{"id":1673,"date":"2016-04-28T10:48:16","date_gmt":"2016-04-28T07:48:16","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/?p=1673"},"modified":"2018-02-28T09:41:40","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:40","slug":"juha-kauppinen-ja-sampsa-oinaala-talvivaaran-vangit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/juha-kauppinen-ja-sampsa-oinaala-talvivaaran-vangit\/","title":{"rendered":"Juha Kauppinen ja Sampsa Oinaala: Talvivaaran vangit"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/04\/63e7f5d7fff0db649be4de0c8a4ffff8.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1674\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/04\/63e7f5d7fff0db649be4de0c8a4ffff8-198x300.jpg\" alt=\"63e7f5d7fff0db649be4de0c8a4ffff8\" width=\"198\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/04\/63e7f5d7fff0db649be4de0c8a4ffff8-198x300.jpg 198w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/04\/63e7f5d7fff0db649be4de0c8a4ffff8.jpg 330w\" sizes=\"(max-width: 198px) 100vw, 198px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>Kritiikki julkaistu <em>Demokraatissa<\/em> kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016.<\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p><strong>Puuhastelun maailmanenn\u00e4tys<\/strong><\/p>\n<p>Juha Kauppinen ja Sampsa Oinaala:<\/p>\n<p>Talvivaaran vangit<\/p>\n<p>Siltala 2016, s. 373<\/p>\n<p>Talvivaaran kaivoksesta on puhuttu paljon viime vuosina. Siit\u00e4 on kirjoitettu kaikenlaista, muun muassa artikkeleita ja kirjoja. Sen saaman julkisuuden huipentumana voidaan pit\u00e4\u00e4 elokuvaa<em> J\u00e4ttil\u00e4inen<\/em>, joka on Talvivaarasta kertova poliittinen trilleri. Talvivaara on iskostunut ihmisten mieliin huonoa johtamista, suomalaista korruptiota ja luonnon saastuttamista tarkoittavana sanana.<\/p>\n<p>Kuinka suuri osa n\u00e4ist\u00e4 mielikuvista on totta? Juha Kauppisen (s. 1975) ja Sampsa Oinaalan (s. 1979) kirjoittama <em>Talvivaaran vangit<\/em> avaa kaivoksen vaiheita sen syntyhetkist\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Se on kiinnostava katsaus ajankohtaiseen aiheeseen. Kauppinen ja Oinaala esittelev\u00e4t n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n journalistisen poleemisella otteella.<\/p>\n<p>Talvivaara avattiin Sotkamoon lupauksilla ty\u00f6paikoista. Kaivoksen piti auttaa lamasta k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 Kainuun kuntaa nousemaan jaloilleen. Hanke sai aluksi niin paljon positiivista julkisuutta, ett\u00e4 hehkutus meni usein liioitteluksi. Vasta my\u00f6hemmin \u2013 lupausten osoittauduttua katteettomiksi ja kaivoksen paljastuttua tappiolliseksi \u2013 suuren yleis\u00f6n suhtautuminen Talvivaaraan muuttui t\u00e4ysin.<\/p>\n<p>Kauppinen on yksi Talvivaaran takia julkisuutta saaneista journalisteista. H\u00e4n kirjoittaa median nykyisest\u00e4 luonteesta: \u201dKun ihmiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t jonkin kiinnostavan uutisaiheen, heist\u00e4 tulee yht\u00e4kki\u00e4 kyltym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tiedolle. Minun juttuni l\u00f6ydettiin ja ihmiset ahmivat niist\u00e4 Talvivaara-tietoa, joka allasvuotoa ennen oli kiinnostanut vain sellaisia ihmisi\u00e4, joita kiinnostavat kaivosteollisuuden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset.\u201d (s. 25)<\/p>\n<p><strong>Kulissien takana<\/strong><\/p>\n<p>Juha Kauppinen ja Sampsa Oinaala paljastavat mit\u00e4 tapahtui Talvivaaran kulissien takana. Hanke eteni nopeasti. Rahoitus ja rakentaminen hoidettiin vauhdilla. Kaivoksen dynaamista toimitusjohtaja Pekka Per\u00e4\u00e4 (s. 1964) suorastaan palvottiin. Mainosmateriaali oli kunnossa: \u201dHanke markkinoidaan taitavasti kahdella teesill\u00e4: ty\u00f6paikoilla ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyydell\u00e4.\u201d (s. 64)<\/p>\n<p><em>Talvivaaran vangeista<\/em> saa voimakkaasti sen kuvan, ett\u00e4 kaivoksen toiminta perustui alusta alkaen enemm\u00e4n syd\u00e4meen kuin j\u00e4rkeen. Megahanketta oli masinoimassa joukko intohimoisia ja \u2013 kuten my\u00f6hemmin ilmeni \u2013 toistaitoisia miehi\u00e4. Per\u00e4 ja muut halusivat palavasti avata suuren kaivoksen Sotkamoon. T\u00e4ss\u00e4 he my\u00f6s onnistuivat. Hetken n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 Talvivaara olisi todellinen piristysruiske Kainuun taloudelle.<\/p>\n<p>Kuten Oinaala toteaa, Suomea pidet\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4n\u00e4 maailman v\u00e4hiten korruptoituneimmista maista. Meill\u00e4 korruptio on luonteeltaan ep\u00e4suorempaa, kuten Talvivaaran kaivoksen ja sit\u00e4 valvoneiden viranomaisten l\u00e4heiset v\u00e4lit osoittavat. J\u00e4lkimm\u00e4iset eiv\u00e4t puuttuneet edellisen saastutukseen ennen kuin oli liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4. Talvivaara pahensi asemaansa tiedottamalla ongelmistaan huonosti.<\/p>\n<p>Oinaala v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koska Suomi on ulkoistanut ymp\u00e4rist\u00f6ongelmansa ulkomaille, Talvivaaran kaivoksen kaltaisen saastuttajan ilmestyminen maahamme on meille oikein. Talvivaarasta onkin tullut luonnon pilaantumisen ja kulutukseen perustuvan el\u00e4m\u00e4ntavan kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden symboli. N\u00e4in on k\u00e4ynyt siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 Per\u00e4n v\u00e4itettiin luovan \u201dEuroopan suurimman nikkelikaivoksen, hyvinvointia ja ty\u00f6paikkoja: kaivos ty\u00f6llist\u00e4isi suoraan ja v\u00e4lillisesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n satoja ihmisi\u00e4, ellei jopa kolmetuhatta (n\u00e4in Talvivaaran vaikutuksista puhuttiin eduskunnasta asti).\u201d (s. 155)<\/p>\n<p><strong>N\u00e4lk\u00e4maalla<\/strong><\/p>\n<p><em>Talvivaaran vangit<\/em> on vahvasti kirjoittajiensa n\u00e4k\u00f6inen. Juha Kauppinen ja Sampsa Oinaala kertovat omista kokemuksistaan Talvivaaran kanssa ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n sen l\u00e4hell\u00e4. Kauppinen asuu H\u00e4meenlinnassa ja Oinaala Valtimolla, Sotkamon vieress\u00e4. Kauppinen kertoo aiheesta yleisesti ja Oinaala maanl\u00e4heisemmin. J\u00e4lkimm\u00e4inen on muun muassa haastatellut l\u00e4hiseudun asukkaita.<\/p>\n<p>L\u00e4hestymistapa tekee kirjasta sopivan vaihtelevan, vaikka se onkin pituutensa ja ajoittaisen pitk\u00e4piim\u00e4isyytens\u00e4 takia keskivertolukijan makuun liian raskas. Talvivaara kaatui lukuisten vastoink\u00e4ymisten j\u00e4lkeen valtion syliin ja vaihtoi nimens\u00e4 Terrafameksi. Se on latinaa ja tarkoittaa N\u00e4lk\u00e4maata. Kainuuta kutsutaan t\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 Ilmari Kiannon vuonna 1911 tekem\u00e4n runon mukaan.<\/p>\n<p>Valtio on latonut rahaa tiskiin pit\u00e4\u00e4kseen kaivoksen toiminnassa. Yksityisen\u00e4 yrityksen\u00e4 alkanutta kaivos pidet\u00e4\u00e4n k\u00e4ynniss\u00e4 veronmaksajien rahoilla. On mahdollista, ett\u00e4 Talvivaarasta tulee viel\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llinen ja tuottava yritys. T\u00e4m\u00e4 mainitaan my\u00f6s <em>Talvivaaran vangeissa<\/em>, vaikka kirja antaa muuten koko hankkeesta negatiivisen kuvan. Paha imagotappio on joka tapauksessa k\u00e4rsitty.<\/p>\n<p>On huomionarvoista, ett\u00e4 vaikka kaivos nyt suljettaisiin, sen haitalliset vaikutukset ymp\u00e4rist\u00f6lle jatkuisivat pitk\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in. Paikasta l\u00f6ytyy uusiutumattomia luonnonvaroja, joten sulkeminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti olisi lopullista. <em>Talvivaaran vangit<\/em> onkin kiintoisa v\u00e4likatsaus edelleen jatkuvaan tarinaan: \u201dP\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t poliitikot, sijoittajat ja viranomaiset mit\u00e4 tahansa, Talvivaaran saaga on vasta alussa. T\u00e4m\u00e4 tarina ei p\u00e4\u00e4ty koskaan.\u201d (s. 346)<\/p>\n<p><strong>Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8212; Kritiikki julkaistu Demokraatissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016. &#8212; Puuhastelun maailmanenn\u00e4tys Juha Kauppinen ja&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,9,14,23,1],"tags":[261,556,612],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2016\/04\/63e7f5d7fff0db649be4de0c8a4ffff8-198x300.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1673"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=1673"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1673\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3143,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1673\/revisions\/3143"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=1673"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=1673"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=1673"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}