{"id":140,"date":"2011-09-12T09:28:00","date_gmt":"2011-09-12T06:28:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/virosta\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:17","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:17","slug":"virosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/virosta\/","title":{"rendered":"Virosta"},"content":{"rendered":"

\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5651402757871304290\"<\/a><\/p>\n

Vietin viime viikolla aikaa Tallinnassa. Asuin siell\u00e4 kuluneet kolme vuotta, ja vaikka olen nyt muuttanut takaisin Helsinkiin, niin olen edelleen kiinnostunut etel\u00e4isest\u00e4 naapurimaastamme. Viro on tutkimisen arvoinen. Tallinna on esimerkiksi kaukana siit\u00e4 ostos- ja juopotteluparatiisista, jona monet suomalaiset sit\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t, ja muualtakin Virosta l\u00f6ytyy kauniita kaupunkeja. Ennen kaikkea Virosta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 selvi\u00e4 merkkej\u00e4 sek\u00e4 varhaisemmasta ett\u00e4 hiljattaisemmasta historiasta. Maa on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa t\u00e4ysi vastakohta Suomelle, sill\u00e4 meill\u00e4 melkein kaikki menneisyydest\u00e4 muistuttava on lanattu puskutraktoreilla maan tasalle.<\/p>\n

Menneisyyden muistelulla on hyv\u00e4t ja huonot puolensa, koska Viron historiallisuus on tietysti osin pakon sanelemaa. Maa ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin toipunut Neuvostoliiton miehityksen huomattavan negatiivisesta vaikutuksista, ja esimerkiksi Tallinnasta l\u00f6ytyy runsaasti ankeaa kommunistista arkkitehtuuria. Samanlaisia harmaita laatikkotaloja l\u00f6ytyy kaikista entisen Neuvostoliiton maista. K\u00e4vin taannoin Varsovassa, ja sen laitamilla n\u00e4kyi aivan samanlaisia l\u00e4hi\u00f6kerrostaloja kuin Tallinnan Mustam\u00e4ess\u00e4 ja Lasnam\u00e4ess\u00e4. Lis\u00e4ksi Tallinnan vanha kaupunki on tanskalaisten ja saksalaisten ritareiden aikoinaan rakentama. Kaupungin kokonaisarkkitehtuuri muistuttaa asukkaita ja vierailijoita kipe\u00e4st\u00e4 menneisyydest\u00e4.<\/p>\n

Seppo Zetterbergin muutama vuosi sitten julkaisema Viron historia k\u00e4y l\u00e4pi maan vaiheita j\u00e4\u00e4kaudelta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Kirjasta suurin osa keskittyy ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti Tallinnan tapahtumiin, koska Viron v\u00e4est\u00f6st\u00e4 (noin 1,2 miljoonaa) suurin osa (noin 400,000) asuu p\u00e4\u00e4kaupunki Tallinnassa. Suomen historioitsijoita kritisoidaan joskus helsinkikeskeisyydest\u00e4, mutta tallinnakeskeisyys on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa omaa luokkaansa. Virolaisten p\u00e4\u00e4kaupunki-intoilua on tosin viime aikoina yritetty laimentaa j\u00e4rjestem\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n paraateja ja itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n vastaanottoja muualla kuin Tallinnassa.<\/p>\n

Viron kohtalona on ollut sijaita suurten ja voimakkaiden valtakuntien, kuten Ven\u00e4j\u00e4n, Saksan, Puolan ja Ruotsin l\u00e4heisyydess\u00e4. Baltian maantieteellisest\u00e4 alueesta, kuten Latviasta, Liettuasta ja Virosta, onkin taisteltu kiivaasti. Saksa hallitsi Viron aluetta monta sataa vuotta, ja saksalaiset ovatkin virolaisten historiallisia p\u00e4\u00e4vihollisia, mutta maa on ollut my\u00f6s Tanskan, Ven\u00e4j\u00e4n, Neuvostoliiton ja Ruotsin alaisuudessa. Parhaimmillaan asiat olivat Ruotsin vallan aikana, eli noin 1600-luvulta 1700-luvulle. T\u00e4ll\u00f6in otettiin kulttuurillisia ja taloudellisia edistysaskeleita, ja Viron alue teki my\u00f6s tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n Ruotsin valtakunnan alaisuuteen kuuluneen Suomen alueen kanssa. Itsen\u00e4istymisest\u00e4 ei viel\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in ollut Virossa ja Suomessa puhetta, vaikka maissa puhuttiinkin ruotsin lis\u00e4ksi niiden omia kieli\u00e4.<\/p>\n

Suomen ja Viron itsen\u00e4istymispyrkimykset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vauhtiin samoihin aikoihin. 1800-luvulla intoiltiin omasta lipusta ja kielest\u00e4. Maiden kulttuurit olivat l\u00e4hell\u00e4 tosiaan. Elias L\u00f6nnrot teki 1800-luvulla matkoja Viroon. H\u00e4nen vierailujensa ja runojensa inspiroima syntyi Viron kansalliseepos, Kalevipoeg. Maamme erkanivat toisistaan oikeastaan vasta Neuvostoliiton miehityksen aikana. 1940-luvulta vuoteen 1991 virolaiset k\u00e4rsiv\u00e4t riistosta, jonka kohteeksi Suomi ei kaikeksi onneksi koskaan joutunut. Satunnaiset pid\u00e4tykset, urkinta ja kuljetukset olivat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Py\u00f6r\u00e4t lakkasivat py\u00f6rim\u00e4st\u00e4 niin pitk\u00e4ksi aikaa, ett\u00e4 Viron vuoden 1991 uudelleenitsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeinen taloudellinen elpyminen kuuluu viime vuosisadan suurien ihmeiden joukkoon.<\/p>\n

Viron nykyinen presidentti Toomas Hendrik Ilves valittiin hiljattain toiselle virkakaudelle. H\u00e4n mainitsee tuoreessa el\u00e4m\u00e4kerrassaan Omalla \u00e4\u00e4nell\u00e4 olevansa erityisen ylpe\u00e4 virolaisten kansalaisaktiivisuudesta, kuten yksityisyritt\u00e4jyydest\u00e4 ja kulttuurin omaehtoisesta kehitt\u00e4misest\u00e4, sek\u00e4 Viron viimeisen kahden vuosikymmenen aikana noudattamasta liberaalista politiikasta. Seurasin kehityst\u00e4 omin silmin kolmen Tallinnassa viett\u00e4m\u00e4ni vuoden aikana. Virolaiset ihmiset ovat aktiivisia tavalla, jota meid\u00e4n laiskanpulskeiden suomalaisten on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Viro on itsen\u00e4istytty\u00e4\u00e4n tehnyt kaikkensa irtautuakseen Neuvostoliitosta ja Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4. Maa on liittynyt muun muassa kansanyhteis\u00f6 Euroopan Unioniin, sotilasliitto Natoon ja Euroopan turvallisuus- ja yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n (ETYJ). Se on integroitunut huomattavasti varovaista Suomea enemm\u00e4n. Viro ei ole ulkopoliittisesti varovainen, vaikka se pyrkii k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti. Ilves mainitsee kirjassaan, ett\u00e4 Viro on menestynyt muita entisen Neuvostoliiton maita paremmin, koska se ei ole mennyt liian pitk\u00e4lle omaisuuden yksityist\u00e4misess\u00e4. Kun Virossa yksityistettiin Ilveksen mukaan vain l\u00e4hinn\u00e4 asuntoja, niin esimerkiksi Liettuassa ja Baltiassa yksityist\u00e4minen ulottui my\u00f6s teollisuuden ja kaupan piiriin. Talousvaikeuksien aikana k\u00e4vi sitten niin, ett\u00e4 pienet eturyhm\u00e4t pystyiv\u00e4t haalimaan teollisuuden ja kaupan t\u00e4rkeimm\u00e4t sektorit itselleen. Syntyi oligarkkeja, korruptiota ja muuta jo Neuvostoliitosta tuttua. Viro v\u00e4ltti t\u00e4m\u00e4n sudenkuopan taitavasti.<\/p>\n

Ilves on Virolle hyv\u00e4 presidentti, koska h\u00e4n vie maata yh\u00e4 enemm\u00e4n l\u00e4nsimaalaiseen suuntaan. Vaikka samassa paketissa tulee tuloerojen suurenemista, markkinataloutta ja elitismi\u00e4, niin se on kuitenkin kommunismiin paluuta huomattavasti parempi vaihtoehto. Toisin kuin muut Neuvostoliitosta irtautuneet maat, niin Viro ei ole itsen\u00e4istymisens\u00e4 j\u00e4lkeen miss\u00e4\u00e4n vaiheessa n\u00f6yristellyt Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Muun It\u00e4-Euroopan Ven\u00e4j\u00e4 on jo ottanut kuristusotteeseen. Ilveksen mielest\u00e4 Viro ei tosin kuulu Baltian maihin, eik\u00e4 edes It\u00e4-Eurooppaan, vaan Pohjoismaihin. T\u00e4m\u00e4 johtuu h\u00e4nen mukaansa historiasta, eli nykyisest\u00e4 politiikasta ja pitk\u00e4aikaisista kulttuurillisista yhteyksist\u00e4, jotka Viro ja Pohjoismaat jakavat kesken\u00e4\u00e4n. Kun esimerkiksi Liettua kuuluu puolalaiseen ja katolilaiseen kulttuuripiiriin, niin Viro on luterilaisen uskontonsa my\u00f6t\u00e4 enemm\u00e4n sidoksissa Saksan ja Suomen kuntaan. Se haluaa olla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen maa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisyys onkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jos Viro haluaa jatkaa valitsemallaan ja hyv\u00e4ksi havaitsemallaan tiell\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vietin viime viikolla aikaa Tallinnassa. Asuin siell\u00e4 kuluneet kolme vuotta, ja vaikka…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":696,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[724],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/ee.gif","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/ee.gif","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/140"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=140"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/140\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3300,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/140\/revisions\/3300"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/696"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=140"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=140"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=140"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}