{"id":1562,"date":"2016-01-12T11:54:15","date_gmt":"2016-01-12T09:54:15","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=1562"},"modified":"2018-02-28T09:41:43","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:43","slug":"timothy-snyder-musta-maa-holokausti-tapahtumat-opetukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/timothy-snyder-musta-maa-holokausti-tapahtumat-opetukset\/","title":{"rendered":"Timothy Snyder: Musta maa \u2013 Holokausti: tapahtumat, opetukset"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/01\/9cfb6976e5e07c1364c8e64a092f7bfc.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1564\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/01\/9cfb6976e5e07c1364c8e64a092f7bfc-197x300.jpg\" alt=\"9cfb6976e5e07c1364c8e64a092f7bfc\" width=\"197\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/01\/9cfb6976e5e07c1364c8e64a092f7bfc-197x300.jpg 197w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/01\/9cfb6976e5e07c1364c8e64a092f7bfc.jpg 329w\" sizes=\"(max-width: 197px) 100vw, 197px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>Kritiikki julkaistu <em>Demokraatissa<\/em> syksyll\u00e4 2015.<\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p><strong>Mustia sivuja<\/strong><\/p>\n<p>Timothy Snyder:<\/p>\n<p>Musta maa \u2013 Holokausti: tapahtumat, opetukset<\/p>\n<p>Siltala 2015, s. 442<\/p>\n<p>suomentanut Antero Helasvuo<\/p>\n<p>Holokausti oli ihmiskunnan historian musta sivu. Se oli juutalaisten ja muiden v\u00e4hemmist\u00f6jen kansanmurha saksalaisten toimesta 1930-luvun lopussa ja 1940-luvun alussa. Tapahtumissa kuoli natsien kaikki vainot huomioiden arviolta 14 miljoonaa ihmist\u00e4. Heist\u00e4 suurin osa oli juutalaisia.<\/p>\n<p>Timothy Snyderin (s. 1969) <em>Musta maa \u2013 Holokausti: tapahtumat, opetukset<\/em> k\u00e4sittelee t\u00e4m\u00e4n hirvitt\u00e4v\u00e4n ajanjakson syyt ja seuraukset. H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 vaikka kansanmurha johtui natsien ajatuksista ja oli heid\u00e4n johtamansa, monet tappajat eiv\u00e4t olleet saksalaisia. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 kipeit\u00e4 kysymyksi\u00e4: \u201dMiksi vieraat tappavat tuntemattomia? Ja miksi naapurit tappavat l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n?\u201d (s. 12)<\/p>\n<p>Natseille ja Adolf Hitlerille vaiston tuli ottaa niskalenkki j\u00e4rjest\u00e4. El\u00e4m\u00e4 oli heid\u00e4n mukaansa loppumatonta kamppailua, jossa vain armottomimmat ja h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4t p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t. Vahvat selvisiv\u00e4t, muiden piti kuolla. Hitler k\u00e4tyreineen kehitteli mielipuolista rotubiologista oppia, jonka tarkoituksena oli oikeuttaa juutalaisten h\u00e4vitt\u00e4minen maan p\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n<p>Bol\u0161evismin ja juutalaisten yhteys Hitlerin mieless\u00e4 oli toisen maailmansodan (1939\u20131945) t\u00e4rke\u00e4 syttymissyy. Snyderin n\u00e4kemys, jonka mukaan Saksan sota Neuvostoliittoa vastaan ja juutalaisten h\u00e4vitys kulkivat rinta rinnan, on uskottava: \u201dJuutalaisia ei ensimm\u00e4iseksi tapettu Berliiniss\u00e4 vaan Saksan vallan rajoilla id\u00e4ss\u00e4. Kun sodan vuorovesi vaihtoi suuntaa, tappaminen siirtyi kohti l\u00e4ntt\u00e4 miehitetyst\u00e4 Neuvostoliitosta miehitettyyn Puolaan ja sitten muuhun Eurooppaan.\u201d (s. 38\u201339)<\/p>\n<p><strong>Antisemitistinen maailma<\/strong><\/p>\n<p>Antisemitismi\u00e4 esiintyi 1930-luvulla suuressa osassa maailmaa, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Saksassa. Berliinin lis\u00e4ksi muun muassa Moskovassa, Lontoossa ja Varsovassa vierastettiin tai vihattiin juutalaisia. Timothy Snyder ei yrit\u00e4 syyllist\u00e4\u00e4. H\u00e4n huomauttaa kirjassaan, ett\u00e4 Saksaa vastaan sotaa k\u00e4yneiden maiden ep\u00e4r\u00f6inti ja sekava politiikka johtivat paitsi natsien nousuun, niin my\u00f6s heid\u00e4n rikoksiinsa.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4t\u00f6s lopullisesta ratkaisusta, juutalaisten ja muiden v\u00e4hemmist\u00f6jen tappamisesta, syntyi v\u00e4hitellen. Hitler oli jo 1920-luvulla syytt\u00e4nyt juutalaisia kaikesta maailman pahasta ja vaatinut heid\u00e4n tuhoamistaan. Kuitenkin vasta 1940-luvulla natsit tarttuivat toimeen. Heid\u00e4n apunaan oli muun muassa valloitettujen maiden kansalaisia ja uuden hallinnon alle alistettuja poliiseja. Monet heist\u00e4 auttoivat saksalaisia innokkaasti p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen k\u00e4siksi juutalaisten omaisuuteen ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4kseen huomion toisaalle omasta aiemmasta yhteisty\u00f6st\u00e4\u00e4n kommunistien kanssa.<\/p>\n<p>Erikoista kyll\u00e4, juutalaisia suunniteltiin aluksi siirrett\u00e4v\u00e4ksi Madagaskariin, Ranskan hallitsemalle kaukaiselle Afrikan saarelle. T\u00e4ll\u00e4 tavalle heist\u00e4 olisi p\u00e4\u00e4sty eroon. Operaatiota suunniteltiin ennen toista maailmansotaa Saksan lis\u00e4ksi Puolassa ja Ranskassa. Antisemitismi riehui n\u00e4iss\u00e4 maissa vahvana. My\u00f6hemmin \u201dMadagaskariin l\u00e4hett\u00e4minen\u201d alkoi merkit\u00e4 saksalaisten kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 juutalaisten karkottamisen sijaan heid\u00e4n tuhoamistaan kokonaan.<\/p>\n<p>Valtiottomuus oli holokaustin t\u00e4rke\u00e4 syy. Juutalaisia kuoli eniten siell\u00e4, miss\u00e4 saksalaiset tuhosivat valtiollisen koneiston ja toivat tilalle anarkian. Hitler rummutti rotua. H\u00e4n ei ollut kiinnostunut Saksan valtion laajentamisesta, vaan arjalaisen rodun ylivallasta. Natsit pyrkiv\u00e4t luomaan uuden uljaan maailman: \u201dValtioiden tuhoaminen ei muuttanut politiikkaa vaan pikemminkin loi uusimuotoisen politiikan, joka mahdollisti uudenlaisen rikollisuuden.\u201d (s. 162)<\/p>\n<p><strong>Muistutus pahasta<\/strong><\/p>\n<p><em>Mustan maan<\/em> suurin ansio on sen monipuolisuudessa. Se kertoo holokaustista kattavasti ja monista n\u00e4k\u00f6kulmista. Suomea kirjassa ei harmi kyll\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 lainkaan. Suomi luovutti jatkosodan aikaan Saksalle kahdeksan juutalaista pakolaista ja kymmeni\u00e4 juutalaisia sotavankeja. Suurin osa heist\u00e4 tapettiin. Suomi v\u00e4lttyi suuremmalta k\u00e4siens\u00e4 sotkemiselta vain l\u00e4hinn\u00e4 sen takia, ettei maassamme sattunut asumaan kovin paljon juutalaisia.<\/p>\n<p>Pienist\u00e4 puutteistaan huolimatta <em>Musta maa<\/em> on kattava. Holokaustista on kirjoitettu paljon, joidenkin mielest\u00e4 ehk\u00e4 liikaakin. Tarvitsemmeko siis j\u00e4lleen yhden sit\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n kirjan? Vastaus on kyll\u00e4. <em>Musta maa<\/em> pit\u00e4\u00e4 holokaustin \u2013 l\u00e4hes fiktioksi muuttuneen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tapahtumasarjan \u2013 ihmisten muistissa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 se on pakollista luettavaa kaikille.<\/p>\n<p>Olisi vaarallista ajatella, ett\u00e4 maailma joutui 1930- ja 1940-luvuilla \u00e4killisen kollektiivisen hulluuden valtaan, ja ett\u00e4 se toisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 siit\u00e4 vapautui. Asia on muistuttamisen arvoinen: \u201dEi ole suurta syyt\u00e4 kuvitella, ett\u00e4 olisimme siveellisesti korkeammalla tasolla kuin 1930- ja 1940-lukujen eurooppalaiset, tai sen puoleen v\u00e4hemm\u00e4n alttiita sellaisille aatteille, joita Hitler niin menestyksekk\u00e4\u00e4sti levitti ja toteutti.\u201d (s. 336)<\/p>\n<p>Aivan kuten Timothy Snyderin edellinen suomennettu kirja, <em>Tappotanner \u2013 Eurooppa Hitlerin ja Stalinin v\u00e4liss\u00e4<\/em> (2014), <em>Musta maa<\/em> on hyvin kirjoitettu. H\u00e4nen kanssaan ei tarvitse olla kaikesta samaa mielt\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4kseen, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 molemmat teokset ovat arvokas lis\u00e4 keskusteluun toisesta maailmansodasta ja sen tapahtumista.<\/p>\n<p><strong>Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8212; Kritiikki julkaistu Demokraatissa syksyll\u00e4 2015. &#8212; Mustia sivuja Timothy Snyder: Musta&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,9,1],"tags":[208,303,402,661],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/01\/9cfb6976e5e07c1364c8e64a092f7bfc-197x300.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1562"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=1562"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1562\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3149,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1562\/revisions\/3149"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=1562"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=1562"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=1562"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}