{"id":135,"date":"2011-10-08T11:38:00","date_gmt":"2011-10-08T08:38:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/jg-ballard-uponnut-maailma\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:16","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:16","slug":"jg-ballard-uponnut-maailma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/jg-ballard-uponnut-maailma\/","title":{"rendered":"J.G. Ballard: Uponnut maailma"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\" href=\"http:\/\/3.bp.blogspot.com\/--kZWy14lvxI\/TpA2YlUeOLI\/AAAAAAAAAv8\/U8zkXYWo1-Q\/s1600\/J.%2BG.%2BBallard%2BUponnut%2Bmaailma.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"cursor:pointer; cursor:hand;width: 216px; height: 320px;\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/J.-G.-Ballard-Uponnut-maailma.jpg\" border=\"0\" alt=\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5661084527567452338\" \/><\/a><\/p>\n<p>Paluu tulevaisuuteen<\/p>\n<p>J.G. Ballard: Uponnut maailma, romaani, Jalava 2011 (Mika Renvall suom.)<\/p>\n<p>Muutama vuosi sitten kuollut J.G. Ballard on er\u00e4s 1900-luvun t\u00e4rkeimmist\u00e4 kirjailijoista. H\u00e4n ennusti romaaneissaan juuri ne ongelmat ja katastrofit, joista yhteiskuntamme k\u00e4rsii t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. H\u00e4n aavisti esimerkiksi aivan oikein, ett\u00e4 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa ihmisten ongelmat liittyv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 henkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. L\u00e4nsimaiden asukkailla on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuria vaikeuksia sopeutua maailmaan, jossa taloudellinen hyvinvointi on ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n korkealla tasolla. Uskonnon katoaminen on puolestaan johtanut arvotyhji\u00f6\u00f6n, kun el\u00e4m\u00e4 on \u00e4kki\u00e4 menett\u00e4nyt merkityksens\u00e4.<\/p>\n<p>Ballardin laajasta tuotannosta l\u00f6ytyy esimerkiksi sotaa (Auringon valtakunta), seksuaalisia poikkeamia (Crash) ja ylikierroksilla k\u00e4yv\u00e4\u00e4 kaupallistumista (Kingdom Come) k\u00e4sittelevi\u00e4 teoksia. H\u00e4nen kirjansa ovat fiktiota, mutta niiss\u00e4 kaikissa on sama filosofis-esseistinen ote. Ballardin n\u00e4kemyksen mukaan teknologinen kehitys johtaa ihmiskuntaa kohti tuhoa. Syy ei ole teknologiassa itsess\u00e4\u00e4n, vaan siin\u00e4 kuinka olemme sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4neet.<\/p>\n<p>Ballardin romaaneissa yhteiskunta on tavalla tai toisella rappeutunut. My\u00f6hemmiss\u00e4 kirjoissaan Ballard syytt\u00e4\u00e4 rappeutumisesta ihmist\u00e4 itse\u00e4\u00e4n, mutta uran alkuvaiheessa vaikeuksiin l\u00f6ytyi muitakin syit\u00e4. Uransa alussa h\u00e4n seurasi ajan henke\u00e4 ajattelemalla luonnonkatastrofien olevan suurin mahdollinen uhka. Pitk\u00e4\u00e4n suomentamista odottaneessa Uponneessa maailmassa auringonpilkut ovat aiheuttaneet valtavia tulvia ja muuttaneet maailman asuinkelvottomaksi viidakoksi.<\/p>\n<p>Uponneen maailman keski\u00f6ss\u00e4 on ajatus k\u00e4\u00e4nteisest\u00e4 evoluutiosta. Kun olosuhteet muuttuvat radikaalisti, niin ihminen palaa Ballardin mukaan nopeasti aiempaan el\u00e4imellisyyteens\u00e4. Er\u00e4s romaanin henkil\u00f6ist\u00e4 pohtiikin \u00e4\u00e4neen muistavansa kaikki n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4 laguunit ja suot, vaikka h\u00e4nell\u00e4 ei olekaan niist\u00e4 tietoisia kokemuksia. Ballard on parhaimmillaan ihmisen sis\u00e4isten kokemusten kuvaajana. On kiinnostavaa ajatella mahdollisia alitajuisia muistoja ja pelkoja, joita olemme esi-isilt\u00e4mme perineet.<\/p>\n<p>Uponnut maailma julkaistiin vuonna 1962, kirjoittajansa ollessa 32-vuotias. Kokemattomuus n\u00e4kyy pinnallisina henkil\u00f6hahmoina ja ep\u00e4uskottavina juonenk\u00e4\u00e4ntein\u00e4. Romaanin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on psykologi, joka tarkkailee itse\u00e4\u00e4n, muita ihmisi\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n samaan tapaan kuin hy\u00f6nteisi\u00e4 analysoiva tutkija. T\u00e4m\u00e4 est\u00e4\u00e4 lukijaa samaistumasta sivuilla seikkaileviin hahmoihin, mutta antaa toisaalta sijaa luonnonkatastrofeihin liittyville pohdinnoille. Millaisia hirveyksi\u00e4 tapahtuisi, jos l\u00e4mp\u00f6tila nousisi nopeasti ja pysyv\u00e4sti siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n korkeaksi? Pystyisimmek\u00f6 sopeutumaan sellaiseen maailmaan?<\/p>\n<p>Uponnut maailma on Ballardin ensimm\u00e4inen romaani. Se ei ole h\u00e4nen parhaita kirjojaan, mutta kyseess\u00e4 on yht\u00e4 kaikki h\u00e4nen my\u00f6hemm\u00e4n tuotantonsa ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6. Romaanin julkaissut Jalava ansaitsee hatunnoston, sill\u00e4 suuret kustantamot eiv\u00e4t ole katsoneet tarpeelliseksi suomentaa t\u00e4t\u00e4 teosta. Uponnut maailma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 avaimen, joka k\u00e4y muun muassa Crashin, Concrete Islandin ja Tornitalon muodostamaan lukkoon.<\/p>\n<p>Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<br \/>esa.makijarvi(at)gmail.com<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Paluu tulevaisuuteen J.G. Ballard: Uponnut maailma, romaani, Jalava 2011 (Mika Renvall suom.)&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":686,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[233,302,700],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/J.-G.-Ballard-Uponnut-maailma.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/J.-G.-Ballard-Uponnut-maailma.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/135"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=135"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/135\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3295,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/135\/revisions\/3295"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/686"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=135"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=135"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=135"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}