetusta kirjasta Mao – Kiinan suuri n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 1958-1962 selvi\u00e4\u00e4. Suuri harppaus aiheutti n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n, joka johti lukemattomien ihmisten kuolemaan.<\/p>\n

Kommunismi on ollut kaikista ihmiskuntaa koetelleista poliittisista mullistuksista tuhoisin. Se on poliittinen uskonto, jonka tavoitteet ovat ep\u00e4realistiset ja todellisuudesta irronneet. Lukuisat kommunistista ideologiaa noudattaneet maat ovat ep\u00e4onnistuneet t\u00e4ydellisesti. Neuvostoliitolta, Kiinalta, Kuubalta, Pohjois-Korealta, Laosilta ja Vietnamilta on j\u00e4\u00e4nyt utopistinen ihanneyhteiskunta toteuttamatta. Kansan nimiss\u00e4 tehdyt vallankaappaukset eiv\u00e4t ole johtaneet yhteiseen hyv\u00e4\u00e4n perustuvaan hallintoon, vaan harvainvaltaan, jossa muutamat ovat hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4neet monia. Mao Zedongin Kiina on er\u00e4s viime vuosisadan varoittavampia esimerkkej\u00e4.<\/p>\n

Neuvostoliittoa rautaisella k\u00e4dell\u00e4 hallinnut Josef Stalin ja Kiinaa kuristusotteessaan pit\u00e4nyt Mao olivat raakoja diktaattoreita, joiden tekem\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset johtivat kymmenien miljoonien ihmisten kuolemaan (satojen, jos sodat lasketaan mukaan). Adolf Hitlerist\u00e4 puhutaan meill\u00e4 eniten, vaikka my\u00f6s Stalinia ja Maoa olisi syyt\u00e4 tarkastella enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 suurin piirtein samoihin aikoihin hallinnut kolmikko kuuluu maailmahistorian pahimpien rikollisten joukkoon. Holokausti, Ukrainan n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 ja suuri harppaus olivat valtavia katastrofeja, joista meid\u00e4n pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4 ja joista meid\u00e4n pit\u00e4isi yritt\u00e4\u00e4 ottaa opiksi.<\/p>\n

Suurta harppausta edelsi pieni harppaus, jolloin suoritettiin maltillisempia taloudellisia uudistuksia, ja sen j\u00e4lkeen alkoi kulttuurivallankumous, jolloin kommunistista johtoa suuren harppauksen aikana kritisoineita tahoja vangittiin ja tapettiin.<\/p>\n

On yleisess\u00e4 tiedossa, ett\u00e4 kommunistisissa maissa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n sovellettava \u201dtarkoitus pyhitt\u00e4\u00e4 keinot\u201d -ajattelu tarkoittaa ihmisten uhraamista aatteen alttarilla. Maon yhteiskuntamalli perustui Lenin kuuluisaan tokaisuun, jonka mukaan ainoastaan ty\u00f6t\u00e4 tekeville voi antaa leip\u00e4\u00e4. Kiinassa syntyikin Neuvostoliiton tyylinen hirvi\u00f6yhteiskunta, jossa naisilla, lapsilla, vanhuksilla, vammaisilla, sairailla ja muulla v\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4ll\u00e4 v\u00e4ell\u00e4 ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaista ihmisarvoa. Darvinistinen l\u00e4hestymistapa oli per\u00e4isin l\u00e4himenneisyydest\u00e4, jossa Mao oli joukkoineen selviytynyt pitk\u00e4st\u00e4 ja verisest\u00e4 sis\u00e4llissodasta, ja onnistunut kaappaamaan vallan periviholliseltaan T\u0161iang Kai-\u0161ekilt\u00e4. Vallan makuun p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n Mao keksi koko joukon katastrofiin johtaneita uudistuksia.<\/p>\n

Kiina on valtava maa ja suuren harppauksen k\u00e4ynnistyess\u00e4 maassa oli valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 potentiaalisia ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4. Kenenk\u00e4\u00e4n ei annettu laiskotella. Kaikki kynnelle kykenev\u00e4t l\u00e4hetettiin pelloille ja tehtaisiin. Ty\u00f6st\u00e4 kielt\u00e4ytyneet tai ty\u00f6h\u00f6n kykenem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t suljettiin vankileireihin tai tapettiin. Neuvostoliitossa tai Kiinassa ei tosiaankaan ollut lainkaan ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4, mutta nollaty\u00f6tt\u00f6myys saavutettiin raa’in menetelmin. Ihminen suostuu kyll\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4, jos h\u00e4nt\u00e4 uhataan v\u00e4kivallalla, mutta ty\u00f6n j\u00e4lki ei t\u00e4ll\u00f6in ole parasta mahdollista. Suuri harppaus johti r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti lis\u00e4\u00e4ntyneeseen tuotantoon, mutta tavara oli poikkeuksetta heikkolaatuista. Tiettyyn teht\u00e4v\u00e4\u00e4n kouluttautumisen, logistiikan ja terveen j\u00e4rjen k\u00e4ytt\u00e4misen kaltaiset seikat olivat Maolle ja h\u00e4nen kanssahallitsijoilleen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 asioita. Kiina joutui retuper\u00e4lle.<\/p>\n

WikiPedian mukaan harppauksen \u201daikana n\u00e4lk\u00e4\u00e4n arvioidaan menehtyneen 14\u201343 miljoonaa henke\u00e4, ja kymmenet miljoonat lapset j\u00e4iv\u00e4t syntym\u00e4tt\u00e4\u201d, mutta Dik\u00f6tter p\u00e4\u00e4tyy kirjassaan suurempaan lukemaan. H\u00e4nen mukaansa harppauksessa ja sen aiheuttamassa n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4ss\u00e4 kuoli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 45 miljoonaa ihmist\u00e4. Kuolleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on joka tapauksessa valtava, vaikka Kiina pyrkiikin edelleen parhaansa mukaan piilottelemaan tapausta k\u00e4sittelevi\u00e4 arkaluontoisempia asiakirjoja. Maon henkil\u00f6kultti ei kaikeksi onneksi el\u00e4 yht\u00e4 vahvana kuin viel\u00e4 jokin aika sitten, joten Dik\u00f6tter p\u00e4\u00e4si Kiinaan tekem\u00e4\u00e4n laajamittaista tutkimusta. H\u00e4nen kirjansa vahvistaa n\u00e4kemyst\u00e4, jonka mukaan kommunismissa kukaan ei ole koskaan vastuussa mist\u00e4\u00e4n, vaikka sen alaisuudessa inhimillisi\u00e4 katastrofeja tapahtuu t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suurella harppauksella tarkoitetaan Kiinassa noin vuosina 1958-1962 toteutettua yhteiskunnallista uudistusta, jonka tarkoituksena…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":672,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[476,743],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Chairman_Mao.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Chairman_Mao.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/128"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=128"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/128\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3288,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/128\/revisions\/3288"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/672"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=128"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=128"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=128"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}