{"id":163,"date":"2011-05-19T08:09:00","date_gmt":"2011-05-19T05:09:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/kauhusta\/"},"modified":"2018-02-28T09:46:37","modified_gmt":"2018-02-28T07:46:37","slug":"kauhusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/kauhusta\/","title":{"rendered":"Kauhusta"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\" href=\"http:\/\/2.bp.blogspot.com\/-K9ihh-6X_yw\/TdTQaYGG9UI\/AAAAAAAAAsQ\/QCyy21wxgU0\/s1600\/silent_hill_1_alleydog2.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 250px;\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/silent_hill_1_alleydog2.jpg\" border=\"0\" alt=\"\"id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5608336587546359106\" \/><\/a><\/p>\n<p>Timo H\u00e4nnik\u00e4inen kirjoitti blogissaan <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.timohannikainen.blogspot.com\/\">kauhuelokuvista<\/a>. H\u00e4n kritisoi erityisesti niiden alennustilaa ja niiden tekemisen vaikeutta. Onhan niin, ett\u00e4 kauhu on komedian ohella vaikein lajityyppi. Kauhu on usein tahatonta komediaa, komedia puolestaan useimmiten vain kauheaa. Esimerkeiksi hyvist\u00e4 kauhuelokuvista H\u00e4nnik\u00e4inen mainitsee H.-G. Clouzot&#8217;n Pirulliset, Manaajan, Black Swanin ja Nicholas Roegin Kauhun kierteen, eli juurikin sellaisia elokuvia, joissa kauhu rakennetaan psykologisin keinoin. Poissa on veripalttu, tilalla rauhallinen ja katsojan mielikuvitusta ruokkiva kauhu. <\/p>\n<p>Blogimerkinn\u00e4n kommentissa kehotetaan tutustumaan korealaiseen kauhuun. Se ei ole suositeltavaa, vaikka Etel\u00e4-Koreassa hyvi\u00e4 elokuvia tehd\u00e4\u00e4nkin. Korealainen kauhu ei nimitt\u00e4in ole sen parempaa kuin l\u00e4nsimainenkaan, vaan ainoastaan erilaista. Siin\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n eri aihepiirej\u00e4 kuin meill\u00e4, mutta meille tyypillisest\u00e4 virheellisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, jossa verenvuodatus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kauhuksi psykologisen johdattelun sijaan. Lis\u00e4\u00e4ntyneen verenvuodatuksen takia moni kauhuelokuvantekij\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy tekem\u00e4\u00e4n toimintaa. Katsojille ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4, jos ruumiita tulee vanhojen rikosfilmien tapaan yksi, vaan kuolleita pit\u00e4\u00e4 olla kasaksi asti. Kuolleitakaan ei ymm\u00e4rret\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 rauhaan, vaan ruumiita jahdataan zombielokuvissa siin\u00e4 miss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4kin. <\/p>\n<p>Kulttuurimme on v\u00e4\u00e4ristynyt. Koska ruumisr\u00f6ykki\u00f6it\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtana kaikelle kauhulle, niin ei ole mik\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 hyv\u00e4t kauhufilmit ovat laskettavissa kahden k\u00e4den sormilla. Sama laatukato p\u00e4tee mielenkiintoista kyll\u00e4 my\u00f6s videopeleihin, eli nuoreen lajityyppiin, joka monesti yritt\u00e4\u00e4 kopioida elokuvan vanhempaa taidemuotoa. Onnistuneita kauhuvideopelej\u00e4 on muuten tasan yksi, eli ensimm\u00e4isen PlayStationin Silent Hill. Peli julkaistiin vuonna 1999, ja se onnistuu ik\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 teknisest\u00e4 toteutuksestaan huolimatta viel\u00e4kin pel\u00e4stytt\u00e4m\u00e4\u00e4n pelaajan, ainakaan jos ei tied\u00e4 mit\u00e4 on tulossa.<\/p>\n<p>Alkuper\u00e4inen Silent Hill l\u00e4htee oikeasta l\u00e4ht\u00f6kohdasta, sill\u00e4 sen mekaniikka perustuu siihen, ettei pelaaja kaikkialla leijailevan sumun takia n\u00e4e kuin metrin suuntaansa. Kun sumusta kantautuu viel\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4, niin resepti pelk\u00e4\u00e4miselle on valmis. Pelaaja ohjaa tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n etsiv\u00e4\u00e4 Harry Masonia, mutta jo ensimm\u00e4isten minuuttien aikana selvi\u00e4\u00e4, ettei kadonnut tyt\u00e4r ollutkaan tavallinen pulliainen. Vyyhti selvi\u00e4\u00e4 v\u00e4hitellen, ja hyv\u00e4n kauhun tavoin kokija joutuu tekem\u00e4\u00e4n ratkaisuista omat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4.<\/p>\n<p>On tietysti valitettavaa, ett\u00e4 samalla tavalla kuin vitsi naurattaa vain kerran, niin kauhukin onnistuu pelottamaan vain kertaalleen. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee elokuviin ja peleihin. My\u00f6hemm\u00e4t Silent Hill -pelit ovat siirtyneet toiminnallisempaan suuntaan, eik\u00e4 sarjan nimiss\u00e4 julkaistua surkeaa elokuvaa kannata t\u00e4ss\u00e4 edes k\u00e4sitell\u00e4. H\u00e4nnik\u00e4isen blogimerkinn\u00e4n kommenteista l\u00f6ytyy viel\u00e4 hyv\u00e4 lainaus, joka kiteytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin k\u00e4sitellyn aiheen: &#8220;Hyv\u00e4 kauhuelokuva koskettaa omia sis\u00e4isi\u00e4 pelkojamme ja alitajunnan piilossa olevia tunteitamme ja ajatuksiamme. Suurin pelko jokaiselle ihmisell\u00e4 lienee se, ett\u00e4 todellisuus l\u00e4htee niin sanotusti hanskasta ja mielemme pimenee ja murtuu.&#8221;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Timo H\u00e4nnik\u00e4inen kirjoitti blogissaan kauhuelokuvista. H\u00e4n kritisoi erityisesti niiden alennustilaa ja niiden&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":742,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[140,286,717],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/silent_hill_1_alleydog2.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/silent_hill_1_alleydog2.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/163"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=163"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/163\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3323,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/163\/revisions\/3323"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/742"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=163"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=163"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=163"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}