{"id":132,"date":"2011-10-17T10:06:00","date_gmt":"2011-10-17T07:06:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/penkkiurheilusta\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:16","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:16","slug":"penkkiurheilusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/penkkiurheilusta\/","title":{"rendered":"Penkkiurheilusta"},"content":{"rendered":"

\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5664400725737298546\"<\/a><\/p>\n

Timo Vihavainen kirjoitti taannoin blogissaan<\/a>, ett\u00e4 jalkapallon tai muun joukkueurheilun seuraaminen on tuomittavaa, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n typer\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. H\u00e4n mainitsee pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 penkkiurheilun kaltaista leikki\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ja siteeraa hyv\u00e4ksyv\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn leikin roolia yhteiskunnassa korostanutta kulttuurihistorioitsija Johann Huizingaa, mutta vertaa samassa blogitekstiss\u00e4\u00e4n urheilukatsomoa m\u00f6liseviin apinoihin. <\/p>\n

Vihavainen kertoo totuudenmukaisesti, ett\u00e4 entiset akateemiset piirit vaikenivat urheilusta jyrk\u00e4sti, koska h\u00e4pesiv\u00e4t siihen kuuluvaa el\u00e4imellisyytt\u00e4, mutta nyky\u00e4\u00e4n jalkapalloa ja muuta populaarikulttuuria seurataan suu vaahdossa. En h\u00e4pe\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4 kuuluvani itse j\u00e4lkimm\u00e4iseen ryhm\u00e4\u00e4n. Yleisurheilusta en perusta, mutta pyrin seuraamaan jalkapalloa ja j\u00e4\u00e4kiekkoa mahdollisimman tarkasti. N\u00e4iden lajien joukkueiden ottelut rytmitt\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4ni ja antavat sille ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 merkityst\u00e4. Seuraan kannattamieni joukkueiden edesottamuksia mahdollisimman runsaasti, ja kuulun my\u00f6s siihen Vihavaisen tuomitsemaan joukkoon, jonka mukaan n\u00e4m\u00e4 joukkueet lukeutuvat el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempiin asioihin. Urheilijoiden yksityisel\u00e4m\u00e4 ei tosin minua kiinnosta.<\/p>\n

Vihavainen pit\u00e4\u00e4 urheiluseurojen kannattamista ja niiden pelaajiin samaistumista infantiilisina leikkin\u00e4, jolle ei ole sijaa kyps\u00e4ss\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4. H\u00e4nen mukaansa leikki on nyky\u00e4\u00e4n \u201dtasa-arvoinen osa todellisuutta ja vasta aikuistuminen tekee mahdolliseksi sen asettamisen uuteen perspektiiviin.\u201d Kypsymist\u00e4 ei kuitenkaan tapahdu. El\u00e4mme Vihavaisen mukaan toivottoman infantiilisessa maailmassa, jonka tunnusmerkkej\u00e4 esimerkiksi rock-musiikin ja jalkapallon meiss\u00e4 aiheuttamat tunteenpurkaukset ovat. Urheilun ammattimaistuminen, kaupallistuminen ja sen suosion r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4inen lis\u00e4\u00e4ntyminen saa Vihavaiselta tylyn tuomion. H\u00e4nen mukaansa kyseess\u00e4 on j\u00e4lleen yksi lis\u00e4esimerkki l\u00e4nsimaisen kulttuurin alennuksesta.<\/p>\n

Vihavainen kirjoittaa, ett\u00e4 kun “katsoo katuyleis\u00f6n reaktioita jonkin suuren ottelun ratkettua, tuskin tarvitsee tutkimuksia osoittamaan havaittujen k\u00e4ytt\u00e4ytymismallien primitiivisyytt\u00e4. Oman egon katteeton p\u00f6nkitt\u00e4minen ja vastustajien demonisointi saavuttavat yh\u00e4 uudelleen absurdit mittasuhteet. Mielipuolinen mekastus ja riehunta, suunnitelmalliset ja spontaanit v\u00e4kivallanteot, sanalla sanoen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen lapsenomainen k\u00e4yt\u00f6s sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon sellaisia aggressiivisia primitiivireaktioita, joita mik\u00e4\u00e4n sivistynyt yhteiskunta ei voi hyv\u00e4ksy\u00e4 normaalioloissa.\u201d Kyse on yleistyksest\u00e4. Ihminen on pohjimmiltaan el\u00e4in, ja l\u00e4hes aina ihmisten kokoontuessa sankoin joukoin tiedossa on p\u00e4ihtymist\u00e4, roskaamista, v\u00e4kivaltaa ja mekastusta. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee ainakin rock-festivaaleihin tai muihin tapahtumiin, joissa ihmisten k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ei joko haluta tai pystyt\u00e4 kontrolloimaan mill\u00e4\u00e4n tavalla.<\/p>\n

Jalkapallo-ottelu on kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 rock-festivaalin vastakohta. Suuren luokan jalkapallokamppailu on hallittu tapahtuma, jossa hintavat liput hankkineilla katsojilla on omat numeroidut istuimensa, jossa olutta ei useimmiten tarjota kuin anniskelualueilla, ja jossa poliisit sek\u00e4 muut j\u00e4rjestyksenvalvojat huolehtivat katsojien turvallisuudesta. Katsomoissa on turvallista. Kannattaa saa, eik\u00e4 intohimonkaan osoittamista ole kielletty, kunhan kannattaessaan ja joukkueensa edesottamuksista intoillessaan ei vahingoita ket\u00e4\u00e4n muuta. Vahinkoja tapahtuu, mutta niist\u00e4 on poikkeuksetta tiedossa porttikielto tai oikeusjuttu. Kyseess\u00e4 on varsin terve tapa purkaa arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kasaantuvaa stressi\u00e4.<\/p>\n

Edellinen p\u00e4tee niihin Euroopan maihin, joissa jalkapallolla on pitk\u00e4t perinteet ja joissa urheilua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n sankoin joukoin seuraamassa. Meill\u00e4 Suomessa tilanne on toinen. Jokainen suuren luokan urheilutapahtuma aiheuttaa j\u00e4rjest\u00e4jille valtavia ongelmia, joita ei voida selitt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n penkkiurheilukulttuurin puutteella, vaan jotka johtuvat tapahtumien onnettomasta organisoinnista. Ongelmia ilmenee etenkin meik\u00e4l\u00e4isess\u00e4 jalkapallossa. Ylily\u00f6ntej\u00e4 tapahtuu puolin ja toisin, kun suurien urheilujuhlien j\u00e4rjest\u00e4minen on puuhastelun tasolla. Niinp\u00e4 vaikka suomalaiset ovat urheilukansaa, ja vaikka meill\u00e4 on selv\u00e4\u00e4 tilausta kaikenlaisille urheilutapahtumille, niin organisoinnin puolesta homma ei aina toimi parhaalla mahdollisella tavalla.<\/p>\n

Vihavainen vihjaa blogikirjoituksessaan tietysti my\u00f6s otteluiden ulkopuolisiin tapahtumiin, kuten kaduilla tai kuppiloissa tapahtuviin ja jalkapallon motivoimiin v\u00e4kivallantekoihin. N\u00e4m\u00e4 ovat tietysti tuomittavia asioita. Sek\u00e4 stadioneiden sis\u00e4inen ett\u00e4 niiden ulkopuolinen v\u00e4kivalta on kuitenkin v\u00e4hentynyt viime vuosikymmenien aikana huomattavasti. Ennenh\u00e4n oli viel\u00e4 j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n suuria ja pahamaineisia huligaanikannattajaryhmi\u00e4, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t jalkapalloa tekosyyn\u00e4 kaikkeen rikolliseen toimintaa, mutta nyt huliganismi on l\u00e4hinn\u00e4 marginaali-ilmi\u00f6. \u00c4\u00e4nekk\u00e4imm\u00e4t fanit on aivan oikein j\u00e4rjestetty omiksi kannattajakatsomoikseen, jossa he voivat mielin m\u00e4\u00e4rin heilutella lippujaan, polttaa soihtujaan, huudella solvauksiaan ja laulaa laulujaan. He luovat otteluihin tunnelmaa, eli Vihavaisen sapekkaasti kritisoimaa v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaista kulttuuria, mutta t\u00e4st\u00e4 \u201dmielipuolisesta mekastuksesta\u201d syntyy my\u00f6s paljon hyv\u00e4\u00e4, kuten n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 katsomolakanoita<\/a>. Kannattaminen on parhaimmillaan karnevalistista, pahimmillaan mellakanomaista, mutta yleens\u00e4 rauhallista toimintaa.<\/p>\n

Olen k\u00e4ynyt katsomassa monia jalkapallo-otteluita ymp\u00e4ri maailmaa, enk\u00e4 ole koskaan joutunut mink\u00e4\u00e4nlaisiin ongelmiin tai tuntenut oloani mill\u00e4\u00e4n lailla uhatuksi. T\u00e4ysiss\u00e4kin katsomoissa on vallinnut intohimoisen positiivinen tunnelma. Oman joukkueen h\u00e4vitess\u00e4 ollaan tietysti pettyneit\u00e4, mutta kannattajat sortuvat hyvin harvoin ylily\u00f6nteihin.<\/p>\n

Olen seurannut pallon potkimista eurooppalaisissa kulttuurikaupungeissa, kuten Firenzess\u00e4, Pariisissa ja Madridissa, ja tapittanut urheilun lis\u00e4ksi my\u00f6s taidemuseoiden seinill\u00e4 roikkuvia maalauksia. Kulttuurin eri muodot eiv\u00e4t sulje toisiaan pois. Arvotan suuria taideteoksia ja jalkapallopeliss\u00e4 tehtyj\u00e4 hienoja maaleja luonnollisesti eri tavalla, koska ne kuuluvat t\u00e4ysin toisenlaisiin maailmoihin, mutta mik\u00e4\u00e4n ei est\u00e4 minua arvostamasta molempia. Vihavainen on todenn\u00e4k\u00f6isesti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 massoja houkuttelevat urheilutapahtumat viev\u00e4t heid\u00e4n huomionsa pois el\u00e4m\u00e4n todella t\u00e4rkeilt\u00e4 asioilta, kuten oopperalta, teatterilta ja kirjallisuudelta, mutta massat eiv\u00e4t n\u00e4hd\u00e4kseni ole koskaan olleet erityisen kiinnostuneita suuresta taiteesta.<\/p>\n

Siin\u00e4 olen puolestaan Vihavaisen kanssa samaa mielt\u00e4, ett\u00e4 kaikella leikill\u00e4 on aikansa ja paikkansa. Samaten pid\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4, ett\u00e4 kaikkia mahdollisia asioita, kuten pop-levy\u00e4 ja oopperaa, pit\u00e4isi arvottaa samalla tavalla. Tasap\u00e4ist\u00e4minen ei ole oikein. Olen kirjoittanut t\u00e4ss\u00e4 blogissa terveest\u00e4 elitismist\u00e4, ja per\u00e4\u00e4nkuulutan sit\u00e4 edelleen, mutta my\u00f6s massoille pit\u00e4\u00e4 antaa v\u00e4lill\u00e4 tunnustusta. Laput silmill\u00e4 eteenp\u00e4in ravaavat v\u00e4kijoukot osuvat nimitt\u00e4in v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s oikeaan paikkaan. N\u00e4in on el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempaa draamaa tarjoavan jalkapallon kohdalla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Timo Vihavainen kirjoitti taannoin blogissaan, ett\u00e4 jalkapallon tai muun joukkueurheilun seuraaminen on…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":680,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[701,743],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/boca.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/boca.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/132"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=132"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/132\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3292,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/132\/revisions\/3292"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/680"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=132"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=132"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=132"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}