{"id":1350,"date":"2015-07-27T19:31:41","date_gmt":"2015-07-27T16:31:41","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=1350"},"modified":"2018-02-28T09:41:48","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:48","slug":"rambo-taistelijasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/rambo-taistelijasta\/","title":{"rendered":"Rambo \u2013 taistelijasta"},"content":{"rendered":"

\"first_blood_01\"<\/a><\/p>\n

John Rambo on yksi elokuvahistorian v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rretyimmist\u00e4 hahmoista, mutta osa v\u00e4\u00e4rist\u00e4 k\u00e4sityksist\u00e4 on h\u00e4nt\u00e4 n\u00e4ytelleen Sylvester Stallonen (s. 1946) syyt\u00e4. Stallone on tehnyt hahmosta karikatyyrin, jota on vaikea ottaa tosissaan. Ensimm\u00e4inen Rambo<\/em>-elokuva, Taistelija <\/em>(1982), on kuitenkin vakava. Se perustuu David Morrellin romaaniin Ajojahti <\/em>(1974). Filmi ja kirja kertovat Vietnamista palaavasta amerikkalaisesta veteraanista, joka joutuu pikkukaupungissa pilkan ja kiusanteon kohteeksi. Kyse on klassisesta asetelmasta: sodasta palaava veteraani ei pysty sopeutumaan tavalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 se mill\u00e4\u00e4n muotoa sovi h\u00e4nelle. Kaksi maailmaa, siviilien ja sotilaiden, pysyv\u00e4t erillisin\u00e4.<\/p>\n

Rambo tunnetaan useimpien toimesta amerikkalaisten vihollisia, l\u00e4hinn\u00e4 kommunisteja, liukuhinnalta lahtaavana tappokoneena. H\u00e4nen tavaramerkkeihins\u00e4 kuuluvat paljas, lihaksikas yl\u00e4vartalo, hiuksia koristava nauha, ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iset, sodan oikeutusta k\u00e4sittelev\u00e4t mutinat ja yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 kannateltava rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4ri. Elitistin artikkelissa<\/a> \u201dRambo \u2013 moderni sodanjumala ja miehen puhdas ilmentym\u00e4\u201d Rambon hehkutetaan vetoavan \u201derityisesti miespuolisten uinuviin esihistoriallisiin vaistoihin ja fantasioihin. Rambo on todellinen alfauros ja monologi valkoisen miehen kaikkivoipaisuudesta. Rambo edustaa kaikkia niit\u00e4 arvoja, joita miehet haluavat rinnastaa itseens\u00e4 ja toimiinsa. Rambo el\u00e4\u00e4 harmoniassa luonnon kanssa, mutta osaa my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 viimeisint\u00e4 tekniikkaa. Nykyajan romantisoidussa mets\u00e4st\u00e4j\u00e4kuvassa mies on juuri t\u00e4llainen: vapaa, riippumaton, oman itsens\u00e4 herra ja omien polkujensa tallaaja.\u201d<\/p>\n

T\u00e4llaiseksi Ramboa ei suinkaan tarkoitettu, ei ainakaan kokonaan. H\u00e4n on esiintynyt nelj\u00e4ss\u00e4 elokuvassa. Niist\u00e4 ensimm\u00e4inen ja viimeinen ovat uskottavimpia. Rambo n\u00e4ytt\u00e4ytyy niiss\u00e4 haavoittuneena miehen\u00e4, joka yritt\u00e4\u00e4 turhaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sis\u00e4isen tasapainon ja rauhan. Sota on h\u00e4nen todellinen luontonsa. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy osin tahtomattaan vaarallisiin tilanteisiin, eik\u00e4 osaa olla huolehtimatta henkisest\u00e4 hyvinvoinnistaan. Taistelijassa<\/em> Rambo jopa itkee juuri ennen lopputekstej\u00e4. H\u00e4n tilitt\u00e4\u00e4 ainoalle yst\u00e4v\u00e4lleen, eversti Trautmanille, Vietnamin sodan veteraanien surkeasta kohtelusta, ennen kuin h\u00e4net pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n ja vied\u00e4\u00e4n pois.<\/p>\n

Monelle on ehk\u00e4 yll\u00e4tys, ett\u00e4 Taistelijassa<\/em> kuolee vain yksi ihminen. Vakavia loukkaantumisia tapahtuu tosin useita. Samoja teemoja toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sittelev\u00e4 Rambo <\/em>(2008) on puolestaan sarjan verisin, mutta siin\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntynyt Rambo onkin kyyninen ja kurkkuaan my\u00f6ten t\u00e4ynn\u00e4 maailman menoa. Verikekkerit ovat t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4t. Nelj\u00e4s Rambo<\/em> on hyvin brutaali, mik\u00e4 korostaa sen erillisyytt\u00e4 sarjan l\u00e4hinn\u00e4 komediaa muistuttavista toisesta ja kolmannesta osasta.<\/p>\n

Rambojen<\/em> arvottaminen riippuukin t\u00e4ysin katsojan elokuvamausta. Vakavasta menosta kiinnostuneiden kannattaa katsoa ensimm\u00e4inen ja nelj\u00e4s osa, aivotonta viihdett\u00e4 etsiville voi suositella kahta keskimm\u00e4ist\u00e4. Ne kaikki ovat omalla tavallaan hyvi\u00e4. Viel\u00e4 Taistelijassa<\/em> Rambolla on jonkin verran itsesuojeluvaistoa. H\u00e4n kerj\u00e4\u00e4 verta nen\u00e4st\u00e4\u00e4n, mutta on silti h\u00e4t\u00e4\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4ss\u00e4 per\u00e4\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hetettyjen ja lukum\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n ylivoimaisten vastustajiensa kanssa. Sarkastisesti nimettyyn Hopen pikkukaupunkiin saavuttuaan sadistinen seriffi Will Teasle (Brian Dennehy) yritt\u00e4\u00e4 saada piipahtamaan tulevan Rambon l\u00e4htem\u00e4\u00e4n. Teasle ei pid\u00e4 kulkureista, jollaiselta Rambo resuisine vaatteineen ja leikkaamattomine hiuksineen p\u00e4\u00e4llisin puolin vaikuttaa.<\/p>\n

Rambo painelee kuitenkin seriffin kielloista huolimatta kaupunkiin. H\u00e4nen on vaikea sulattaa kunniansa loukkaamista, asetelma mik\u00e4 toistuu jatko-osissa. Rambo on vanhanaikainen mies, vaikka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 bodatulta hipilt\u00e4. H\u00e4n on erinomainen sotilas, l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4\u00e4 kuin modernia ihmist\u00e4. Teasle ei pysty n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Rambon ulkokuorta syvemm\u00e4lle, vaan tuomitsee t\u00e4m\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4 naamasta.<\/p>\n

Teaslen pid\u00e4tetty\u00e4 Rambon ja heitetty\u00e4 h\u00e4net putkaan vangittu pakenee v\u00e4kivaltaa k\u00e4ytt\u00e4en. T\u00e4t\u00e4 perustellaan takaumilla, joissa Rambon n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n olleen vastaavissa olosuhteissa vietnamilaisten vankina. Vapaana ihmisen\u00e4 Rambo ei hyv\u00e4ksy virkavallan toimia. H\u00e4n pakenee mets\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 helikopteri seuraa h\u00e4nt\u00e4 ja yritt\u00e4\u00e4 tappaa h\u00e4net. Rambo heitt\u00e4\u00e4 helikopteria kivell\u00e4 ja saa sen putoamaan. Teasle ei hyv\u00e4ksy Rambon v\u00e4itett\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kopterin tuhoaminen ja sen pilotin tappaminen oli onnettomuus. H\u00e4n kutsuu paikalle toistaitoisista viikonloppusotilaista koostuvan kansalliskaartin, jota Rambo ylivertaisilla taidoillaan n\u00f6yryytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Taistelijan<\/em> nerokkuus piilee siin\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 Rambo on romaanissa syd\u00e4met\u00f6n tappokone, Stallone tuo h\u00e4nest\u00e4 esiin sympaattisen sotilaan. H\u00e4net ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin. Vietnamin sodan vastaisuus oli suurta. Parhaansa tehneet veteraanit saivat silti lokaa niskaansa, ja t\u00e4t\u00e4 asiaa Taistelija<\/em> kommentoi. Elokuva ei ole erityisen tyylik\u00e4s, mutta saa tekoajankohtansa takia paljon anteeksi. Tarinassa on useita aukkoja. Eversti Trautman esimerkiksi nauttii armeijassa ilmeisen suurta arvostusta, vaikka h\u00e4nen kerrotaan tapattaneen koko eliittijoukkonsa Ramboa lukuun ottamatta. T\u00e4llaisilla pikkuseikoilla ei ole kuitenkaan v\u00e4li\u00e4. Taistelija<\/em> hy\u00f6tyy Stallonen kulmikkuudesta n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 ja h\u00e4nen sankarillisesta ulkomuodostaan. Vasta my\u00f6hemmin 1980-luvulla Rambon potentiaalia uhkunut hahmo vesitettiin tuotantoyhti\u00f6n muutettua h\u00e4net halvaksi karikatyyriksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

John Rambo on yksi elokuvahistorian v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rretyimmist\u00e4 hahmoista, mutta osa v\u00e4\u00e4rist\u00e4 k\u00e4sityksist\u00e4 on…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,4,5,16],"tags":[499,600,604],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/06\/first_blood_01-300x127.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1350"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=1350"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1350\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3161,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1350\/revisions\/3161"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=1350"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=1350"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=1350"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}