{"id":17,"date":"2014-11-18T19:02:00","date_gmt":"2014-11-18T17:02:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/pomon-lumon-johdanto\/"},"modified":"2018-02-28T09:41:54","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:54","slug":"pomon-lumon-johdanto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/pomon-lumon-johdanto\/","title":{"rendered":"Pomon lumon johdanto"},"content":{"rendered":"
\n<\/div>\n
\n<\/div>\n
\n<\/div>\n
\n<\/a><\/div>\n

\n—<\/p>\n

Esipuhe tietokirjasta Pomon lumo: Bruce Springsteenin tarina<\/i> (Arktinen Banaani 2014). Kirjaa saa tavallisena versiona<\/a> ja s\u00e4h<\/a>k\u00f6kirjana<\/a>.<\/p>\n

—<\/p>\n

Johdanto<\/b><\/p>\n

Bruce Springsteen (s. 1949) on myynyt maailmanlaajuisesti yli 120 miljoonaa levy\u00e4. H\u00e4n on saanut 20 Grammya, kaksi Golden Globea ja Oscarin. H\u00e4net valittiin Songwriters Hall of Fameen, American National Academy of Popular Musicin kunniamuseoon, vuonna 1999. H\u00e4nen albumeistaan ja singleist\u00e4\u00e4n monet ovat nousseet listojen k\u00e4rkeen etenkin Yhdysvalloissa, miss\u00e4 h\u00e4n nauttii er\u00e4\u00e4nlaisesta vanhemman valtionmiehen maineesta. Springsteenin mielipiteit\u00e4 kuunnellaan poliittisissa asioissa, kuten kysymyksiss\u00e4 homoavioliitosta tai maansa seuraavasta presidentist\u00e4. H\u00e4nen faniensa yhteis\u00f6ss\u00e4 on uskonnollisen her\u00e4tysliikkeen piirteit\u00e4.<\/p>\n

Springsteenin vaikutus populaarimusiikkiin on ollut liioittelematta j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4. Kuten Parke Puterbaugh toteaa, laulaja ja kitaristi antoi \u201dihmisille korvat ja silm\u00e4t, joilla tajuta ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n \u2013 huomata, juhlistaa, kritisoida ja, mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Springsteen on luultavasti ensimm\u00e4inen uskottava rock & roll -hahmo, joka ei piirt\u00e4nyt hiekkaan erottavaa demografista rajaa. Sen sijaan h\u00e4nen laulunsa \u2013yhdess\u00e4 niiden lavalta lausuttujen jaarittelevien esittelyjen kanssa \u2013 pyrkiv\u00e4t yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n sukupolvet, jotka 60-luvun juhlittu ja hajottava \u2019kuilu\u2019 erotti.\u201d (Bruce Springsteen: The Ultimate Compendium of Interviews, Articles, Facts and Opinions from the files of Rolling Stone<\/i>, s. xiv)<\/p>\n

Voidaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Springsteen palautti melkein yksin uskon siihen, ett\u00e4 rock-musiikki voi liikuttaa vuoria. On kiintoisaa huomata, ett\u00e4 New Jerseyss\u00e4 syntynytt\u00e4 muusikkoa hehkutettiin musiikkilehdiss\u00e4, kuten Creemissa<\/i>, Crawdaddyssa<\/i>, Melody Makerissa <\/i>ja Rolling Stonessa<\/i>, ennen kuin h\u00e4nest\u00e4 tuli kaupallinen ilmi\u00f6. Viel\u00e4 1970-luvulla Springsteenin saama huomio oli ep\u00e4suhdassa h\u00e4nen myyntilukujensa kanssa. Puterbaugh spekuloi The Rolling Stone Filesissa<\/i>, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 johtui h\u00e4nen musiikkinsa runollisuudesta ja perinnetietoisuudesta, mutta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n samalla tavalla se juontui s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4v\u00e4st\u00e4 vaikutuksesta, jonka Springsteen omasi h\u00e4nen kanssaan kosketuksiin joutuviin.<\/p>\n

The Bossina<\/i> (Pomona) tunnettu Springsteen ei olekaan yht\u00e4 kuin myyntins\u00e4 tai mielipiteens\u00e4. H\u00e4nest\u00e4 on kirjoitettu monia kirjoja. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n loppuvuonna 2013 julkaistuissa teoksissa esiteltiin Springsteenin el\u00e4m\u00e4\u00e4, haastatteluja, konsertteja sek\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 otettuja valokuvia. Muusikkoa k\u00e4sittelevist\u00e4 julkaisuista saisi koottua pienen kirjaston. Yksik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 hyvist\u00e4 kirjoista ei kuitenkaan tavoita Springsteenin suosion salaisuutta, Pomon lumoa, jota k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 kirjassa.<\/p>\n

Springsteen antoi rock and rollille voimaa ja uskottavuutta silloin kun se tarvitsi sit\u00e4 eniten. H\u00e4n on erinomainen muusikko, mutta mik\u00e4 tekee h\u00e4nest\u00e4 lopulta niin t\u00e4rke\u00e4n? Kuivat tosiasiat eiv\u00e4t kerro koko totuutta. Hiljattaisista Springsteen-el\u00e4m\u00e4kerroista laajin ja myydyin, Peter Ames Carlinin massiivinen Bruce<\/i>, k\u00e4rsii hengett\u00f6myydest\u00e4, kuten er\u00e4\u00e4ss\u00e4 arvostelussa mainitaan: \u201dBruce Springsteenin mysteeri \u2013 kuka h\u00e4n on on, mik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 motivoi, mik\u00e4 ajaa h\u00e4nt\u00e4 \u2013 j\u00e4\u00e4 enimm\u00e4kseen ratkaisematta.\u201d (Backstreets<\/i> Fall\/Winter 2013, \u201dBruce leads the pack\u201d) T\u00e4m\u00e4 on Springsteeni\u00e4 k\u00e4sittelevien kirjojen keskeinen ongelma. H\u00e4n on karismaattinen, intensiivinen, monimutkainen ja \u00e4lyk\u00e4s. H\u00e4n vet\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 puoleensa. H\u00e4n saa ihmiset uskomaan h\u00e4neen ja itseens\u00e4.<\/p>\n

Springsteeniin on vaikea suhtautua neutraalisti h\u00e4nen vaikutusvaltansa takia. Muut merkitt\u00e4v\u00e4t artistit, kuten Johnny Cash, Bob Dylan tai Elvis Presley, eiv\u00e4t hallinneet ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n samalla tavalla, vaikka pystyiv\u00e4t yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n vastaavasti taiteen ja viihteen. Springsteen saa huonotkin laulut kuulostamaan hyvilt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu h\u00e4nen intensiivisyydest\u00e4\u00e4n ja rehellisyydest\u00e4\u00e4n, jolla h\u00e4n l\u00e4hestyy kulloinkin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 laulua. Springsteenin keikoilla on vuosikymmenien ajan ollut hurmioitunut tunnelma.<\/p>\n

Springsteenin seuraajat pit\u00e4v\u00e4t suosikkiaan virheett\u00f6m\u00e4n\u00e4 pyhimyksen\u00e4, joka tekee suurta taidetta. Haukkujien mukaan Springsteen on tekopyh\u00e4 teeskentelij\u00e4, joka tekee mit\u00e4 tahansa suosion takia. Imagessa <\/i>v\u00e4itettiin helmikuussa 2014, ett\u00e4 \u201dSpringsteenin musiikin ja viestin paradoksissa on turhankin helppoa n\u00e4hd\u00e4 vain nerokas liiketoimintamalli. Musiikillisiin perusarvoihin palautuvat kappaleet miellytt\u00e4v\u00e4t heit\u00e4, jotka haluavat musiikkinsakin tuttuna ja turvallisena sek\u00e4 varmasti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n\u00e4. Samalla h\u00e4n kelpaa my\u00f6s niille vasemmistolaisille, jotka ovat tekstien takia valmiita antamaan anteeksi musiikin ennalta-arvattavuuden.\u201d (Image<\/i> helmikuu 2014, \u201dVasemmalta oikealle\u201d)<\/p>\n

Springsteenin musiikillisiin k\u00e4sityksiin ja poliittisiin n\u00e4kemyksiin paneudutaan t\u00e4ss\u00e4 kirjassa. Olen kuunnellut Springsteenin musiikkia pitk\u00e4\u00e4n tarkasti. H\u00e4nen tuotantonsa on loputon aarreaitta, joka on t\u00e4ynn\u00e4 hyvi\u00e4 lauluja. Se on merkki johdonmukaisesta kehityksest\u00e4. Springsteenin albumeita kuuntelemalla voi seurata h\u00e4nen kasvuaan pojasta mieheksi. Born to Run<\/i>, Born in the U.S.A.<\/i>, The Ghost of Tom Joad<\/i>, The Rising<\/i> ja Wrecking Ball <\/i>ovat eri vuosikymmenien menestyslevyj\u00e4. Laulajalla on listaykk\u00f6si\u00e4 viidell\u00e4 eri vuosikymmenell\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 on 11 Yhdysvaltojen levylistan k\u00e4rkeen kiivennytt\u00e4 levy\u00e4. Vain Jay-Z:lla (13) ja The Beatlesilla (19) on enemm\u00e4n.<\/p>\n

Suomeksi Springsteenist\u00e4 k\u00e4\u00e4nnetyist\u00e4 teoksista tutustumisen arvoisia ovat edell\u00e4 mainitun Brucen lis\u00e4ksi Eric Altermanin Bruce Springsteen \u2013 Amerikan \u00e4\u00e4ni <\/i>ja Dave Marshin Bruce Springsteen: Pomon tarina 1972\u20132004<\/i>. Ne keskittyv\u00e4t Springsteenin el\u00e4m\u00e4\u00e4n. K\u00e4sittelen t\u00e4ss\u00e4 kirjassa l\u00e4hinn\u00e4 h\u00e4nen musiikkiaan ja persoonallisuuttaan, niiden muodostamaa Pomon lumoa. Teen samalla yhteenvedon Carlinin, Altermanin ja Marshin teksteist\u00e4. Muita hy\u00f6dyllisi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 ovat olleet Songs<\/i>, jossa Springsteen kirjoittaa tuotannostaan, ja Jeff Burgerin Springsteen on Springsteen: Interviews, Speeches and Encounters<\/i>, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 haastatteluita ja puheita vuosien varrelta.<\/p>\n

Pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa vain lauluilla on v\u00e4li\u00e4. Niiden syntymisen henkil\u00f6kohtaiset ja yhteiskunnalliset olosuhteet j\u00e4\u00e4v\u00e4t toiseksi kuulijoiden niille antamien merkitysten rinnalla. Niinp\u00e4 vaikka t\u00e4ss\u00e4 kirjassa kerrotaan Springsteenin laulujen tarkoituksesta, lukijan kannattaa kuunnella ne itse ja antaa niille oma merkityksens\u00e4. Musiikki on el\u00e4v\u00e4 perinne, jota ei voi ammentaa tyhjiin lukemalla kirjoja.<\/p>\n

Pomon lumo: Bruce Springsteenin tarina<\/i> on ensimm\u00e4inen Springsteenist\u00e4 suomeksi kirjoitettu kirja. Sen nimen inspiraationa toimii runoilija Kari Aronpuron vuonna 2000 julkaisema kokoelma Pomo:n lumo<\/i>, josta h\u00e4nelle suuri kiitos. Kirjani erottuu muista Springsteeni\u00e4 k\u00e4sittelevist\u00e4 teoksista monipuolisen sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 takia. Kyseess\u00e4 ei ole el\u00e4m\u00e4kerta, vaan esseistinen tietoteos, jossa tutustutaan Springsteenin ja h\u00e4nen taustayhtyeens\u00e4 E Street Bandin lis\u00e4ksi yleisemmin kulttuurihistoriaan. Pomon lumo: Bruce Springsteenin tarina<\/i> kertoo poikkeuksellisesta artistista ja miehest\u00e4, jota h\u00e4nen faninsa ja vihaajansa kutsuvat arvostavasti Pomoksi.<\/p>\n

Helsingiss\u00e4 syksyll\u00e4 2014
\nEsa M\u00e4kij\u00e4rvi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

— Esipuhe tietokirjasta Pomon lumo: Bruce Springsteenin tarina (Arktinen Banaani 2014). Kirjaa…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":451,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[83,401,477],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Pomonlumo.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Pomonlumo.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/17"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=17"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/17\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3177,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/17\/revisions\/3177"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/451"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=17"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=17"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=17"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}