{"id":1326,"date":"2015-06-25T16:48:38","date_gmt":"2015-06-25T13:48:38","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=1326"},"modified":"2018-02-28T09:41:49","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:49","slug":"unelmien-sielunmessusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/unelmien-sielunmessusta\/","title":{"rendered":"Unelmien sielunmessusta"},"content":{"rendered":"

\"maxresdefault\"<\/a><\/p>\n

Hubert Selby, Jr. (1928\u20132004) kirjoitti omaper\u00e4ist\u00e4, rajua ja mielipiteit\u00e4 jakanutta proosaa. H\u00e4nen keskeisiin teoksiinsa kuuluvat romaanit P\u00e4\u00e4tepys\u00e4kki: Brooklyn <\/em>(1983) ja Unelmien sielunmessu<\/em> (1985). Selbyn erotti massasta se, ett\u00e4 h\u00e4n kuvasi inhorealistisesti nuoruutensa v\u00e4kivaltaista maailmaa, ja se, ettei h\u00e4n juuri v\u00e4litt\u00e4nyt oikeinkirjoituksesta. Tajunnanvirtatekniikalla kirjoittanut Selby k\u00e4sitteli kirjoissaan muun muassa kodittomuutta, huumeriippuvuutta, prostituutiota ja muita taiteessa yleens\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4vi\u00e4 aiheita.<\/p>\n

Unelmien sielunmessu<\/em> kertoo riippuvuuksista. Darren Aronofsky sovitti sen elokuvaksi vuonna 2000. Kirjan ja filmin laadusta kertoo se, ett\u00e4 kumpikin on viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ajan hermolla. Molemmat ovat ravistelevia. Ne eiv\u00e4t ole hymistely\u00e4 tai kauhistelua, vaan pyrkiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n mahdollisimman l\u00e4helle totuutta. Selby k\u00e4sittelee hahmojaan kovakouraisesti. H\u00e4n oli itse pitk\u00e4\u00e4n addikti, mik\u00e4 antoi h\u00e4nelle mahdollisuuden k\u00e4sitell\u00e4 Unelmien sielunmessussa<\/em> riippuvuutta realistisesti ja kertoa sen pahimmista seurauksista. Kirjailijana h\u00e4n oli samaa aihepiiri\u00e4 k\u00e4sitellytt\u00e4 ja selv\u00e4sti enemm\u00e4n julkisuutta saanutta aikalaistaan William S. Burroughsia parempi.<\/p>\n

Unelmien sielunmessu<\/em> on lokeroitu huume-elokuvaksi yhdess\u00e4 muun muassa Trainspottingin <\/em>(1996) kanssa. Aronofskyn filmin kaari on kuitenkin laajempi. Ohjaaja totesi kiinnostuneensa riippuvuuksien luonteesta, liittyiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 sitten vaikkapa huumeisiin, nikotiiniin tai ruokaan. Ihmisen ajattelu on kaikissa vastaavaa. H\u00e4nen on vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon asiasta, johon h\u00e4nell\u00e4 on fyysinen ja henkinen riippuvuus. Irti p\u00e4\u00e4st\u00e4miseen vaadittava prosessi on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kivulias.<\/p>\n

Aronofoskyn varhaisiin tavaramerkkeihin kuuluvat nopeat leikkaukset toimivat Unelmien sielunmessussa<\/em>. Rytmi on heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4. Hahmojen erist\u00e4ytyneisyytt\u00e4 heit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 yhteiskunnasta kuvataan kuvaamalla heit\u00e4 joko hyvin l\u00e4helt\u00e4 tai hyvin kaukaa. Kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole helppoa. Vanhainkodissa asuva Sara Goldfarb (Ellen Burstyn) on koukussa televisioon ja ruokiin. Sara keksii haluavansa laihtua, mist\u00e4 syyst\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4rin h\u00e4nelle m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mi\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. H\u00e4nen poikansa Harry (Jared Leto) ja t\u00e4m\u00e4n tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4 Marion Silver (Jennifer Connelly) ovat puolestaan koukussa heroiiniin. Huume vaikuttaa olevan alussa tie seikkailulliseen, kapinalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta osoittautuu nopeasti tuhoisaksi voimaksi.<\/p>\n

Harry haluaa perustaa oman yrityksen, Marion haaveilee suunnittelemiaan vaatteita myyv\u00e4st\u00e4 liikkeest\u00e4. Harryn yst\u00e4v\u00e4 Tyrone C. Love (Marlon Wayans) ehdottaa huumekauppaa rahojen ker\u00e4\u00e4miseksi. Kaikki menee hetken hyvin, mutta riippuvuus polttaa kolmikon pian loppuun. Nuoret eiv\u00e4t heti ymm\u00e4rr\u00e4 valintojensa seurauksia. He kuvittelevat olevansa vankeina kahlitsevassa todellisuudessa. He pakenevat sit\u00e4 huumeilla, mutta joutuvat niiden takia entist\u00e4 pahempaan paikkaan. Kirjaa uskollisesti seuraavassa elokuvassa ei ole juuri lohtua, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 sen ahdistavuutta.<\/p>\n

T\u00e4ydellisess\u00e4 maailmassa Sara p\u00e4\u00e4sisi televisioon ja nuoret toteuttaisivat haaveensa. L\u00e4\u00e4kkeet ja huumeet mahdollistavat n\u00e4iden unelmien kuvittelemisen todeksi. Todellisuudessa kaikki murenee, eik\u00e4 Saran, Harryn ja Marionin alam\u00e4ke\u00e4 ole helppo seurata. Aivan elokuvan lopussa toivonsa menett\u00e4neet hahmot n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00e4pertynein\u00e4 siki\u00f6asentoon. Sit\u00e4 ennen he ovat vajonneet pohjalle. Ei ihme, ett\u00e4 The A.V. Club<\/em> sijoitti Unelmien sielunmessun<\/em> ensimm\u00e4iseksi listallaan<\/a>, jossa etsittiin loistavia elokuvia, joita ei halua katsoa uudestaan.<\/p>\n

Jopa The Guardian<\/em>, yleens\u00e4 n\u00e4in v\u00e4kivaltaisia filmej\u00e4 kammoksuva lehti, pit\u00e4\u00e4 Unelmien sielunmessua<\/em> loistavana<\/a>. Lehteen tammikuussa 2001 kirjoittanut Peter Bradshaw ep\u00e4ilee kuitenkin elokuvan moraalisia vaikuttimia: \u201dMilloin kaikki meni pieleen? Oliko tuho v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n? Ja mik\u00e4 tarkalleen on \u2019unelma\u2019, josta t\u00e4m\u00e4 on sielunmessu, ja johon viitataan haaveiden haihtumisen vertauskuvana? T\u00e4ss\u00e4 elokuva on arvoituksellinen, eik\u00e4 Unelmien sielunmessun<\/em> viittaamaa moraalia ja merkityst\u00e4 ole helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n

Bradshaw\u2019ta ja muita kriitikoita on h\u00e4irinnyt se, ettei Unelmien sielunmessu<\/em> tarjoa vastauksia, pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hirve\u00e4\u00e4 kurjuutta. Sen huumeiden vastaisuus on ilmeist\u00e4, mutta onko t\u00e4m\u00e4 tarpeeksi kauheuksien n\u00e4ytt\u00e4miseksi? Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n esteettisesti tarkasteltuna Aronofoskyn ohjaus on upea. My\u00f6s n\u00e4yttely on loistavaa, vaikka miesp\u00e4\u00e4osa Jared Letoa onkin nyky\u00e4\u00e4n vaikea ottaa tosissaan h\u00e4nen ryhdytty\u00e4\u00e4n muusikoksi ja alettua revittelem\u00e4\u00e4n 30 Seconds to Marsissa. N\u00e4in armottomat elokuvat ovat harvassa. Unelmien sielunmessua<\/em> ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 halua katsoa kahdesti, mutta ensimm\u00e4inen kerta on hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa ikimuistoinen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hubert Selby, Jr. (1928\u20132004) kirjoitti omaper\u00e4ist\u00e4, rajua ja mielipiteit\u00e4 jakanutta proosaa. H\u00e4nen…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,4,5,16],"tags":[114,139,212,303,697],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/06\/maxresdefault-300x169.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1326"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=1326"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1326\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3163,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1326\/revisions\/3163"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=1326"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=1326"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=1326"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}