{"id":1415,"date":"2015-08-21T17:17:46","date_gmt":"2015-08-21T14:17:46","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=1415"},"modified":"2018-02-28T09:41:47","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:47","slug":"seppo-zetterberg-suomen-sillan-kulkijoita-yhteyksia-yli-suomenlahden-1800-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/seppo-zetterberg-suomen-sillan-kulkijoita-yhteyksia-yli-suomenlahden-1800-luvulla\/","title":{"rendered":"Seppo Zetterberg: Suomen sillan kulkijoita: Yhteyksi\u00e4 yli Suomenlahden 1800-luvulla"},"content":{"rendered":"

\"suomen-sillan-kulkijoita\"<\/a><\/p>\n

—<\/p>\n

Kritiikki julkaistu viro.nytin<\/a><\/em> numerossa 3\/2015.<\/p>\n

—<\/p>\n

Kaksi kaupunkia<\/strong><\/p>\n

Seppo Zetterberg:<\/p>\n

Suomen sillan kulkijoita: Yhteyksi\u00e4 yli Suomenlahden 1800-luvulla<\/p>\n

Siltala 2015, s. 432<\/p>\n

Pitk\u00e4n linjan tutkija Seppo Zetterberg (s. 1945) on tehnyt ansiokasta ty\u00f6t\u00e4 etenkin Suomen ja Viron l\u00e4heisten yhteyksien k\u00e4sittelij\u00e4n\u00e4. H\u00e4nen selkokieliset \u2013 joskin keskivertolukijan makuun hieman liian raskaat \u2013 kirjansa ovat paneutuneet niin suuriin linjoihin kuin yksitt\u00e4isiin Suomen ja Viron v\u00e4lill\u00e4 kulkeneisiin ihmisiin. Teoksista etenkin j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4inen Viron historia<\/em> (2007) on tutustumisen arvoinen.<\/p>\n

Suomen sillan kulkijoita: Yhteyksi\u00e4 yli Suomenlahden 1800-luvulla<\/em> on looginen jatkumo Zetterbergin tuotantoon. Siin\u00e4 kerrotaan yksityiskohtaisesti Suomenlahden ylitt\u00e4neist\u00e4 ihmisist\u00e4, joiden joukkoon mahtui muun muassa kansallisten liikkeiden aktiiveja ja heimohengen el\u00e4hdytt\u00e4mi\u00e4 turisteja. Heid\u00e4n kokemuksistaan lukeminen on kiinnostavaa ja valaisevaa.<\/p>\n

1830-luvulla kunnolla alkanut h\u00f6yrylaivaliikenne toi kaksi kaupunkia, Helsingin ja Tallinnan, l\u00e4hemm\u00e4s toisiaan. Matkat lahden yli olivat kuitenkin viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa niin eksoottisia, ett\u00e4 niist\u00e4 kirjoitettiin runsaasti kirjoissa ja sanomalehdiss\u00e4. Ne kiinnostivat lukijoita. T\u00e4m\u00e4 on antanut runsaasti materiaalia tutkijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Zetterberg aloittaa perusasioista. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 \u201dSuomen silta\u201d oli pitk\u00e4\u00e4n Suomen ja Viron v\u00e4lisen kytk\u00f6ksen t\u00e4rkeimpi\u00e4 termej\u00e4. Se juontaa juurensa pitk\u00e4lle historiaan ja mainintoja siit\u00e4 l\u00f6ytyy muun muassa 1800-luvun puoliv\u00e4lin eepoksesta Kalevipoeg<\/em>. Kulttuurilliset vaikuttajat, kuten Viron Lydia Koidula (1843\u20131886) ja Suomen Elias L\u00f6nnr\u00f6t (1802\u20131884), tekiv\u00e4t hekin t\u00f6it\u00e4 maittemme l\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n

Suomen sillan kulkijat<\/em> on hyvin taustoitettu. Zetterberg kertoo l\u00e4mpim\u00e4sti mukaan valitsemistaan henkil\u00f6ist\u00e4, joiden ajattelutapa ja arvomaailma voivat olla useimmille nykylukijoille vieraita: \u201dMutta terveit\u00e4 oli Jumalan kiitos oltu, pel\u00e4tty\u00e4 kuristustautia ei ollut tullut, ja poika toivoi, ett\u00e4 is\u00e4 ja \u00e4iti eiv\u00e4t kantaisi h\u00e4nest\u00e4 huolta. H\u00e4n uskoi Jumalan huolehtivan h\u00e4nest\u00e4kin.\u201d (s. 24)<\/p>\n

Kirjaan sis\u00e4ltyy niin arkisia kuin syv\u00e4llisi\u00e4 huomioita ja hetki\u00e4. Laivaliikenteen avaaminen johti sek\u00e4 turismin ett\u00e4 vakavamman kulttuurivaihdon kasvuun. Zetterberg kirjoittaa el\u00e4v\u00e4sti s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen laivayhteyden avaamisesta Helsingin ja Tallinnan v\u00e4lille: \u201dKaiken lis\u00e4ksi \u2013 toisin kuin muut h\u00f6yrylaivat, joissa h\u00e4iritsev\u00e4t \u00e4\u00e4net kantautuivat salonkeihin asti \u2013 Storfursten<\/em> liikkui l\u00e4hes \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4sti. Vaikka matkustaja seisoikin kannella konehuoneeseen johtavan avoimen luukun \u00e4\u00e4rell\u00e4, ei h\u00e4n kuullut pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n melua.\u201d (s. 73)<\/p>\n

Suomen sillan kulkijoiden<\/em> kiinnostavin luku k\u00e4sittelee Elias L\u00f6nnrotia ja h\u00e4nen kiinnostustaan Viroon. L\u00f6nnrot teki pitk\u00e4n tutkimusmatkan Suomen etel\u00e4iseen naapurimaahan vuonna 1844. Monipuolinen L\u00f6nnrot, joka toimi muun muassa runoilijana ja kielitieteilij\u00e4n\u00e4, tutustui viron kieleen, kulttuuriin ja maantieteeseen. H\u00e4nen Viro-yhteyksi\u00e4\u00e4n k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Zetterbergin toimesta ilahduttavan tarkasti.<\/p>\n

Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 Zetterbergin uusi kirja on joiltain osin ep\u00e4tasainen. Kaikki kohdat eiv\u00e4t puolusta paikkaansa. Luku Viron ensimm\u00e4isten yleisten laulujuhlien j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 ja sit\u00e4 seuraava kertomus Viron ykk\u00f6sperheen vierailusta Suomessa ovat hyv\u00e4st\u00e4 yrityksest\u00e4 huolimatta kuivia. Historia ei her\u00e4\u00e4 henkiin, vaan j\u00e4\u00e4 sarjaksi kuivia anekdootteja ja tyhji\u00e4 kuvia.<\/p>\n

Teos p\u00e4\u00e4ttyy kuvauksiin Suomen laulujuhlista ja suomen ja viron kielen suhteesta. N\u00e4m\u00e4kin kohdat vetoavat vain aiheesta valmiiksi kiinnostuneisiin ihmisiin. Kirjasta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen sillan rakentaminen sai monia muotoja. Moni yrityksist\u00e4 j\u00e4i kesken, mutta samalla muodostettiin pysyv\u00e4 yhteys kahden sukulaiskansan v\u00e4lille.<\/p>\n

Suomen sillan kulkijoita<\/em> on melkoisen pitk\u00e4, reilusti yli 400 sivun mittainen. Sen laajuus karkottanee satunnaiset lukijat. Suomen ja Viron yhteyksist\u00e4 kiinnostuneille kirja on kuitenkin kiehtova. Sen julkaiseminen on Siltalalta kulttuuriteko. Zetterberg kuuluu t\u00e4m\u00e4n teoksen my\u00f6t\u00e4 selvemmin maamme parhaiden Viro-tiet\u00e4jien joukkoon.<\/p>\n

Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

— Kritiikki julkaistu viro.nytin numerossa 3\/2015. — Kaksi kaupunkia Seppo Zetterberg: Suomen…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,12,16,1],"tags":[303,567,573,592],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/08\/suomen-sillan-kulkijoita-198x300.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1415"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=1415"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1415\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3159,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1415\/revisions\/3159"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=1415"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=1415"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=1415"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}